Syftet med denna pro gradu-avhandling var att få veta hur H&M och Gina Tricot, som är stora företag inom klädindustrin, har skapat sina webbsidor för samhällsansvar. Forskningsproblemet lydde: Hur använder H&M och Gina Tricot texter och bilder på sina svenskspråkiga samhällsansvarswebbsidor? Avhandlingen tog reda på hur texter och bilder på sidorna samspelar: hurdant språk som används, hurdana bilder som visas, hurdana ord och uttryck som används för att påverka konsumenter och andra intressentgrupper. H&M och Gina Tricots samhällsansvarswebbsidor användes som material. Webbsidorna analyserades med hjälp av brukstextanalys, multimodal analys samt stilanalys. Denna pro gradu-avhandling fokuserade på texttypen bruksprosa. Även element från marknadsföring och företagskommunikation användes i denna avhandling. Textanalysen utfördes främst med hjälp av en modell för brukstextanalys. Intressanta och relevanta språkdrag gällande stil, kontext och struktur analyserades. Texter och bilder i materialet hade tydliga kommunikationsmål. De kommunikationsfunktioner som webbsidorna fyllde var att informera, att sälja kläder, att sträva efter målprofilen och att skapa dialog mellan intressentgrupperna och företaget. Båda företagens samhällsansvarsprogram hade en bred syn på vad företags samhällsansvar innebär. Organisationer var medvetna om olika aspekter gällande samhällsansvar. Samhällsansvarsprogram var byggda kring positiva värdeord för att betona det goda i företagens verksamhet. Båda företag hade tagit hänsyn till samhällsansvarets olika aspekter, vilket syntes i webbplatsernas layout och design. Även bilderna på webbsidorna var likadana. Horisontell intertextualitet var starkt närvarande genom materialet. Förhållandet mellan sändare och mottagare i materialet var asymmetriskt. Sändaren hade all makt över den information som finns att hitta på webbsidorna. Information på sidorna presenterades på ett simplistiskt sätt. Personliga pronomen du och vi användes för att skapa närhet mellan sändare och mottagare. Pronomenet vi skapade en bild av en mänsklig organisation i stället för ett stort företag utan personlighet. De dispositionstyper som förekom i materialet var orsaksdisposition, temadisposition, jämförelsedisposition och rumsdisposition. Texterna på båda företagens webbplatser var monotematiska. Texterna hade ett huvudämne, och temana var explicita. Temat framgick av rubriken och andra viktiga saker om temat framhävdes genom olika typsnitt och placering. Händelser beskrevs med hjälp av handlingar och mentala processer skapade närhet. Användning av rubriker som är mer känsloväckande kunde ses som ett försök att göra ämnet mer läsbart och lätt. Gina Tricot hade betydligt mera textbindning i sina rubriker än vad H&M hade. Perspektivet på båda företagens samhällsansvarswebbsidor var subjektsperspektiv. Perspektivet kom fram i personliga pronomen, direkta beteckningar för det subjekt som bär upp perspektivet och i fraser som innehåller språkhandlingar och mentala processer. Det fanns även jämförelseperspektiv, vilket kom fram i subjektiva ord såsom lång. Det personliga pronomenet vi användes som beteckning för alla inom organisationen. / Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena oli tutkia kahden ruotsalaisen vaateyrityksen, H&M:n ja Gina Tricotin, www-sivujen yritysvastuuosiota. Tutkimusongelma oli seuraava: Miten H&M ja Gina Tricot käyttävät tekstiä ja kuvia ruotsinkielisillä internet-sivuillaan? Tutkielma käsitteli kuvien ja tekstien yhteisvaikutusta: millaista kieltä käytetään, millaisia kuvia näytetään, millaisia sanoja ja ilmaisuja käytetään. Materiaalina toimivat H&M:n ja Gina Tricotin ruotsinkieliset yritysvastuuseen keskittyvät www-sivut. Sivustoja analysoitiin tekstianalyysin, multimodaalisen analyysin ja tyylianalyysin avulla. Myös markkinointi ja yritysviestintä olivat osa analyysiä. Tekstianalyysi toteutettiin pääasiassa käyttötekstianalyysiin tarkoitetun mallin avulla. Tekstistä analysoitiin tyyliä, kontekstia ja rakennetta. Materiaalin teksteillä ja kuvilla oli selkeät viestintätavoitteet. Ne viestintätarkoitukset, jotka www-sivut täyttivät, olivat informointi, vaatteiden myynti, tavoiteprofiilin tavoittelu ja dialogin luominen sidosryhmien ja yrityksen välille. Molempien yritysten yritysvastuuohjelmilla oli laaja näkemys yritysvastuusta. Yritykset olivat tietoisia yritysvastuun eri osa-alueista. Yritysvastuuohjelmat oli rakennettu positiivisten ja arvolatautuneiden sanojen ympärille. Näin painotettiin yritystoiminnan hyviä puolia. Yritysvastuun eri osa-alueet näkyivät myös www-sivujen designissa ja layoutissa. Myös kuvat olivat molempien yritysten sivuilla samankaltaisia. Horisontaalinen intertekstuaalisuus näkyi materiaalissa. Lähettäjän ja vastaanottajan suhde oli epäsymmetrinen. Lähettäjällä oli kaikki valta päättää, mitä informaatiota vastaanottaja näkee. Www-sivuilla oleva tieto esitettiin yksinkertaistetussa muodossa. Persoonapronomineja sinä ja me käytettiin läheisyyden tunteen luomiseen. Pronomini me loi kuvan inhimillisestä organisaatiosta. Materiaalista oli löydettävissä aihedispositiota, teemadispositiota, vertailudispositiota ja tiladispositiota. Molempien yritysten tekstit olivat monotemaattisia. Teksteillä oli pääaihe ja teemat olivat selkeitä. Teema tuli esille jo otsikosta ja muita tärkeitä asioita korostettiin fontilla ja sijoittelulla. Tapahtumia kuvailtiin toimintaa kuvaavien sanojen avulla ja tekstien henkiset prosessit loivat läheisyyden tunteen. Tunteita herättävien otsikoiden käyttö auttoi tekemään tekstin aiheesta helppolukuisen ja kevyen. Gina Tricot:lla oli otsikoissaan huomattavasti enemmän tekstisidonnaisuutta kuin H&M:llä. Molempien yritysten www-sivujen perspektiivi oli subjektiperspektiivi. Perspektiivi kävi ilmi persoonapronomineista, perspektiivisubjektia kuvaavista sanoista ja virkkeistä, jotka sisälsivät toimintoja ja henkisiä prosesseja. Materiaalissa käytettiin myös vertailuperspektiiviä, joka kävi ilmi subjektiivisista sanoista kuten pitkä. Persoonapronomini me kuvasi kaikkia organisaation sisällä.

Information literacy, that is, the ability to identify, locate, evaluate, and use information effectively (ALA, 1989), is a central learning objective at all stages of education, and crucial also in postgraduate studies and working life. It is a practice that becomes more valuable as the quantity of information keeps on increasing and the quality of it becomes even more uncertain. University education has a mission to support lifelong learning and to provide students with versatile tools for their future. This pro gradu thesis studies the information literacy learning objective and its actualisation in university studies. The aim is to find out whether the general learning objective of information literacy is visible in the subject of English Philology at the University of Oulu. This study also aspires to discovering how the students see the objective and what perceptions they have about the guidance they receive in their studies to achieve the objective. The motivation is to provide support to students and the faculty staff by trying to understand how the students think and what difficulties they encounter, in respect of information literacy. The study is a case study, and the methods used in the study include content analysis of the curriculum, interviews of a group of students, two teachers and an information specialist at the Oulu university library. In addition, the group of the interviewed students was observed, as they participated in the course Master’s Seminar in autumn term 2016. The curriculum was scrutinised against the ALA’s and ACRL’s (2015) Framework for Information Literacy for Higher Education to see whether the different frames and their practices and dispositions were visible in the curriculum. Information literacy assessment is not uniform in higher education institutions. Without assessment, it is difficult to conclude whether an objective has been achieved or not. In Finnish universities, the main responsibility for the information literacy guidance is in the university libraries. The conclusion of this study was that the information literacy objective is visible in the subject of English Philology, although it is not spelled out as such, but through individual practices, abilities, and skills that are present in the course descriptions. The student interviews showed that all students could define the concept of information literacy, and that they experienced themselves to be average or above average in information literacy among their peers. The students evaluated that they had received guidance and appeared content with it. However, when the students specified the difficulties they encountered in information searches, the difficulties appeared fundamental, such as defining search terms and choosing the right databases. The students were also not acquainted with the learning objectives of higher education or the learning objectives of the Faculty of Humanities. Further research in a wider scale is called for and would be beneficial for developing the guidance in information literacy. / Informaatiolukutaito, jolla tarkoitetaan kykyä tunnistaa, paikantaa, arvioida ja käyttää informaatiota tehokkaasti (ALA, 1989), on keskeinen oppimistavoite kaikilla koulutusasteilla. Nämä kyvyt ovat varsin tärkeitä myös jatko-opinnoissa ja työelämässä. Informaatiolukutaidon arvo kasvaa, kun informaation määrän lisääntyessä sen laatu muuttuu entistä epävarmemmaksi. Yliopistokoulutuksen tavoitteena on tukea elinikäistä oppimista ja tarjota opiskelijoille monipuoliset työkalut joilla rakentaa tulevaisuutta. Tämä pro gradu -tutkielma tutustuu informaatiolukutaidon oppimistavoitteeseen ja siihen, näkyykö oppimistavoite englantilaisen filologian oppiaineessa Oulun yliopistossa. Tutkimus pyrkii myös selvittämään, miten opiskelijat näkevät oppimistavoitteen ja miten he kokevat opinnoissaan saaneensa ohjausta saavuttaakseen tämän tavoitteen. Pyrkimyksenä on ymmärtää miten opiskelijat näkevät informaatiolukutaidon, ja selvittää minkälaisia ongelmia he kohtaavat informaatiolukutaitoon liittyen ja tämän tiedon ja ymmärryksen avulla tukea niin opiskelijoita kuin henkilökuntaakin oppimistavoitteen saavuttamisessa. Kyseessä on tapaustutkimus ja tutkimusmetodeina käytettiin opetusohjelman sisällönanalyysia ja opiskelijaryhmän, kahden opettajan sekä informaatikon haastatteluita. Lisäksi opiskelijaryhmää havainnoitiin Master’s Seminar -kurssin ajan, syyslukukaudella 2016. Opetusohjelmaa tarkasteltiin ALA:n ja ACRL:n (2015) kehittämää Informaatiolukutaito korkeakouluopinnoissa -viitekehystä vasten, pyrkimyksenä selvittää näkyvätkö viitekehyksen osa-alueet käytänteineen ja dispositioineen opetusohjelmassa. Informaatiolukutaidon arviointi ei ole yhtenäistä korkeakouluissa mutta ilman arviointia on vaikea tehdä päätelmiä tavoitteiden toteutumisesta. Suomen yliopistoissa päävastuu informaatiolukutaidon opetuksesta on yliopistokirjastoilla. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että informaatiolukutaidon oppimistavoite näkyy englantilaisen filologian oppiaineessa, vaikkei sitä sellaisenaan opetusohjelmassa mainitakaan. Tavoite näkyy sen sijaan käytänteinä sekä kykyinä ja taitoina, jotka käyvät ilmi kurssikuvauksista. Opiskelijahaastattelut osoittivat, että kaikki opiskelijat osasivat määritellä informaatiolukutaito-käsitteen ja itsearvioinnissa arvioivat informaatiolukutaitonsa olevan keskitasolla tai sen yläpuolella muihin opiskelijoihin verrattuna. Opiskelijat arvioivan saaneensa ohjausta ja vaikuttivat tyytyväisiltä ohjaukseen. Kuitenkin kun opiskelijoita pyydettiin yksilöimään minkälaisia ongelmia he olivat kohdanneet tiedonhaussa, ongelmat vaikuttivat olevan varsin perustavanlaatuisia, kuten hakulausekkeiden määrittely ja oikeiden tietokantojen valinta. Opiskelijat eivät myöskään tunteneet korkeakoulujen yleisiä oppimistavoitteita tai Humanistisen tiedekunnan määrittämiä yleisiä oppimistavoitteita. Laajemman skaalan jatkotutkimukselle olisi tarvetta ja tutkimuksesta olisi hyötyä myös informaatiolukutaidon opetukselle ja sen kehittämiselle.

This study examined the development of a form of cooperative censorship as it has presented on the microblogging platform Tumblr, in which language is utilized as an agent of consensual censorship. With the popularization of personal content production and consumption through social media, the use of content warnings as metatags has evolved from content classification into a distinct social action. The nature of cooperative censorship through trigger tags is a dynamic marker of a more complex social phenomenon, and study of its usage offers an insight into a rising social culture and its evolution. The aim of this study was to describe the form these metatags take, their relationship to the content they mark, and the popularization and evolution of their usage. Analysis of a set of metatags related to sensitive content (emetophobia, arachnophobia, and agoraphobia) and their main variants reveals general tendencies in usage: chronological analysis following the lifetime of each tag shows a marked increase in usage over the course of five years, and qualitative analysis of a select sample of text suggests a tendency of favoring content-specific tagging over topic-specific tagging of triggers. Subsequent corpus analysis of the arachnophobia trigger tag variants, comprised of 41,106 tokens, further supports this tendency.

This thesis studies ravens and crows in Celtic and Norse mythology before and after the emergence of Christianity. There are five research questions the thesis concentrates on. First, are there any shared meanings in Celtic and Norse mythologies with regard to ravens and crows, and in what respect do these meanings differ in Celtic and Norse mythologies? The second research question is whether there are any possible reasons behind Celtic and Norse mythologies using these birds in a (possibly) similar manner in some context, and in a (possibly) different manner in the other. The question as to whether the use of raven and crow in these epics is interchangeable is also looked into. Fourth, after looking into ravens and crows in the Celtic and Norse mythologies, their symbolical meanings in The Bible are studied. Finally, by comparing these meanings the aim of this thesis is to find out whether emerging of Christianity would have, based on these texts, changed the way people regard these birds. The research material consists of three texts: The Táin, Edda and The Doauy-Rheims Bible, The Táin being an Irish epic, Edda a Norse epic and Doauy-Rheims Bible a translation from The Vulgate Bible. The theoretical background section of this thesis sheds some light on how Christianity gained ground in Ireland and Nordic countries. The findings show that the way ravens and crows are portrayed in The Táin and Edda are somewhat similar, however, there seems to be difference in how natural these birds and their actions appeared to people. These birds are used in a rather intermixed way in both of the epics, but in some contexts Edda separates crows to be somewhat inferior to ravens. The Bible brings a different view on how these birds are perceived. They are created by God, inferior to him and humans. Therefore, a continuum can be established from The Táin where crows and ravens are closest to deities and their actions are perceived to be natural, to Edda where these birds were deemed as part of life of humans and deities but, for example, gods and goddesses do not transform to ravens or crows as in The Táin. In Edda, ravens’ and crows’ feeding on carrion is not seen quite as natural as in The Táin. In The Bible, then, these birds are valued as part of Creation but they are clearly inferior to God and humans. Thus, based on the research material, emergence of Christianity has brought with it a different relationship to nature. / Tutkielma käsittelee korppeja ja variksia kelttiläisessä ja muinaisnorjalaisessa mytologiassa ennen ja jälkeen kristinuskoa. Tutkimuskysymyksiä on viisi. Ensimmäisenä tutkitaan, onko kelttiläisessä ja muinaisnorjalaisessa mytologiassa yhteisiä merkityksiä korpeille ja variksille sekä miltä osin merkitykset taas eroavat toisistaan. Toinen tutkimuskysymys on, löytyykö mahdollisia syitä sille, miksi kelttiläisessä ja muinaisnorjalaisessa mytologiassa käytetään näitä lintuja (mahdollisesti) samalla tavalla jossain asiayhteydessä ja (mahdollisesti) eri tavalla toisessa asiayhteydessä. Tutkielma käsittelee myös sitä, onko korppi- ja varis- nimityksiä käytetty rinnasteisesti. Kun on käsitelty korppeja ja variksia kelttiläisessä ja muinaisnorjalaisessa mytologiassa, tutkitaan näiden lintujen symbolisia merkityksiä Raamatussa. Lopuksi vertailemalla näitä merkityksiä pyritään ottamaan selvää — perustuen tutkimusmateriaalina käytettyihin teksteihin — ihmisten suhtautuminen korppeihin ja variksiin muuttunut kristinuskon tulon jälkeen. Tutkimusmateriaali koostuu kolmesta tekstistä: The Táinista, Eddasta ja Doauy-Rheims -Raamatusta. The Táin on irlantilainen, Edda taas muinaisnorjalainen eepos, Douay-Rheims- Raamattu taas käännös Versio Vulgatasta. Tutkielman teoriaosuudessa käsiteltiin sitä, miten kristinusko valtasi maaperää Irlannissa ja Pohjoismaissa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että korpit ja varikset esitetään sekä The Táinissa että Eddassa melko samalla tavalla. On kuitenkin havaittavissa ero siinä, kuinka luonnollisina nämä linnut ja niiden toiminnot näyttäytyvät ihmisille. Korppi- ja varis- nimityksiä käytetään molemmissa eepoksissa varsin rinnasteisesti, tosin Eddassa varikset nähdään joissain kohdin korppeja alempiarvoisina. Raamatun myötä tulee mukaan hiukan erilainen tapa nähdä korpit. Jumala on luonut ne itseään ja ihmisiä alempiarvoisiksi. Näin ollen, tekstit voidaan nähdä eräänlaisena jatkumona The Táinista jossa varikset ja korpit ovat lähinnä jumalia ja niiden toiminta nähdään luonnollisena, Eddaan, jossa nämä linnut nähtiin osana ihmisten ja jumalten elämää mutta esimerkiksi The Táinista löytyvä jumalten muuntautuminen näiksi linnuiksi puuttuu Eddasta. Eddassa myöskään korppien ja varisten haaskansyöntiä ei nähdä niin luonnollisena tapahtumana kuin The Táinissa. Jatkumon toisessa päässä on Raamattu, jossa näitä lintuja kyllä pidetään arvossa siinä mielessä, että ne ovat osa luomakuntaa, mutta ne ovat selvästi Jumalaa ja ihmisiä alempiarvoisia. Näin ollen tutkimusmateriaalin perusteella kristinuskon rantautuminen toi mukanaan toisenlaisen luonto-suhteen.

Textbooks have a long tradition and play a significant role in Finnish language teaching, as has been established by previous research. The printed book, and the textbook in particular, still has a strong status in our culture and, thus, it has the power to define what the English language and the studying of it is. However, despite the dominant role of textbooks, there has hardly been any systematic research on them in Finland, and the majority of the research has focused on examining the content of textbooks. Instead of focusing on textbook content, this study aims to examine the perspectives of Finnish teachers on the role of textbooks in English language learning and teaching. The chosen approach was a sociocultural and ecological view of language learning and teaching. The study was conducted as a semi-structured group interview for six teachers, who represented primary school, secondary school, and upper secondary school education. The interview was analysed using a qualitative content analysis method. After transcribing the interview, it was examined through text analysis and categorised into different themes of relevant interest. The findings of the study support previous research where it has been established that textbooks have a long tradition and self-evident role in English language teaching in Finland. The teachers had great confidence in textbooks and thought they were of high quality. On the other hand, the teachers also acknowledged that textbooks have their limitations. They mentioned, for instance, that relying too much on the textbook can restrict the teacher’s creativity, and lessen the number of activities outside the textbook. All of the teachers also felt pressure to go through a certain amount of textbook content before, for example, an exam. When it came to other materials than the textbook, the teachers mentioned using them at least occasionally, and the most common source for them was the Internet. The biggest reasons for not using them more were lack of time and tight schedule. Only two of the six teachers had had experience from digital textbooks. The teachers saw that digital textbooks have their pros, but they also had concerns about them. For instance, they mentioned the functionality and quality of e-textbooks, increasing screen time and equal access to required technology as causes for concern. In terms of English language learning and teaching, the teachers expressed views that were both in concord as well as more in conflict with the sociocultural and ecological approach. Supporting the approach was the teachers’ view that learning does not solely occur inside the textbook, while considering the textbook-centrism of language teaching a positive thing was more in contrast with the sociocultural and ecological approach. In addition, emphasising the importance of human interaction in language learning and teaching was in accordance with the approach. Further research on the topic could include classroom-based observation, which would enable studying the role of the textbook in its natural context, which would support especially the ecological view of language learning and teaching. Furthermore, the perspectives of learners on the role of textbooks in language learning and teaching would be an intriguing topic. / Oppikirjoilla on pitkä traditio ja merkittävä rooli englannin kielen oppimisessa ja opetuksessa Suomessa, kuten jo aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu. Painetulla kirjalla, ja etenkin oppikirjalla, on edelleen vahva asema kulttuurissamme, ja täten sillä on valta määritellä mitä englannin kieli ja sen opiskelu ovat. Huolimatta oppikirjojen hallitsevasta roolista niitä on systemaattisesti tutkittu Suomessa vähän ja suurin osa tutkimuksista käsittelee oppikirjojen sisältöä. Oppikirjojen sisällöntutkimuksen sijaan tämän tutkimuksen aiheena on englannin opettajien näkemykset oppikirjojen roolista englannin kielen oppimisessa ja opetuksessa. Valittu näkökulma tutkimuksessa oli sosiokulttuurinen ja ekologinen käsitys kielen oppimisesta ja opettamisesta. Tutkimus toteutettiin kuuden opettajan semistrukturoituna ryhmähaastatteluna. Osallistujat koostuivat niin ala- että yläkoulun sekä lukion opettajista. Haastattelu analysoitiin käyttäen metodina kvalitatiivista sisällönanalyysimenetelmää. Haastattelu litteroitiin, jonka jälkeen sitä tarkasteltiin käyttäen tekstianalyysia. Lopuksi haastattelu jaoteltiin relevantteihin teemoihin. Tutkimuksen tulokset muun muassa vahvistivat jo aikaisemmassa tutkimuksessa monesti todettua näkemystä, että oppikirjoilla on pitkä traditio ja itsestään selvä rooli Suomen englannin kielen opetuksessa. Opettajat myös luottivat oppikirjoihin ja pitivät niitä korkealaatuisina. Toisaalta opettajat myös tiedostivat, että oppikirjoissa voi olla huonot puolensa. He mainitsivat muun muassa, että oppikirjoihin liika tukeutuminen saattaa rajoittaa opettajan omaa luovuutta ja vähentää oppikirjan ulkopuolisten aktiviteettien määrää. Kaikki opettajat myös tunsivat painetta käydä tietty määrä oppikirjan sisältöä läpi esimerkiksi kokeeseen mennessä. Muita oppimateriaaleja kuin oppikirjaa opettajat kertoivat käyttävänsä ainakin silloin tällöin, ja yleisin lähde niille oli Internet. Suurimmat syyt, ettei niitä käytetä enempää olivat ajanpuute ja tiukka aikataulu. Digitaalisista oppikirjoista vain kahdella opettajalla oli kokemusta. Opettajat kokivat, että digikirjoissa on puolensa, mutta huolenaiheina he näkivät muun muassa digikirjojen toimivuuden ja laadun, lisääntyneen ruutuajan sekä oppilaiden tasa-arvoisen pääsyn vaadittuun teknologiaan. Englannin kielen oppimisen ja opettamisen suhteen opettajat ilmaisivat näkemyksiä, jotka sekä tukivat sosiokulttuurista ja ekologista kielennäkemystä, että olivat ristiriidassa sen kanssa. Näkemystä tukeva ajatus oli esimerkiksi toteamus siitä, ettei englannin kieltä voi oppia ainoastaan oppikirjasta, kun taas opetuksen oppikirjakeskeisyyden pitäminen positiivisena asiana oli enemmän ristiriidassa näkemyksen kanssa. Näiden lisäksi ihmisten välisen vuorovaikutuksen tärkeyden korostaminen kielen opetuksessa ja oppimisessa puolsi sosiokulttuurista ja ekologista kielennäkemystä. Tulevaisuudessa aihetta voisi tutkia esimerkiksi havainnoimalla luokkahuonetilannetta, jossa oppikirjojen roolia voisi tutkia niiden luontaisessa kontekstissa, joka tukisi etenkin ekologista kielennäkemystä. Myös oppilaiden ja opiskelijoiden näkemykset oppikirjojen roolista englannin kielen oppimisessa ja opetuksessa olisi yksi kiinnostava tutkimuksen aihe.

Ray Bradbury’s Fahrenheit 451 (1953) is one of the best-known science fiction dystopias, presenting a strictly controlled state maintained by book-burning ‘firemen’. People of the society have been turned into non-thinking masses, as books are banned, and technology and media are used to control their thought. The protagonist, Guy Montag, is a fireman, who goes through a transformation leading him to question the society and internalize humane values. In this thesis, I will examine the relationships between Montag and two female characters contributing to his transformation, namely Clarisse and Montag’s wife, Mildred, and compare these relationships and the two female characters. Love-triangle construction between the three characters is used to demonstrate the contrast between Clarisse and Mildred and their relationships to Montag, revealing the contrasts of life and death, meaningful and shallow relationship, and nature and technology. These contrasts foreground common dystopian elements in Fahrenheit 451: the fears of deindividualization and dehumanization, as well as critique towards consumer culture. Thus, Mildred and Clarisse are not only affecting Montag’s transformation, but have a function of representing the dystopian society of the novel. / Ray Bradburyn Fahrenheit 451 (1953) on yksi tunnetuimpia ”science fiction” -dystopioita. Se esittelee tiukasti kontrolloidun yhteiskunnan, jota valvovat kirjoja polttavat ”palomiehet”. Yhteiskunnan asukkaat on muutettu ajatteluun kykenemättömiksi massoiksi kieltämällä kirjat ja käyttämällä teknologiaa ja mediaa ajatusten kontrolloimiseen. Päähenkilö Guy Montag on palomies, joka käy läpi yhteiskunnan kyseenalaistamiseen ja inhimillisten arvojen sisäistämiseen johtavan muutoksen. Tässä tutkielmassa tarkastelen Montag’n suhteita kahteen hänen muutokseensa vaikuttavaan naishenkilöön, jotka ovat Clarisse sekä Montag’n vaimo Mildred, ja vertaan näitä suhteita sekä naishenkilöitä toisiinsa. Mainittujen henkilöiden välistä kolmiodraama -rakennelmaa käytetään teoksessa havainnollistamaan Clarissen ja Mildred’n sekä heidän ja Montag’n välisten suhteiden luomaa kontrastia, paljastaen näin elämän ja kuoleman, merkityksellisen ja pinnallisen suhteen sekä luonnon ja teknologian väliset kontrastit. Nämä kontrastit puolestaan tuovat esiin tyypilliset dystopian elementit teoksessa Fahrenheit 451, toisin sanoen pelon yksilöllisyyden ja inhimillisyyden häviämisestä sekä kritiikin kulutuskulttuuria kohtaan. Näin ollen Mildred ja Clarisse eivät ainoastaan vaikuta Montag’n muutokseen, vaan he toimivat myös dystopisen yhteiskunnan piirteiden esiintuojina.

Die Bedeutung der mündlichen Sprachfertigkeit ist in den letzten Jahrzehnten größer geworden und die Forscher sowohl in Finnland als auch im Ausland interessieren sich immer mehr für den Unterricht der Aussprache in Fremdsprachen. Obwohl die Aussprache traditionell keine zentrale Rolle im Fremdsprachenunterricht in finnischen Schulen gespielt hat, wird sie heute immer wichtiger. Mündliche Prüfungen in Fremdsprachen werden nämlich üblicher und bei ihnen spielt Aussprache eine zentrale Rolle. Allerdings können die Kenntnisse der Fremdsprachenlehrer über Aussprache oder Ausspracheunterricht mangelhaft sein. Außerdem scheint es, dass der Erwerb der Aussprache nicht immer einfach für den Fremdsprachenlerner ist. Mehr Wissen über Aussprache und Ausspracheunterricht in Fremdsprachen ist also nachgefragt. Aus diesen Gründen untersuchte die vorliegende Pro-Gradu-Arbeit, wie unterschiedliche Faktoren den Lernprozess einer fremden Aussprache beeinflussen und was das Lernen dieser Aussprache für die Identität des Individuums bedeutet. Diese Arbeit sammelte Informationen über das Lernen der Aussprache in Fremdsprachen mithilfe von Forschungsliteratur und Erfahrungen von Lernern. Im Theorieteil der Arbeit wurden Faktoren wie Muttersprache, Alter, Persönlichkeit, fremdsprachliches Input, Modell, Ziel und Übung beschrieben, denn sie beeinflussen unter anderem den Erwerb der fremden Aussprache. Zusätzlich wurde die Beziehung zwischen Aussprache und Identität behandelt. Der Analyseteil konzentrierte sich auf die Daten, die aus Antworten auf einen Fragebogen von 30 Erwachsenen und aus einem Interview mit vier 12-jährigen Schülern bestanden. Alle waren Deutschlerner in Finnland. Die Schüler hatten gerade an einer deutschsprachigen Sprachdusche teilgenommen und beschrieben so Anfängererfahrungen mit der deutschen Aussprache. Der Fragebogen konzentrierte sich auf drei Themen: Aussprache in Fremdsprachen, Aussprache im Deutschen und Aussprache im Klassenzimmer. Da der Fragebogen sowohl offene als auch geschlossene Fragen enthielt, handelt es sich um eine Mixed-Methods-Studie mit qualitativen und quantitativen Zügen. Die Daten zeigten, dass ein gesteuerter Unterricht der Aussprache für die Informanten wichtig und sogar gewünscht war. Die meisten Lerner wollten auch ihre Aussprachekenntnisse in Deutsch verbessern. Eine gute Aussprache fanden die Informanten bedeutsam für sowohl das Verstehen als auch das Verstandenwerden. Mit anderen Worten wurde eine gute Aussprache für eine funktionierende Kommunikation für wichtig befunden. Die Schüler dagegen hatten während der Sprachdusche bemerkt, dass Deutsch nicht immer so ausgesprochen wird, wie es geschrieben wird. Die Buchstaben-Laut-Beziehung im Deutschen ist also anders als im Finnischen. Die Schüler hatten die Sprachdusche gemocht, weil sie sich vom normalen Sprachunterricht unterschieden hatte und sie beispielsweise in der Turnhalle gespielt hatten. Weil das Lernen einer neuen Aussprache laut der Forschungsliteratur auch das Lernen einer neuen Identität bedeutet, verlangt es bei vielen Lernern, dass sie ihre Komfortzone verlassen. Die befragten Lerner stimmten zu, dass das Lernen der Aussprache in Fremdsprachen eine Art Loslassen verlangt. Um das Verlassen der Komfortzone und das Loslassen zu einer möglichst positiven Erfahrung für die Lerner zu machen, ist es von großer Bedeutung, dass die Atmosphäre im Klassenzimmer unterstützend ist und dass das Feedback des Lehrers konstruktiv ist. Dieser Meinung waren sowohl die Forscher als auch die Befragten. Laut dem aktuellen Curriculum (2014) der finnischen Gemeinschaftsschule ist Aussprache ein wichtiger Teil des Fremdsprachenunterrichts. Viele Fremdsprachenlehrer können jedoch das Gefühl haben, dass sie ungenügende Kenntnisse über den Erwerb einer fremden Aussprache besitzen. Ein tieferes Wissen über das Lernen einer Aussprache aus der Perspektive der Fremdsprachenlerner kann Hilfe für den Ausspracheunterricht bereiten. Deshalb war ein Ziel dieser Pro-Gradu-Arbeit, nützliche Informationen zu diesem Thema sowohl für mich als auch für andere Fremdsprachenlehrer und Interessierte in Finnland zur Verfügung zu stellen. / Suullisen kielitaidon merkitys on kasvanut viime vuosikymmeninä ja tutkijat Suomessa sekä ulkomailla ovat yhä kiinnostuneempia ääntämisen opettamisesta vieraissa kielissä. Vaikka ääntäminen ei perinteisesti ole ollut keskeisimmässä asemassa vieraan kielen opetuksessa Suomessa, sen merkitys on kasvussa. Suulliset kokeet vieraissa kielissä ovat nimittäin lisääntymässä ja niissä ääntäminen on väistämättä läsnä. Opettajien osaaminen vieraan kielen ääntämisessä tai sen opettamisessa voi kuitenkin olla puutteellista. Lisäksi vaikuttaa siltä, että vieraan kielen ääntämisen omaksuminen ei aina ole helppoa oppijalle. Lisää tietoa ääntämisen opettamisesta ja oppimisesta siis kaivataan. Tästä johtuen tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten eri tekijät vaikuttavat ääntämisen oppimiseen ja mitä vieraan kielen ääntämisen oppiminen merkitsee oppijan identiteetille. Tutkielmaa varten koottiin tietoa ääntämisen oppimisesta sekä tutkimuskirjallisuuden että oppijoiden kokemusten kautta. Teoriaosiossa pohdittiin erilaisten tekijöiden kuten vieraskielisen kielisyötteen, ääntämismallin, puhumisen harjoittelun sekä oppijan iän, tavoitteen ja personallisuuden vaikutusta uuden ääntämisen oppimisprosessiin. Tämän lisäksi ääntämisen ja oppijan identiteetin välistä yhteyttä käsiteltiin. Analyysiosio puolestaan keskittyi aineistoon, josta välittyy 30 aikuisen ja neljän 12-vuotiaan saksankielenoppijan ajatuksia ääntämisen oppimisesta ja opetuksesta vieraissa kielissä. Aikuiset oppijat vastasivat kyselylomakkeeseen ja koululaisia haastateltiin. Koululaiset olivat juuri osallistuneet saksan kielen kielisuihkutukseen ja kertoivat siten aloittelijoiden kokemuksia saksan kielen ääntämisestä. Kysely keskittyi vuorostaan kolmen aihepiirin ympärille: ääntäminen vieraissa kielissä, ääntäminen saksan kielessä ja ääntäminen luokkahuoneessa. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Tutkielma on siis sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia piirteitä sisältävä Mixed-Methods -tutkielma. Aineistosta selvisi, että ääntämisen opettaminen oli vastanneille oppijoille tärkeä ja toivottu sisältö vieraan kielen opetuksessa. Useimmat oppijat halusivat myös parantaa taitojaan saksan kielen ääntämisessä. Hyvää ääntämistä pidettiin merkittävänä sekä ymmärtämisen että ymmärretyksi tulemisen kannalta. Toisin sanoen hyvä ääntäminen nähtiin tärkeäksi toimivan kommunikaation kannalta. Haastatteluun osallistuneet oppilaat olivat kielisuihkutuksen aikana ehtineet huomata, että saksaa ei äännetä aina niin kuin sitä kirjoitetaan. Kirjain-äänne-vastaavuus on saksan kielessä siis eri kuin suomessa. Oppilaat olivat pitäneet kielisuihkutuksesta, joka oli poikennut tavanomaisesta kielenopetuksesta ja esimerkiksi sisältänyt pelejä ja leikkejä koulun liikuntasalissa. Koska uuden ääntämisen oppiminen on tutkimuskirjallisuuden mukaan uuden identiteetin oppimista, voi se monen oppijan kohdalla merkitä epämukavuusalueelle menemistä. Kyselyyn osallistujat yhtyivät ajatuksen siitä, että vieraan kielen ääntämisen oppiminen vaatii eräänlaista heittäytymistä. Jotta oman mukavuusalueen jättäminen ja uuden ääntämisen omaksuminen luokkahuonetilanteessa olisi mahdollisimman positiivinen kokemus oppijalle, on tärkeää, että ilmapiiri luokassa on kannustava ja ääntämisestä annettu palaute rakentavaa. Tämän totesivat sekä tutkijat että kyselyyn osallistujat. Vuonna 2014 hyväksyttyjen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan ääntämisen opetus kuuluu vieraan kielen opetukseen. Moni vieraan kielen opettaja saattaa kuitenkin kokea puutteita omassa tietotaidossa koskien ääntämisen oppimista. Koska syvempi ymmärrys vieraan kielen ääntämisen oppimisesta oppijan näkökulmasta voi olla avuksi tässä tehtävässä, tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli koota hyödyllistä tietoa aiheesta, sekä minulle että muille vieraan kielen opettajille ja aiheista kiinnostuneille Suomessa.

This pro gradu thesis studied the application of context and cohesive devices in narrative text. The goal of the research was to show through the study of examples how reference and deictic language could be used both to create textual cohesion as well as create context by requiring the reader to interpret expressions through their background knowledge. This requires constant interaction between the reader and the text. The data for the analysis was the introductory text from Legends of Alyria role playing game. The cohesion theory and the theory on reference were based on the works of Halliday and Hasan (1980 & 1989). The theory on the context creation and on deixis were based on the writings by Semino (1997), Lyons (1981) and Bühler (1990). The analysis was divided to the study of personals, demonstratives and comparatives on the subject of cohesion and to the study of person, time and place reference and deixis on the subject of context creation, which were analysed from the point of view of a reader. The results of the study showed that most of the cohesion creating devices were clear and easy to understand, which aided the reader to immerse in the textual world. The context creating devices were simple and open for interpretation, which allowed the reader to insert much of their own imagination into the narrative. As a reading experience, the text attempted to guide the reader onwards and encouraged them to use their own imagination, which is typical to role playing texts. / Tämä pro gradu tutkielma tutki viittausten ja deiktisten ilmausten käyttöä kerronnallisessa tekstissä. Lähtökohtaisesti tutkimuksen tarkoituksena oli esimerkkien kautta selventää, miten viittauksia voidaan käyttää sekä tekstin sisäisen koheesion luomiseen että luomaan tekstille sisältöä ulkoista tulkintaa vaativien viittausten ja deiktisyyden kautta. Tässä korostuu erityisesti lukijan aktiivinen rooli tekstin tulkitsijana. Analyysin kohteena oli Legends of Alyria roolipelin esittelyteksti, jossa esiintyviä viittauksia ja deiktisiä ilmauksia tulkittiin koheesion ja kontekstin luonnin kautta. Koheesioteoria sekä viittausten tarkempi teoria perustui Halliday & Hasanin (1980 & 1989) työhön kohesiosta. Kontekstiteoria ja deiktiset ilmaukset perustuivat Seminon (1997), Lyonsin (1981) ja Bühlerin (1990) kirjallisuuteen. Analyysi oli jaoteltu koheesioviittausten tulkinnassa persoonapronominien, demonstratiivipronominien ja vertailumuotojen ja kontekstiviittausten tulkinnassa henkilö-, paikka- ja aikaviittauksien tutkintaan, jossa kirjoittaja asettautui lukijan asemaan tekstin tulkitsijana. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että koheesiota luovat viittaukset olivat suurimmaksi osaksi hyvin selkeitä ja näin ollen helpottivat lukijan immersiota tekstin maailmaan. Viittaukset ja ilmaukset, jotka vaikuttivat tekstin sisällön luomiseen olivat usein yksinkertaisia ja avoimia, mikä antoi lukijalle vapauden tulkita tekstiä itsenäisesti. Lukukokemuksena teksti pyrki siis johdattelemaan lukijaa eteenpäin ja käyttämään omaa mielikuvitustaan, mikä on tyypillistä roolipelikirjallisuudessa.

The general aim of the study is to increase the understanding of online business communication. The study focuses on Profin, a Finnish manufacturer of sliding doors, windows and doors. Profin has both Finnish and international customers. Therefore, a lot of emphasis is given on issues brought by intercultural communication. The study reviews Profin’s current communication activities and explores the possibilities that the social web environment offers for businesses. The subject is topical because of the growing significance of web communication and social media as part of business communication. The study applies communication theory, content analysis theory and previous research concerning the social web environment. Different elements of web based business communication are defined in the theoretical framework on the basis of previous research. The used methodology includes case study and theory guiding contents analysis: the analysis is guided by theory but not fully defined by it. The results of the study show Profin’s aims and activities of business communication. The company’s homepage serves as a communication channel between Profin and its stakeholders. One of the strengths of the homepage is the detailed product information, available in four different languages. The contents analysis of Profin’s homepage views the company’s English page critically, pointing out its problems and suggesting areas of improvement. Proposed improvements include offering more services on the pages in foreign languages and adding a section for frequently asked questions. The opportunities that social media offers for Profin are also discussed. The contents analysis of Profin’s homepage supports the rebuilding of the page which takes place in near future. The research produces topical information also for other companies about the important issues of online business communication. Internet based communication and social media change constantly. Staying up-to-date with these changes is vital for companies. On that account, a timely research is relevant for anyone working in the field of business communication. / Tutkielman yleisenä tavoitteena on lisätä tietoutta verkkoviestinnästä ja kansainvälisen yritysviestinnän haasteista. Tutkielma kohdistuu suomalaiseen ikkuna- ja ovivalmistajaan Profiniin, jolla on asiakkaita sekä Suomessa että ulkomailla. Tutkielmassa tarkastellaan Profinin tämänhetkistä viestintää ja selvitetään sosiaalisen median yrityksille tarjoamia mahdollisuuksia. Aiheen tekee ajankohtaiseksi verkkoviestinnän ja sosiaalisen median merkityksen vahvistuminen osana yritysviestintää. Tutkielman teoreettisessa taustassa tarkastellaan viestintäteoriaa, sisällön analyysin teoriaa sekä sosiaalista mediaa. Yritysverkkoviestinnän erilaiset elementit on määritelty teoreettisessä viitekehyksessä aikaisemman tutkimuksen perusteella. Tutkielmassa on sovellettu tapaustutkimusta sekä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä: teoria ohjaa analyysiä määrittelemättä sitä kuitenkaan täysin. Tutkielman tuloksista käyvät ilmi Profinin viestinnälliset tavoitteet, käytännöt ja ongelmakohdat. Yrityksen kotisivu toimii viestintäkanavana Profinin ja eri sidosryhmien välillä. Kotisivun vahvuuksiin kuuluvat tarkat tuotekohtaiset tiedot, jotka löytyvät sivustolta neljällä eri kielellä. Kriittisessä sisällönanalyysissä nousivat esiin vieraskielisten sivujen puutteet verrattuna suomenkieliseen sivuun. Tutkielman perusteella keskeisimmät korjausehdotukset kotisivuille ovat useampien palveluiden tarjoaminen vieraskielisillä sivuilla ja usein kysyttyjen kysymysten lisääminen sivuille. Tutkielman tulosten perusteella pohditaan sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia Profinin yritysviestinnässä. Tutkimuksessa toteutettu sisällönanalyysi tukee Profinin kotisivujen lähitulevaisuudessa tapahtuvaa uusimista. Sähköinen viestintä ja sosiaalinen media muuttuvat jatkuvasti, ja yrityksille on tärkeää pysyä muutoksen mukana. Tutkielma tuottaa tähän liittyen uutta ja ajankohtaista tietoa verkkoviestinnästä kaikille yritysviestinnän parissa työskenteleville.

Diese Arbeit setzt sich zum Ziel, die Natursymbole in Thomas Manns Roman Der Zauberberg (1924) als Versinnlichung eines Individuationsprozesses zu untersuchen. Die im Roman auftauchenden Natursymbole, Orte und landschaftlichen Phänomene bilden einen wichtigen Teil des Romans und seiner Anziehungskraft. Es wird untersucht, was für eine Rolle die Natursymbole und die symbolischen Orte in der Handlung spielen. Diese Elemente werden als Erscheinungen der Psyche betrachtet und ihre Funktionen und Bedeutung für den Individuationsprozess analysiert. Die Werke von C. G. Jung, besonders seine dynamische Symboltheorie und Archetypenlehre, bilden die theoretische Grundlage dieser Arbeit. Auch seine Theorien über das kollektive Unbewusste und über die Funktion der Mythen und Märchen bieten wichtige Werkzeuge zur literaturpsychologischen Interpretation des Zauberbergs. Jung zufolge schildern Mythen und Märchen unbewusste Vorgänge im Verlauf des Individuationsprozesses und somit kann man die Erscheinungsformen und das Zusammenspiel der Archetypen darin betrachten. Obwohl ein literarisches Werk natürlich nicht diesem Schema folgen muss, kann man möglicherweise Probleme der literarischen Figuren auf Verwerfungen und dramatische Konflikte im Individuationsprozess zurückführen. Die Theorien von Jung berücksichtigen die subjektiven Erfahrungen des Autors, aber reduzieren den Text nicht nur auf die biografischen Faktoren. Sein Konzept des kollektiven Unbewussten berücksichtigt auch den allgemeinmenschlichen Aspekt und den unerschöpflichen Charakter eines Kunstwerks. Ich gehe mit Jung von der Hypothese aus, dass ein literarisches Werk als eine Darstellung der psychischen Prozesse untersucht werden kann. Die Natursymbole können durch literaturpsychologische Mittel untersucht werden und als Phänomene der Psyche betrachtet werden. Natursymbole sind Indikatoren der psychischen Umwelt und stellen Phasen des Individuationsprozesses dar. Sie haben im Zauberberg einen antizipierenden Charakter, indem sie neue Phasen der Individuation einführen oder personifizierte archetypische Figuren hervorrufen. Die praktische Bedeutung dieser Arbeit liegt in ihren Ansätzen zur literaturpsychologischen Forschung sowie Thomas Mann – Forschung. Sie konzentriert sich auf die Darstellung der psychischen Umgebung durch Natursymbole, aber versucht auch, das Verhältnis der personifizierten archetypischen Bilder und Natursymbole zu erklären. Sie dient auch als Ausgangspunkt zur erweiterten Studie der Verwendung von Natursymbolen in Thomas Manns Werken. / Pro gradu -työssäni tutkin luontosymboleja psyykkisen ympäristön ja individuaatioprosessin havainnollistajina Thomas Mannin romaanissa Taikavuori (1924). Luontosymbolit, erilaiset paikat ja maantieteelliset ilmiöt ovat tärkeä osa romaania ja sen viehätysvoimaa. Tutkielmassa näitä elementtejä tarkastellaan psyyken ilmiöinä ja selvitetään niiden merkitystä päähenkilön, Hans Castorpin, psyykkisessä kehityksessä. Carl Jungin psykoanalyyttinen tutkimus muodostaa tutkielman teoreettisen pohjan. Avainasemassa on Jungin dynaaminen symboliteoria, jonka mukaan symbolia ei voi kiinnittää vain yhteen tiettyyn merkitykseen sen sisältämien tiedostamattomien elementtien vuoksi. Tukeudun myös Jungin arkkityyppiteoriaan ja hänen käsitykseensä kollektiivisesta tiedostamattomasta sekä myyttien ja satujen olemuksesta. Jungin käsite arkkityyppi tarkoittaa universaaleja psyykkisiä rakenteita, jotka tuottavat symbolista kuvastoa ja ohjaavat ihmisen käyttäytymistä. Myytit ja sadut nähdään tiedostamattomien prosessien kuvaajina, jotka mahdollistavat arkkityppien ja niiden toiminnan havainnoinnin. Jung johti myyttien rakenteesta individuaatioprosessin kaavan. Vaikka kirjallinen teos ei välttämättä tarkasti seuraa tätä kaavaa, se voi toimia lähtökohtana kirjallisen hahmon ongelmien ja kehityksen analysoimisessa. Jungin teoriat huomioivat myös kirjailijan henkilökohtaiset kokemukset ja vaikuttimet teoksen synnyssä, mutta eivät rajoitu niihin. Kollektiivisen tiedostamattoman käsite huomioi taideteoksen yleisinhimillisen ja merkityksissään ehtymättömän luonteen. Tutkielmassani yhdyn Jungin oletukseen siitä, että kirjallista tekstiä voi tutkia psyykkisten prosessien kuvaajana. Luontosymbolit ovat henkilöhahmojen tavoin aitoja arkkityyppisiä kuvia. Ne antavat tietoa kirjallisen hahmon psyykkisestä ympäristöstä ja kuvaavat individuaatioprosessin vaiheita. Taikavuoressa luontosymboleilla on myös ennakoiva rooli, sillä ne johdattavat päähenkilön usein uuteen individuaatioprosessin vaiheeseen ja edeltävät personifioituneita arkkityyppisiä hahmoja. Analyysissäni osoitan neljä vaihetta, jotka kuvaavat päähenkilön psyykkisen energian tilaa ja joihin liittyy oma symbolinen kuvastonsa. Kriisi uuteen elämänvaiheeseen siirtymisen yhteydessä saa psyykkisen energian virtaamaan tiedostamattomaan, mikä puolestaan johtaa arkkityyppien kohtaamiseen. Hans Castorp jää animan vaikutusvallan alle, mikä hänen ponnisteluistaan huolimatta estää individuaation toteutumisen ja ympäröivään maailmaan sopeutumisen.