Abstract The aim of the study was to describe and understand the self-care of home-dwelling elderly and to produce a model of the phenomenon. In the first phase of the study, a preliminary model for the self-care of home-dwelling elderly was developed inductively. The data were collected by interviewing 40 home-dwelling elderly persons aged 75 or more and analysed using the constant comparative method of the grounded theory approach. In the second phase, the aim was to gain information of individual self-care. The original data were analysed at an individual level using deductive data analysis. The classification frame consisted of the model developed in the first phase. In the third phase, the connections between the functional ability (ADL, IADL), life satisfaction, self-esteem and self-care behaviour styles of home-dwelling elderly persons were studied. In this phase, the deductive content analysis made in the second phase was utilised while elaborating the self-care behaviour styles. The relationships between the variables were analysed by using cross-tabulation. In the fourth phase of the study, the point of interest was to describe and understand the self-care of elderly persons from a life-history point of view. New data were collected. They consisted of the oral biographies of five elderly persons aged 75 years or more. The data were analysed by using the method of inductive content analysis. In the first phase of the study, four types of self-care were constructed. Each type consists of a specific combination self-care behaviour styles, life experiences and orientations towards the future. In the next phase, six new self-care types emerged, the self-care styles being the same as in the original types, but the past experiences and/or orientations towards the future differing from the original. Functional ability, life satisfaction and self-esteem vary between persons whose self-care behaviour styles are different. The best functional ability is connected to an individual self-care behaviour style and the worst to an abandoned style. Those with an abandoned self-care behaviour style have the lowest life satisfaction and self-esteem. The highest life satisfaction is connected with formally guided self-care and the highest self-esteem with responsible behaviour. The life history study showed that individual factors, such as the turning points of life, the habitual ways to react, the resources, the meanings of self-care and the experiences of getting old orient self-care into either an internal or an external direction. This study produces new knowledge of the self-care of home-dwelling elderly, the factors associated with it and the development of self-care. The results of the study can be used to plan and implement the care of home-dwelling elderly as well as to teach geriatric care. In the course of the study, many different approaches and methods have been used and partly developed for the study. These methodological solutions can also be applied in other kinds of nursing research.

Abstract The purpose of this longitudinal study is to describe how nursing students' conceptions of nursing are developed during their studies and to explore the related factors. Another purpose is to create a model to describe the formation of the students' conceptions of nursing. The data for the study were collected in the years 1993-1998 from two groups of students (n=35) at an early, mid and advanced stage of their studies. Data collection for the first group (n=18) was started in 1993, and for the second group (n=17) in 1994. At all three stages, the material consisted of essays, written by the students during a practical training period, and of the students' personal interviews. The material of the first stage was analysed by means of the continuous comparison method according to the grounded theory approach. The concept system produced by this analysis was used to form a framework for classification, involving the nursing interventions that described the students' conceptions of nursing. After this, the material of the first stage was classified by deductive content analysis with the help of the framework created. The data of the second and third stage were also classified with the help of the same framework, and analysed by deductive content analysis. Finally, at all three stages, the material was quantified as regards the nursing interventions describing the students' conceptions of nursing. On the basis of what guides the students and what their relationship to nursing is, it is possible to discern three different approaches; these were named as normative, independent, and collaborative. At the early stage of their education, the students' conception of nursing is holistic and starts from the patients' needs. Helping, guiding, supporting and collaborating are equally emphasised. The students are equally guided by the ward rules and norms, the knowledge foundation of nursing, their personal, internal conceptions and the mutual agreement on the nursing aims. With the progress of their education, the ward rules and norms became the most important guidelines and nursing actions are directed towards meeting the patients' basic physical needs. Hierarchical responsibilities and authoritarian decision-making are emphasised. The clinical nurse tutor is the student's role model in nursing. The polytechnic teacher is seen as one who reflects on the theory and practice. The results are useful in the development of nursing didactics and curricula. The knowledge gained helps support the students' learning process and develop co-cooperation between nursing students, educators and practice. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata pitkittäistutkimuksena sairaanhoidon opiskelijoiden hoitotyön näkemyksen muotoutumista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä sairaanhoitajakoulutuksen eri vaiheissa. Lisäksi tarkoituksena on tuottaa opiskelijoiden hoitotyön näkemyksen muotoutumista kuvaileva malli. Tutkimusaineisto on kerätty kahdelta sairaanhoidon opiskelijaryhmältä (n=35) vuosina 1993-1998 koulutuksen alkuvaiheessa, koulutuksen puolessavälissä sekä koulutuksen loppuvaiheessa. Ensimmäisen ryhmän (n=18) aineistonkeruu aloitettiin vuonna 1993 ja toisen ryhmän (n=17) aineistonkeruu vuonna 1994. Aineisto koostui kaikissa kolmessa vaiheessa opiskelijoiden käytännön harjoittelujakson aikana kirjoittamista esseistä ja heidän henkilökohtaisista haastatteluistaan. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineisto analysoitiin jatkuvan vertailun menetelmällä. Aineiston ensimmäisen vaiheen analyysistä tuotetusta käsitejärjestelmästä muodostettiin luokittelurunko hoitotyön näkemystä kuvaavista auttamismenetelmistä. Tämän jälkeen ensimmäisen vaiheen aineisto luokiteltiin deduktiivisella sisällönanalyysillä käyttäen apuna jatkuvan vertailun analyysimenetelmällä muodostettua luokittelurunkoa. Samaa luokittelurunkoa apuna käyttäen luokiteltiin myös toisen ja kolmannen vaiheen aineisto ja analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Lisäksi kaikissa kolmessa vaiheessa aineisto kvantifioitiin hoitotyön näkemystä kuvaavien auttamismenetelmien osalta. Tutkimuksen tulosten mukaan hoitotyön näkemys muotoutui hoitotyön auttamismenetelmistä ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä.. Hoitotyössä oli tunnistettavissa kolme erilaista hoitotyön toimintamuotoa, sen mukaan, mikä ohjasi opiskelijan toimintaa ja mikä oli opiskelijan suhde hoitotyöhön. Nämä nimettiin normatiiviseksi, itsenäiseksi tai yhteistoiminnalliseksi hoitotyöksi. Koulutuksen alkuvaiheessa opiskelijoiden hoitotyön näkemys perustui potilaan tarpeista lähtevään hoitotyöhön. Auttamista, ohjausta ja tukemista sekä yhteistoimintaa kuvaavia auttamismenetelmiä esiintyi tasapuolisesti. Hoitotyötä ohjasivat tasapuolisesti osaston säännöt ja normit, hoitotyön tietoperusta ja oma sisäinen näkemys hoitotyöstä sekä yhteisymmärrys potilaan hoitotyön tavoitteista. Koulutuksen edetessä opiskelijoiden hoitotyötä ohjasivat pääosin osaston säännöt ja normit ja hoitotyö kohdistui potilaan päivittäisistä fyysisistä tarpeista huolehtimiseen. Hoitotyössä korostui hierarkkinen vastuu ja autoritäärinen päätöksenteko. Tuloksista saatua tietoa voidaan hyödyntää opetussuunnitelmien kehittämiseen, opiskelijoiden oppimisprosessin tukemiseen sekä kehitettäessä yhteistyötä opiskelijoiden, opettajien ja käytännön hoitotyön tekijöiden kanssa opiskelijoiden ohjauksessa ja tukemisessa.

Abstract This interpretative grounded theory study describes and analyses the actual lived experiences of project members who worked in a three year long inter-organisational information system (IOIS) project. The IOIS project was a Nordic project which spanned four user organisations (Alpha, Beta, Gamma and Delta), two suppliers (Eta and Zeta), two national organisations (Lambda and Kappa), a research organisation (Epsilon) and a Ministry who funded the project. The project was carried out between 2004 and 2006. The data was elicited by means of in-depth interviews (narrative stories), observations of project meetings, diaries, project memoranda and emails sent by project members to each other during these years. Other secondary data (the data from previous projects) was also analysed. Feelings and emotions as a research object are acknowledged to be a very demanding research area. The terms ‘feelings’ and ‘emotions’ are partly used interchangeably in this study, though these concepts are also partly distinguished in this study: feeling is what is felt, and emotion is what is shown; feeling is classified as a subjective experience whereas emotion involves emotional performance where social conventions have a significant role. The Glaserian grounded theory method was used as the technique for theory building. Three core categories were identified: Governance, Power and Emotions. There were also relationships between categories: Governance contributed to issues related to Power which in turn impacted on Emotions and vice versa. The categories not only defined the nature of the core theme but also formed a connection between themselves. The emergent category Emotions demonstrates that emotions influence structure and that emotions are intimately linked to social structures of power, and shows that ‘inequality’ is an essential part of that theme. This study shows that emotions have a remarkable role in the work of an IOIS, and that they have an affect on decisions. The study also finds that feelings and emotions are the basis of action (Power), and that emotions easily trump the intellect. At a higher level of abstraction, the scaling up process produced one core theme: Emotions of Control, and this study builds a substantive theory of Emotions of Control. / Tiivistelmä Tämä tulkitseva grounded teoria tutkimus kuvaa ja analysoi kolmivuotisen, organisaatioiden välisen tietojärjestelmäprojektin jäsenten kokemuksia tietojärjestelmäprojektista. Organisaatioiden välinen tietojärjestelmäprojekti oli Pohjoismainen hanke, joka koostui neljästä käyttäjäorganisaatiosta (Alpha, Beta, Gamma, Delta), kahdesta toimittajasta (Eta, Zeta), kahdesta kansallisesta organisaatiosta (Lambda, Kappa), tutkimusorganisaatiosta (Epsilon) ja ministeriöstä, joka rahoitti projektin. Projekti toteutui vuosina 2004 – 2006. Aineisto saatiin syvähaastatteluiden (narratiiviset tarinat), projektitapaamisten havainnoimisen, päiväkirjojen, projektimuistioiden ja projektijäsenten toisille lähettämien sähköpostien avulla. Toissijaista aineistoa (aineistoa edellisistä projekteista) analysoitiin myös. Tunnetilat ja emootiot tutkimuskohteena on tunnistettu hyvin vaativaksi tutkimusalueeksi. Englanninkielisiä termejä ’feelings’ ja ’emotions’ on osittain käytetty keskenään vaihtokelpoisina käsitteinä ja osittain toisistaan erotettuina tässä tutkimuksessa. Termi ’feeling’ kuvaa enemmän, mitä tunnetaan, ja termi ’emotion’ puolestaan, mitä näytetään. Termi ’feeling’ on täten enemmän henkilökohtainen kokemus, kun termi ’emotion’ käsittää enemmän tunteiden näyttämistä. Sosiaalisilla sopimuksilla on merkittävä rooli tunteiden näyttämisessä. Glaserilainen grounded teoria menetelmää hyödynnettiin teorian muodostuksen menetelmänä. Tutkimuksessa identifioitiin kolme pääkategoriaa: hallinto, valta ja tunteet. Kategorioiden välillä ilmeni suhteita: hallinto vaikutti valtaan, valta vuorostaan vaikutti tunteisiin ja päinvastoin. Kategoriat eivät ainoastaan määrittäneet ydinteeman luonnetta, vaan muodostivat yhteyden keskenään. Tunnekategoria osoittaa, että tunteet vaikuttivat projektin rakenteeseen, ja että tunteet ovat läheisesti yhteydessä myös vallan sosiaalisiin rakenteisiin. Tutkimus osoittaa, että tunteilla on merkittävä rooli organisaatioiden välisen tietojärjestelmäprojektin työskentelyssä, ja että tunteet vaikuttavat päätöksenteossa. Tutkimus osoittaa myös, että tunteet ovat toiminnan perustana, ja että tunteet vievät helposti voiton järjeltä. Korkeamman tason käsitteellistäminen tuotti yhden pääteeman, kontrollin tunteet, ja tämä tutkimus rakentaa teemasta substantiivisen teorian.

Abstract According to the literature, postpartum depression affects 10–15% of all mothers giving birth. The purpose of this study is to examine the time after a child is born in the everyday life of a family from the salutogenic perspective. The target group of the 'Lapsiperhe 1992' survey were the married and cohabiting couples living in the region of the city of Oulu who were expecting their first child and had the due date between 1 February 1992 and 31 January 1993. The study evaluated the mood of the mothers quantitatively using the Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) during pregnancy and after childbirth. The relationships of the couples were studied using parts of Spaniers's (1976) Dyadic Adjustment Scale (DAS) and part of Bienvenu's Marital Communication Inventory that were combined to form a relationship questionnaire. Altogether 85% of the mothers (n = 558) participated in the study before giving birth and 74% (n = 487) after childbirth. As many as 472 of those who answered both questionnaires (n = 475) also filled in the EPDS questionnaire. Altogether 10.4% (n = 58) exceeded the cut-off point of 13 points, according to the EPDS, during pregnancy and 8.3% (n = 39) after childbirth. The questionnaire on moods during pregnancy and perception of the relationship were analysed by means of cross-tabulation for those subjects who answered both the questionnaire on moods and the relationship questionnaire (n = 461). In this study, the questionnaire on moods was divided into two categories, EPDS ≤ 12 and EPDS ≥13, similar to the relationship questionnaire < 70 (n = 43, 9.3%) and relationship questionnaire ≥ 70 (n = 418, 90.7%). If the relationship was considered bad (< 70) the risk of developing depression during pregnancy was 4.7 times higher (RR = 4.7, 95% confidence interval 2.8–8), and after childbirth 5.5 times higher (RR = 5.5, 95% confidence interval 3.1–9.6). The qualitative section of the study identifies the resources for recovery used by the subjects. A focused interview was carried out with 29 mothers during their maternity leave, 3–10 months after childbirth. The subjects for the interview were selected on the basis of the EPDS questionnaire and they formed three groups: EPDS ≤ 5 (n = 13), EPDS ≥ 13 (n = 13) and others (n = 3). The method of analysis used was the grounded theory method. Many of those who had exceeded the cut-off point felt they had suffered from passing melancholy or they had problems in their marital relationship. Those who suffered from severe depression also had coping methods. The most important coping methods were seeking social support, taking distance, physical exercise, relaxation by reading, cognitive methods, religion and humour. The support given by one's husband or significant other played an essential role in recovery. It is important to make a difference between depression diagnosed using the EPDS and clinically diagnosed depression, in order to avoid medicalisation. / Tiivistelmä Aikaisemman tutkimuksen mukaan synnytyksen jälkeinen masennus koskettaa 10–15 % kaikista synnyttäjistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia salutogeenisestä näkökulmasta lapsen syntymän jälkeistä aikaa perheen arkielämässä. Kohdeväestönä Lapsiperhe 1992 -tutkimuksessa olivat ne avio- ja avoparit Oulun kaupungin alueella, jotka odottivat ensimmäistä lastaan ja joiden laskettu aika oli 1.2.1992–31.1.1993. Tutkimuksessa arvioitiin kvantitatiivisesti äitien mielialaa käyttäen EPDS-kyselyä (Edinburgh Postnatal Depression Scale) odotusaikana ja synnytyksen jälkeen. Parisuhdetta tutkittiin käyttäen osaa Spanierin (1976) kehittämästä kyselystä (Dyadic Adjustment Scale, DAS) sekä osaa Bienvenun aviopuolisoitten vuorovaikutuskyselystä, joista muodostettiin parisuhdekysely. Tutkimukseen osallistui 85 % äideistä (n = 558 ) ennen synnytystä ja 74 % (n = 487) synnytyksen jälkeen. Molempiin kyselyihin vastanneista (n = 475) EPDS-kysely oli täytetty 472:lla. 10,4 % (n = 58) ylitti katkaisupistemäärän 13 pistettä EPDS-mittarin mukaan raskausaikana, ja 8,3 % (n = 39) synnytyksen jälkeen. Mielialakyselyä odotusaikana ja koettua parisuhdetta on analysoitu ristiintaulukoinnin avulla niiltä vastaajilta, jotka olivat vastanneet sekä mielialakyselyyn että parisuhdekyselyyn (n = 461). Tässä tarkastelussa mielialakysely on jaettu kahteen luokkaan, EPDS ≤ 12 ja EPDS ≥ 13, samoin kuin parisuhdekysely < 70 (n = 43, 9,3 %) ja parisuhdekysely ≥ 70. (n = 418, 90,7 %). Koetun parisuhteen ollessa huono (<  70) riski masentuneisuuden kehittymiselle odotusaikana on 4,7-kertainen (RR = 4,7, 95 %:n luottamusväli 2,8–8), ja synnytyksen jälkeen 5,5-kertainen (RR = 5,5, 95 %:n luottamusväli 3,1–9,6). Laadullisessa osassa kartoitettiin tutkittavien toipumisen resursseja. 29 äidille tehtiin teemahaastattelu äitiysloman aikana 3–10 kuukautta synnytyksen jälkeen. Haastateltavat valittiin EPDS-kyselyn perusteella muodostaen kolme ryhmää: EPDS ≤ 5 (n = 13), EPDS ≥ 13 (n = 13) ja muut (n = 3). Analyysimenetelmänä oli grounded teoria -menetelmä. Monet kynnyspisteen ylittäneet kokivat itse kärsineensä ohimenevästä alakuloisuudesta tai heillä oli parisuhdeongelmia. Myös niillä, jotka kärsivät vakavasta masennustilasta, oli käytössään coping-keinoja. Tärkeimmät coping- keinot olivat sosiaalisen tuen hakeminen, etäisyydenotto, liikuntaharrastus, rentoutuminen lukemalla, kognitiiviset keinot, uskonnollisuus ja huumori. Puolison tuki oli oleellinen tekijä toipumisessa. Medikalisaation välttämiseksi on tärkeää tehdä ero EPDS-mittarilla todetun masentuneisuuden ja kliinisesti todetun depression välillä.