This dissertation proposes that while traditional cognitive psychology literature suggests that cognitive function decreases with age, these decreases are dependent on the types of testing being performed. While traditional cognitive tests of memory and processing speed show declines associated with age, this research suggests these declines are not robust across all types of learning. The coming pages present four studies aimed at furthering our understanding of how different age cohorts of consumers learn about products in active and complex marketplaces. Study one reveals an age advantage associated with learning experientially; an interesting and somewhat surprising result that warrants further investigation given the rapid rate at which populations are aging. The additional studies presented here begin that investigation through the application of several psychological theories. This research explores increased vigilance associated with the security motivation system (based on the principles of evolutionary psychology), the possible impact of mortality salience through the application of Terror Management Theory and a positive correlation between age and cognitive control, as possible explanations. / Business Administration/Marketing

Abstract Entrepreneurship education in non-business studies has not been extensively studied. The requirements and special features of engineering education of applied sciences is a fairly unaddressed research topic. Yet, there is a growing need to develop the entrepreneurial behaviour of graduates, as voiced in feedback from stakeholders and other actors in society. The competence requirements of graduates are constantly evolving; they are specified globally as well. The aim and motivation for this study is to develop a new framework for fostering entrepreneurship in engineering education. The developed framework could be used for developing, firstly, entrepreneurial behaviour, and secondly, the entrepreneurial mind-set of the engineering graduates. The main focus of entrepreneurship education research has been on content issues and primarily from the perspective of business studies. Therefore, this study has focused on pondering the methodological challenges of entrepreneurship education in the chosen target field, engineering education. The context for outlining the framework is constructed by first introducing the operational environment of the target organisation. Thereafter, the central concepts of entrepreneurship, entrepreneurship education and technology-based entrepreneurship are processed in a literature review in order to build the theoretical basis. In addition, research methods with ontological and epistemological choices are displayed. Due to the multilevel structure of the research phenomenon, the study approaches the phenomenon through four essays. The first essay opens up the aspects and background in order to understand the role and expectations of stakeholders as regards entrepreneurship education. The second essay concentrates on the pedagogical issues and possibilities of action-based learning methods with respect to entrepreneurship education especially. The third essay combines effectuation and causation perspectives on opportunity recognition and offers a framework for effectuation-based entrepreneurship education. The fourth essay is an empirical study covering effectuation and causation from the point of view of local technology-based companies. The conclusions of the study suggest that the outlined effectual entrepreneurship education, if combined with action-based learning methods like enquiry-based learning for instance, could support the development of entrepreneurial behaviour, and ensuing entrepreneurship, among engineering students. It is also suggested that adoption of the new framework requires renewal of the learning environment, and the involvement of the entire organisation in the change process. / Tiivistelmä Yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta ei juurikaan ole tutkittu muutoin kuin liiketaloustieteen koulutuksen kannalta. Erityisesti aiheen tutkiminen ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksen näkökulmasta on ollut vähäistä. Kuitenkin niin sidosryhmät kuin yhteiskuntakin odottavat yhä enemmän valmistuvien omaksuvan koulutuksen aikana yrittäjämäistä käyttäytymistä ja yrittäjyysajattelua. Valmistuvien osaamisvaatimukset kehittyvät jatkuvasti ja ne on määritelty myös maailmanlaajuisesti. Tämän tutkimuksen tarkoitus ja motivaatio on kehittää uusi insinöörikoulutukseen soveltuva yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen viitekehys. Sitä voitaisiin käyttää ensinnäkin kehittämään valmistuvien insinöörien yrittäjämäistä käyttäytymistä ja toiseksi heidän yrittäjyysajatteluaan. Näyttää siltä, että yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksen painopiste on ollut sisältöön liittyvissä kysymyksissä liiketalouden näkökulmasta tarkasteluna. Siksi tässä tutkimuksessa on keskitytty sen sijaan pohtimaan yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen pedagogisia haasteita valitun kohderyhmän, insinöörikoulutuksen yhteydessä. Viitekehyksen kontekstia on hahmoteltu esittelemällä ensinnäkin kohdeorganisaation toimintaympäristöä. Sen jälkeen on käsitelty kirjallisuuskatsauksessa teoreettisen taustan muodostamiseksi tutkimuksen kannalta sellaisia keskeisiä käsitteitä kuten yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus ja -koulutus sekä teknologiayrittäjyys. Lisäksi on esitelty valittujen tutkimusmetodien ontologisia ja epistemologisia perusteita. Tutkittavan ilmiön monitahoisuudesta johtuen aihetta on lähestytty neljän esseen kautta. Ensimmäinen essee selvittää sidosryhmien roolia ja odotuksia yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen kentässä. Toinen essee tarkastelee pedagogisia näkökulmia ja etenkin aktivoivien opetusmenetelmien antia yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen näkökulmasta. Kolmas essee selvittää effektuaation ja kausaation näkökulmien yhteyttä liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen ja esittelee effektuaatiota hyödyntävän yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen viitekehyksen. Neljäs essee on empiirinen tutkimus, joka lähestyy effektuaatiota ja kausaatiota paikallisten teknologiayritysten näkökulmasta. Tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään, että hahmoteltu effektuaatioon perustuva yrittäjyyskasvatus ja -koulutus yhdistettynä aktivoiviin opetusmenetelmiin, esimerkiksi tutkivaan oppimiseen, voisi kehittää valmistuvien insinöörien yrittäjämäistä käyttäytymistä ja yrittäjyysasennetta, ja lisätä myöhemmin myös yrittäjyyttä. Sen lisäksi ehdotetaan, että uuden viitekehyksen käyttöönotto edellyttää niin oppimisympäristöjen uudistamista kuin koko organisaation sitoutumista muutosprosessiin.

Cette recherche transdisciplinaire est à la croisée de la didactique des langues, de l’interculturel, des sciences du langage et des Technologies de l’Information et de la Communication pour l’Enseignement. En nous appuyant sur les théories autour de la communauté de pratique, des stratégies d’écrit interactif, de la conscience interculturelle, et du parler bilingue, cette thèse tente de démontrer comment une communauté d’apprentissage se développe, quelles sont les pratiques interculturelles et bilingues utilisées par les membres de la communauté pour co-construire des connaissances dans un cadre de webcollaboration. Pour cette expérimentation, nous avons choisi le jumelage de classes distantes réunissant un groupe d’étudiants en France apprenant le chinois et un groupe d’étudiants en Chine apprenant le français. Le cadre pédagogique était basé sur un scénario actionnel et un projet collaboratif. Nous avons conçu à cet effet une plateforme d’échanges comprenant un blogue et un forum où les participants pouvaient interagir. L’analyse de notre corpus était à la fois quantitative et qualitative. Notre objectif était de décrire l’émergence d’une communauté d’apprentissage, les différents niveaux de conscience interculturelle, ainsi que les réflexions et les pratiques bi-plurilingues. / This transdisciplinary research is at the intersection of language teaching, intercultural studies, linguistics and information and communication technologies for education. Drawing on theories around community of practice, strategies for interactive writing , intercultural awareness, and bilingual communication, this thesis attempts to demonstrate how a learning community develops, what are the intercultural and bilingual practices used by the members of the community to co-construct knowledge in a context of webcollaboration.For this experiment, we chose a class e-twinning with a group of students learning Chinese in France and a group of students learning French in China. The pedagogical framework was based on an action-based scenario and a collaborative project. We designed for this purpose an exchange platform including a blog and a forum where participants could interact. The analysis of our corpus was both quantitative and qualitative. Our purpose was to describe the emergence of a learning community, the different levels of intercultural awareness, as well as the bi-multilingual practices and reflections.

Betreute kulturelle Exkursionen sind ein fester Bestandteil von vielen Study-Abroad-Programme. Sie werden allgemein positiv bewertet und bieten viele Chancen für fremdsprachliches und landeskundliches Lernen, sowie als „Handlungsfeld“ für das Gelernte. Es fehlen jedoch wissenschaftliche Begründungen sowie empirische Untersuchungen, die den Lernwert von Exkursionen bei Study-Abroad-Programmen nachweisen. Deshalb wurden folgenden Leitfragen untersucht: Welche Lerneffekte können Exkursionen bei Study-Abroad-Programmen haben? Welche Lerneffekte haben Exkursionen tatsächlich bei Study-Abroad-Programmen? Ziel dieser Masterarbeit ist es, die Lerneffekte von Exkursionen im Rahmen eines Study-Abroad-Programms theoretisch und empirisch zu untersuchen. / Supervised cultural excursions are often included in the offerings of foreign language immersion study abroad programs. Such excursions have the potential to achieve a depth beyond sightseeing. Under certain conditions, excursions can foster linguistic and intercultural learning and skill acquisition in a setting that has advantages not only over the traditional classroom, but also over daily unsupervised immersion. These conclusions can be intuitively inferred, but have never been supported by empirical evidence. Therefore, the questions which guided this outcomes assessment research were: What are the potential learning effects of immersion program excursions? What are the actual learning effects of immersion program excursions? This thesis attempts to answer the first question with a literature review of immersion programs, their excursions, and holistic/action-based foreign language acquisition; and the second question with an empirical study of excursions offered by an immersion program in Germany.

Betreute kulturelle Exkursionen sind ein fester Bestandteil von vielen Study-Abroad-Programme. Sie werden allgemein positiv bewertet und bieten viele Chancen für fremdsprachliches und landeskundliches Lernen, sowie als „Handlungsfeld“ für das Gelernte. Es fehlen jedoch wissenschaftliche Begründungen sowie empirische Untersuchungen, die den Lernwert von Exkursionen bei Study-Abroad-Programmen nachweisen. Deshalb wurden folgenden Leitfragen untersucht: Welche Lerneffekte können Exkursionen bei Study-Abroad-Programmen haben? Welche Lerneffekte haben Exkursionen tatsächlich bei Study-Abroad-Programmen? Ziel dieser Masterarbeit ist es, die Lerneffekte von Exkursionen im Rahmen eines Study-Abroad-Programms theoretisch und empirisch zu untersuchen. / Supervised cultural excursions are often included in the offerings of foreign language immersion study abroad programs. Such excursions have the potential to achieve a depth beyond sightseeing. Under certain conditions, excursions can foster linguistic and intercultural learning and skill acquisition in a setting that has advantages not only over the traditional classroom, but also over daily unsupervised immersion. These conclusions can be intuitively inferred, but have never been supported by empirical evidence. Therefore, the questions which guided this outcomes assessment research were: What are the potential learning effects of immersion program excursions? What are the actual learning effects of immersion program excursions? This thesis attempts to answer the first question with a literature review of immersion programs, their excursions, and holistic/action-based foreign language acquisition; and the second question with an empirical study of excursions offered by an immersion program in Germany.