Orientador: Antonio Celso Fonseca de Arruda / Dissertação (mestrado) - Universidade Estadual de Campinas, Faculdade de Engenharia Mecânica / Made available in DSpace on 2018-08-17T07:26:37Z (GMT). No. of bitstreams: 1 Hainoski_SandroCarlos_M.pdf: 5270264 bytes, checksum: 2f957f1df243cd0769220970df187013 (MD5) Previous issue date: 2010 / Resumo: Foi objetivo deste trabalho, construir equipamentos que permitam a realização de alguns ensaios exigidos pela norma brasileira ABNT NBR 14.400. O conjunto de equipamentos selecionados, projetados e construídos, além de ensaiar alguns itens da norma, permitiu medir a tensão entre as pernas do ocupante de uma cadeirinha em condições dinâmicas de rotação. Tal medição possibilitou realizar pesquisa original e que tem significado nos casos de colisão com capotamento. Os equipamentos projetados e construídos foram: o ciclador, o dispositivo de capotamento e o boneco antropomórfico. Os ensaios realizados evidenciaram o ótimo desempenho dos equipamentos para as finalidades propostas. O trabalho possibilitou avaliar dois fechos e o desempenho ergonômico de três diferentes modelos de cadeirinhas relativo às tensões geradas entre as pernas e as tiras, em casos de capotamento / Abstract: This study aimed, to build equipment that allows the realization of some tests required by the Brazilian standard ABNT NBR 14400. The set of selected equipment, designed and built, In addition to rehearse some of the standard items, allowed measuring the tension between the legs of the occupant of a seat in the dynamic conditions of rotation. This measure is meaningful in cases of collision with rollover. The equipment was designed and built: the cycler, the overturning device and an anthropomorphic dummy. The tests showed the excellent performance of equipment for the purposes proposed. The study allowed evaluating two locks models and ergonomic performance of three different models of car seats on the tensions generated between the legs, the straps in case of rollover / Mestrado / Materiais e Processos de Fabricação / Mestre em Engenharia Mecânica

Th.--Archéol. / Bibliogr. p. 235-246.

No description available.

Abstract This material culture study focuses on the residents of Oulu via small clothing-related items (buttons, buckles, pins). The source material is comprised of not only excavation material, but also of the probate inventories of the townsfolk. Gender archaeology, previously unused in Finnish urban archaeology, is used as the theoretical framework. This study discusses early modern clothing from the perspective of identity with particular emphasis on gender and class; why did townsfolk dress as they did in the 18th century Oulu? Although clothing was mainly tied to class and gender in early modern Oulu, on a personal level there was room for negotiation and transgression. Classes were an integral part of society in the 18th century, and the abolishment of the class system was still ahead. However, the signs of the formation of the middle class and the deterioration of the strict class boundaries are visible in the research material. Sumptuary laws notwithstanding, identity could be expressed through clothing, in particular with small details, and clothing gave people some leeway to negotiate their position in the community. / Tiivistelmä Valtaosassa 1700-luvun pukeutumista käsittelevässä suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa pukeutuminen jaetaan säätyläisten ja rahvaan pukuun. Tässä materiaalisesta kulttuurista ammentavassa historiallisen ajan arkeologian tutkimuksessa näkökulma on toinen; keskiössä on kaupunkilaisten pukeutuminen uuden ajan kynnyksellä. Tutkimus ei lähde liikkeelle säädyistä, vaan pukeutumisesta kertovasta kaivausaineistosta ja kaupunkilaisten perukirjoista. Tutkimus kohdentuu Suomen historiallisen ajan arkeologiassa vain vähän huomiota saaneisiin esineryhmiin (napit, neulat, soljet) yhdistäen arkeologisen ja dokumentaarisen lähdemateriaalin. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään Suomen kaupunkiarkeologiassa aiemmin hyödyntämätöntä sukupuoliarkeologiaa. Tutkimus käsittelee varhaismodernia pukeutumista identiteetin näkökulmasta keskittyen erityisesti sukupuoleen ja luokkaan; miksi 1700-luvun Oulussa pukeuduttiin niin kuin pukeuduttiin? Vaikka varhaismodernissa Oulussa ihmisten pukeutuminen oli pitkälti sääty- ja sukupuolisidonnaista, henkilökohtaisella tasolla oli tilaa neuvottelulle ja rajanylityksille. Säädyt olivat 1700-luvulla olennainen osa yhteiskuntajärjestystä ja säätyjärjestelmän lakkauttamiseen oli vielä runsaasti aikaa, mutta merkit keskiluokan muodostumisesta ja tiukkojen säätyrajojen murenemisesta ovat havaittavissa tutkimusaineistossa. Ylellisyysasetuksista huolimatta omaa identiteettiä oli mahdollista ilmaista pukeutumisella, erityisesti pienillä yksityiskohdilla, ja pukeutumisen avulla ihmisten oli jossain määrin mahdollista neuvotella omasta asemastaan yhteisössä.