Abstract This doctoral thesis discusses the creation of professional identity of education developers working in the crossroads of administration and school development work. The subjects of the study work as class or subject teachers, and as education developers in Support Services at the Department of Education. The study also examines the impacts of a peer mentoring group based on narrative and action based methods on the creation of professional identity. The theoretical and methodological basis of this study is narrative. The goal, challenge and learning narratives identified were then analysed using content analysis. The creation of developer identity is seen as a series of reflecting and processing events that challenge one’s identity. Professional identity is examined as being created through a narrative, and the research data has been created through narration. Challenges emerge at the crossroads of administration and school – in the arena of interaction. Managing these challenges is described as evolution in knowledge, skills and operating methods as well as beliefs, attitudes and feelings. The learning stories created in the reflection process describe change, which is required for managing challenging situations. The goal narratives emphasise expertise, the power to influence and being a peer. The education developers describe themselves as walking alongside teachers, as peers. Three developer identities were recognised in the education developers’ narratives: the critical developer, the flexible developer and the self-developer. The critical developer is motivated by being competent in an expert position. The flexible developer feels that being a teacher is an integral part of the identity of an education developer. The work is about expressing oneself. The self-developer’s identity includes the aspect of enhancing one’s own expertise. She or he has an optimistic attitude towards the changes of the job. Using the peer mentoring group to support the development of professional identity required trust amongst the group members to enable them to share critical events that challenge one’s identity in the group. This study is an important and topical address to the dialogue on the ways to support the professional growth and career development of teachers as well as the development of continuous education. / Tiivistelmä Väitöskirjassa tarkastellaan opetustoimen kehittäjäopettajan identiteetin rakentumista opetustoimen hallinnon ja koulujen kehittämistyön tukemisen välimaastossa. Tutkimuksen kehittäjäopettajat toimivat kouluillaan luokan- tai aineenopettajina ja koko opetustoimessa kehittäjäopettajina. Tutkimuksessa selvitetään myös, mikä merkitys kerrontaan ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvalla vertaismentorointiryhmällä on identiteetin rakentumisessa. Tutkimuksen teoreettisena ja metodologisena lähtökohtana on kerronta. Luennassa tunnistettua tavoite-, haaste- ja oppimiskerrontaa on analysoitu sisällöllisesti. Kehittäjäidentiteetin rakentumisessa on tärkeällä sijalla identiteettiä haastavien tapahtumien reflektointi. Ammatillinen identiteetti nähdään kerronnan kautta rakentuvana, ja tutkimusaineisto on syntynyt kerronnassa. Haasteita syntyy hallinnon ja koulun välimaastossa, vuorovaikutusareenalla. Haasteista selviäminen kerrotaan muutoksena tiedoissa, taidoissa ja toimintatavoissa sekä uskomuksissa, asenteissa ja tunteissa. Reflektoinnissa syntyvät oppimiskertomukset kuvaavat muutosta, jota haastavista tilanteista selviäminen edellyttää. Tavoitekerronnassa korostuvat asiantuntijuus, vaikuttaminen ja vertaisuus. Kehittäjäopettajat kuvaavat itseään opettajan rinnalla kulkijoina ja vertaisina. Kerronnasta tunnistetaan kolme kehittäjäidentiteettiä: kriittinen, joustava ja itsensä kehittäjä. Joustavalle kehittäjälle opettajuus on kiinteä osa kehittäjäopettajan identiteettiä ja kehittäjän työ itsensä toteuttamista. Kriittistä kehittäjää motivoi päteminen asiantuntijatehtävissä. Itsensä kehittäjän identiteettiin liittyy oman asiantuntijuuden vahvistaminen, optimistinen suhtautuminen muutoksiin ja oman urapolun suunnittelu. Vertaismentorointiryhmän toimiminen ammatillisen identiteetin rakentumisen tukena edellyttää luottamuksen syntymistä, jotta kriittisiä, identiteettiä haastavia tapahtumia pystytään jakamaan ryhmässä. Tutkimus on tärkeä ja ajankohtainen puheenvuoro keskusteltaessa opettajien ammatillisen kasvun ja urakehityksen tukemisen keinoista sekä täydennyskoulutuksen kehittämisestä.

Abstract My doctoral thesis is a narrative study in which I examine the art experiences told in six teachers’ interviews and their meanings from childhood to the threshold of middle age. I have collected my research data in two stages in 2002 and 2014. The theoretical starting points of the study are in the hermeneutic, phenomenological, pragmatist and narrative research traditions. The data analysis is narrative. Because of their basic nature, the stories of art experiences differ from the descriptions of experiences in our everyday environment. They are characterized by complexity and difficulty of conceptualization, which is manifested both in the interviewees’ narration and in the conceptual examination in this study. My study introduces a new viewpoint on the examination of identity and meaning-making related to arts. In the results section of the study, I examine and interpret stories related to visual arts as abridged narratives, constituents of a biography and special events in life. In the interpretation of individual art experiences, I explore the meanings told in art as personal factors related to human existence and situations in the life-world. The results of my study show how art is manifested in the stories as a subjective, intentional and diverse opportunity for being in the world, reflection on meanings and forming a relationship with the world. The meanings associated with the interviewees’ experiences make visible the importance of art from the viewpoints of identity, vocational identity, reflection of experiences, and the examination and establishment of man’s relationship with the world. My study also takes a stand on the significance and status of art education in our education system. I present my study as a contribution to the debate on art education, its status and significance for growth as a human being. / Tiivistelmä Väitöskirjani on narratiivinen tutkimus, jossa tarkastelen kuuden opettajan haastatteluissa kertomia taidekokemuksia ja niiden merkityksiä lapsuudesta keski-iän kynnykselle. Tutkimusaineistoni olen kerännyt kahdessa vaiheessa: vuosina 2002 ja 2014. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat hermeneuttisessa, fenomenologisessa, pragmatistisessa ja narratiivisessa tutkimusperinteessä. Aineiston analyysi on narratiivinen. Taidekokemuksien kertomukset poikkeavat arkisen kokemusympäristöstämme kuvauksista perusluonteensa vuoksi. Niille on ominaista käsitteellistämisen vaikeus ja kompleksisuus, joka ilmenee sekä haastateltavien kerronnassa että tutkimuksen käsitteellisessä tarkastelussa. Tutkimukseni tuo taiteeseen liittyvän identiteetin ja merkityksenannon tarkasteluun uuden näkökulman. Tutkimuksen tulososassa tarkastelen ja tulkitsen kuvataiteeseen liittyviä kertomuksia lyhennettyinä narratiiveina, elämänkerran muodostajina ja erityisinä elämäntapahtumina. Yksittäisten taidekokemuksien tulkinnassa tuon tarkasteluun taiteessa kerrottuja merkityksiä ihmisenä olemiseen ja elämismaailman situaatioihin liittyviä henkilökohtaisina tekijöinä. Tutkimukseni tulokset osoittavat, kuinka taide ilmenee kertomuksissa subjektiivisena, intentionaalisena, monimuotoisena maailmassa olemisen, merkityksien reflektoinnin ja maailmasuhteen muodostamisen mahdollisuutena. Haastateltavien kokemuksiin liittyvät merkitykset tekevät näkyväksi taiteen tärkeyden sekä identiteetin, ammatillisen identiteetin, kokemuksien reflektion ja ihmisen maailmasuhteen tarkastelun ja muodostamisen näkökulmista. Tutkimukseni ottaa kantaa myös taidekasvatuksen merkityksellisyyteen ja asemaan koulutusjärjestelmässämme. Esitän tutkimukseni puheenvuoroksi keskusteluun taidekasvatuksesta, sen asemasta ja merkityksestä ihmisenä kasvamisessa.