Abstract Knowledge management is a new academic discipline that has been growing during the past decade but is still in its embryonic stage with much potential left. What makes knowledge management an attractive research field is its multi-discipline perspective. In the knowledge management the context is important because the value of an organization’s knowledge is context-based. In this research the context are the innovation networks within the software industry and thus besides knowledge management the research contributes to the software business literature. The aim of this study was to get an understanding about the interaction the in asset-based value creation within innovation networks. This was done by examining the effects of the interaction in asset development and deployment in innovation networks, where activities are related to research, development and innovation collaboration. This was studied against the theoretical framework that was developed in this research based on earlier studies. This study shows that in the examined research context actors from outside of the software industry have a direct effect on both asset development and deployment based on their funding requirements and aims. The study shows that in this wider environment trust, openness and mutual benefits are important factors of the interaction atmosphere, regarding where funding is targeted and where the actual work is done. This study shows the importance of the interaction framework as a motivator and an entity that enables direct benefits to participating actors from their interaction and collaboration. It also shows that some of the episodes where interactions occur need to be regular, on-going and have a certain rhythm. As a result of this research a framework of interaction in the asset-based value creation in innovation networks was created. It shows how funding mechanisms affect the asset development and deployment, as well as that some episodes where interactions occur are especially important, because they limit or support value creation. Moreover, the role, contributions, aims and motivations of actors are seemingly different within these episodes. / Tiivistelmä Tietojohtaminen on uusi akateeminen tieteenala, joka on ollut kasvussa viimeisen vuosikymmen ajan, mutta on silti alkuvaiheessa ja omaa paljon potentiaalia. Tietojohtamisesta tekee vetovoimaisen tutkimusalan sen monitieteinen perspektiivi. Tietojohtamisessa konteksti on tärkeää, koska organisaation tiedon arvo on kontekstipohjainen. Tässä tutkimuksessa tutkimuskontekstina ovat ohjelmistoteollisuuden innovaatioverkostot ja siispä tietojohtamisen lisäksi tutkimus myötävaikuttaa ohjelmistoliiketoiminnan kirjallisuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää vuorovaikutusta varantoihin pohjautuvassa arvonluonnissa innovaatioverkostoissa. Tämä tehtiin tutkimalla vuorovaikutuksen vaikutusta varantojen kehittämisessä ja käyttöönotossa innovaatioverkostoissa, joissa aktiviteetit liittyvät tutkimus-, kehittämis- ja innovointiyhteistyöhön. Tätä tutkittiin teoreettista kehikkoa vasten, joka kehitettiin tutkimuksen aikana aiempiin tutkimuksiin pohjautuen. Tutkimus osoittaa, että tarkastellussa tutkimuskontekstissa ohjelmistoteollisuuden ulkopuolisilla toimijoilla on suora vaikutus, sekä varantojen kehittämiseen, että käyttöönottoon rahoitusvaatimustensa ja tavoitteidensa pohjalta. Tutkimus osoittaa, että tässä laajemmassa ympäristössä luottamus, avoimuus ja molemminpuoliset hyödyt ovat vuorovaikutusilmapiirin tärkeitä osatekijöitä sen suhteen mihin rahoitus ohjataan ja missä tosiasiallinen työ tehdään. Tutkimus osoittaa vuorovaikutuskehikon tärkeyden motivaattorina ja kokonaisuutena, joka mahdollistaa suorat hyödyt osallistuville toimijoille heidän vuorovaikutuksestaan ja yhteistyöstään. Se myös osoittaa, että joittenkin niistä tapahtumista, joissa vuorovaikutusta tapahtuu, täytyy olla säännöllisiä, jatkuvia ja omata tietty rytmi. Tutkimuksen tuloksena luotiin vuorovaikutus varantoihin pohjautuvassa arvonluonnissa innovaatioverkoissa kehikko. Se osoittaa kuinka rahoitusmekanismit vaikuttavat varantojen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Kuten myös, että jotkin tapahtumat, joissa vuorovaikutusta tapahtuu, ovat erityisen tärkeitä, koska ne rajoittavat tai tukevat arvonluontia. Sen lisäksi toimijoiden rooli, myötävaikutus, tavoitteet ja motivaatio ovat ilmeisen erilaisia näissä tapahtumissa.

Abstract Groundwater-dependent ecosystems (GDEs) are aquatic or terrestrial ecosystems that rely directly or indirectly on groundwater (GW). Recent European and Finnish legislation requires better consideration of these systems in GW management. The main aim of this thesis was to develop new methods for GDE classification and management, by testing environmental tracer methods in different environments. New information about GW-surface water interactions was obtained and novel methods for GDE classification and management were developed for lakes, peatlands, streams, and springs. Stable water isotopes proved to be an efficient tool for determining the GW dependence of lakes. An iterative isotope mass balance method was applied for 67 lakes situated in the Rokua esker aquifer area. Stable water isotopes also showed potential in determining the GW dependence of a peatland surface horizon. A study conducted in peatlands adjacent to Viinivaara esker aquifer indicated that the GW dependence of peatlands can vary significantly and that GW-dependent areas can extend outside current GW protection areas. Thermal images proved useful in pinpointing clear GW seepage locations in peatlands. For streams, a novel stream tracer index method was developed to evaluate GW dependence based on GW volume in streams, thermal properties of streams, and stream water quality. The method was tested in three streams discharging from Viinivaara and Rokua aquifers and was found to efficiently capture spatial variations in GW dependence. In Oulanka region, hydrological and chemical characterization and statistical methods were used to classify springs into different types. Spring altitude and δ2H value were identified as useful proxies for spring water chemistry. The methods developed in this thesis can be helpful when classifying and studying GDEs and applying environmental tracer methods in various environments. Knowing the GW dependence of an ecosystem, the impacts of possible GW table decline caused by e.g., GW abstraction, drainage, and/or climate change can be evaluated. For large-scale applications, GDE classification methods have to be practical, effective, and low-cost. Combined use of stable water isotopes and other tracers can be especially effective for characterizing ecosystem hydrology on different temporal and spatial scales. / Tiivistelmä Pohjavedestä riippuvat ekosysteemit (GDE) ovat vesi- tai maaekosysteemejä, jotka ovat suoraan tai epäsuorasti riippuvaisia pohjavedestä. Euroopan Unionin ja Suomen lainsäädännön mukaan pohjavesien hallinnassa tulisi ottaa paremmin huomioon GDEt. Tämän työn tavoitteena oli kehittää uusia menetelmiä näiden ekosysteemien luokitteluun ja hallintaan. Luonnollisia merkkiainemenetelmiä soveltaen saatiin uutta tietoa pohjavesi-pintavesi vuorovaikutuksesta ja kehitettiin uusia menetelmiä GDE-luokitteluun järville, soille, puroille ja lähteille. Veden stabiilit isotoopit osoittautuivat tehokkaaksi työkaluksi järvien pohjavesiriippuvuuden määrittämisessä. Iteratiivista isotooppimassatase-menetelmää käytettiin 67 Rokuan järven pohjavesiriippuvuuden selvittämiseen. Veden stabiileilla isotoopeilla pystyttiin myös määrittämään suon pinnan pohjavesiriippuvuus. Viinivaaran harjun viereisen suoalueen tutkimus näytti, että suon pohjavesiriippuvuus voi vaihdella merkittävästi ja pohjavedestä riippuvia alueita löytyy myös nykyisten pohjavesirajojen ulkopuolelta. Lisäksi soilla havaittiin selkeitä pohjavedenpurkupaikkoja lämpökamerakuvauksen avulla. Puroille kehitettiin uusi menetelmä, jolla niiden pohjavesiriippuvuutta voidaan arvioida perustuen pohjaveden määrään puroissa, puroveden lämpötilaominaisuuksiin ja puroveden laatuun. Menetelmää testattiin Viinivaaran ja Rokuan harjuista purkautuville puroille ja sillä havaittiin pohjavesiriippuvuuden vaihtelevan purojen eri osissa. Oulangan lähteitä luokiteltiin eri tyyppeihin hydrologisen ja kemiallisen karakterisoinnin ja tilastollisten menetelmien avulla. Lähteiden altitudin ja δ2H-arvon havaittiin ennustavan lähdeveden kemiallista koostumusta. Tässä tutkimuksessa kehitetyt menetelmät voivat olla hyödyllisiä GDE-luokittelussa, eri ekosysteemien tutkimisessa ja luonnollisten merkkiainemenetelmien soveltamisessa eri ympäristöissä. Kun ekosysteemin pohjavesiriippuvuus tiedetään, voidaan arvioida pohjavedenotosta, ojituksesta ja/tai ilmaston muutoksesta mahdollisesti aiheutuvan pohjavedenpinnan laskun vaikutuksia. Suuressa mittakaavassa, GDE-luokittelumenetelmien tulee olla käytännöllisiä, tehokkaita ja halpoja. Veden stabiilien isotooppien ja muiden merkkiaineiden yhdistetty käyttö vaikuttaa olevan tähän erityisen tehokas työkalu, jolla voidaan ymmärtää ekosysteemien hydrologiaa eri temporaalisissa ja spatiaalisissa mittakaavoissa.