Abstract The aim of the study was to describe and understand the self-care of home-dwelling elderly and to produce a model of the phenomenon. In the first phase of the study, a preliminary model for the self-care of home-dwelling elderly was developed inductively. The data were collected by interviewing 40 home-dwelling elderly persons aged 75 or more and analysed using the constant comparative method of the grounded theory approach. In the second phase, the aim was to gain information of individual self-care. The original data were analysed at an individual level using deductive data analysis. The classification frame consisted of the model developed in the first phase. In the third phase, the connections between the functional ability (ADL, IADL), life satisfaction, self-esteem and self-care behaviour styles of home-dwelling elderly persons were studied. In this phase, the deductive content analysis made in the second phase was utilised while elaborating the self-care behaviour styles. The relationships between the variables were analysed by using cross-tabulation. In the fourth phase of the study, the point of interest was to describe and understand the self-care of elderly persons from a life-history point of view. New data were collected. They consisted of the oral biographies of five elderly persons aged 75 years or more. The data were analysed by using the method of inductive content analysis. In the first phase of the study, four types of self-care were constructed. Each type consists of a specific combination self-care behaviour styles, life experiences and orientations towards the future. In the next phase, six new self-care types emerged, the self-care styles being the same as in the original types, but the past experiences and/or orientations towards the future differing from the original. Functional ability, life satisfaction and self-esteem vary between persons whose self-care behaviour styles are different. The best functional ability is connected to an individual self-care behaviour style and the worst to an abandoned style. Those with an abandoned self-care behaviour style have the lowest life satisfaction and self-esteem. The highest life satisfaction is connected with formally guided self-care and the highest self-esteem with responsible behaviour. The life history study showed that individual factors, such as the turning points of life, the habitual ways to react, the resources, the meanings of self-care and the experiences of getting old orient self-care into either an internal or an external direction. This study produces new knowledge of the self-care of home-dwelling elderly, the factors associated with it and the development of self-care. The results of the study can be used to plan and implement the care of home-dwelling elderly as well as to teach geriatric care. In the course of the study, many different approaches and methods have been used and partly developed for the study. These methodological solutions can also be applied in other kinds of nursing research.

Abstract This study is focused on the self-care of home-dwelling elderly people living in Slovenia. The study has two phases. The purpose of the first phase is to describe the self-care of home-dwelling elderly people living in Slovenia and factors connected to self-care. The purpose of the second phase is to describe the experiences of the elderly people's ability to manage at home. The aim of this study was to produce new knowledge about the self-care of home-dwelling elderly people living in Slovenia and the factors connected with it. The knowledge will be used to develop elderly care and support eldery people who live at home. The knowledge can be also used to educate nurses to care for the elderly people. The study was both quantitative and qualitative. In the quantitative study the sample consisted of 302 home-dwelling elderly people who were clients in domiciliary care. The selection criteria was: aged 75 years or over and the ability to communicate, no hearing problems, no severe mental problem/cognitive disability and gave full consent for their participation. The whole instrument consists of 91 items. A instrument covers background data, types of self-care, self-care orientation, life satisfaction, self-esteem and functional ability. In the qualitative study, 20 interviews were carried out and a qualitative analysis obtained. Data collection methods included open-ended questions concerning the following topics: background data, types of self-care, self-care orientation, life satisfaction, self-esteem and functional ability. Based on factor analyses, four factors were found which described the self-care. All other factors describe elderly people's perceptions concerning either the past or the future. The elderly people who are able to manage their daily activities/routines have a good functional capacity, good family relations, live qualitatively, accept the future healthily and clearly and are satisfied with their life because they can take care of themselves, but their self-esteem is not so high. Those elderly people who do not take care of themselves are abandoned; they are not satisfied with their way of life and have low-esteem. The results are going to be the basis for planning care and nursing care for all caregivers, especially community nurses. On the basis of this result the model of nursing and social care for home - dwelling elderly people living in Slovenia could be planned. / Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitetään Sloveniassa asuvien ikääntyneiden itsestä huolenpitoa. Tutkimus on kaksivaiheinen. Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli kuvata slovenialaisten ikääntyneiden itsestä huolenpitoa ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Toisen vaiheen tarkoituksena oli kuvailla ikääntyneiden kokemuksia itsestä huolenpidosta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa slovenialaisten ikääntyneiden kotona asuvien itsestä huolenpidosta. Tietoa voidaan käyttää tuettaessa ikääntyneitä asumaan kotona. Lisäksi sitä voidaan käyttää hoitotyöntekijöiden koulutuksessa. Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällistä että laadullista lähestymistapaa. Määrällisen tutkimuksen otos oli 302 kotona asuvaa slovenialaista ikääntynyttä. Kriteerinä oli vähintään 75 vuoden ikä ja kommunikaatiokyky. Kyselylomake sisälsi 91 väittämää. Siinä oli taustatietokysymyksiä, itsestä huolenpitoon, itsestä huolenpitoon orientoitumiseen, elämään tyytyväisyyteen, itsearvostukseen ja toimintakykyyn liittyviä kysymyksiä. Laadulliseen tutkimukseen osallistui 20 henkilöä. He olivat antaneet suostumuksena haastatteluun tutkimukseen ensimmäisessä vaiheessa. Haastattelut sisälsivät avoimia kysymyksiä koskien itsestä huolenpitoa. Tulosten mukaan neljä faktoria kuvasi itsestä huolenpitoa muut faktorit kuvasivat ikääntyneiden suhdetta menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Niillä ikääntyneillä, jotka hallitsivat päivittäiset toiminnot oli hyvä toimintakyky, hyvät perheenjäsenten väliset suhteet, he olivat elämään tyytyväisiä ja hyväksyivät tulevaisuuden. Heidän itsetuntonsa ei ollut hyvä. Ne ikääntyneet, jotka eivät pitäneet huolta itsestään olivat omapäisesti itsestä huolehtimiseen suhtautuvia. He eivät olleet elämään tyytyväisiä ja heillä oli matala itsetunto. Tutkimus tuloksia tullaan hyödyntämään kehitettäessä ikääntyneiden kotihoitoa. Tulosten perusteella tullaan kehittämään malli miten ikääntyneiden kotona asumista voidaan tukea.

Abstract The aim of the study was to develop an instrument and to statistically test the main structure of the middle-range nursing theory for the self-care of home-dwelling elderly. Further, connections between the satisfaction with life, self-esteem, functional capacity and self-care behavior styles of older people living at home were studied. According to the theory in question, self-care is a partly conscious, partly subconscious way to function and live, including an emotional aspect. It evolves during a person’s life course. The theory consists of four main types of self-care, which are associated with older person’s past life and future: responsible, formally guided, independent and abandoned self-care. Also, the functional capacity, life satisfaction and self-esteem vary between persons having different self-care behaviour styles. Furthermore, individual factors – turning points of life, habitual ways to react, resources, meanings of the self-care and experiences of getting old – oriented self-care, either into the internal, unambiguous or external, ambiguous direction. The interview data to test the instrument (n = 200) and the theory (n = 179) were collected by structured interviews from home-dwelling older people aged 74 or older around Finland. The interview data of both phases of the study were analysed with descriptive and multivariate statistical methods. Face-validity was used to ensure the content validity of the instrument. The instrument appeared to be reliable and the main structure of the theory was predominantly supported by the data. The main types of self-care and their connections to the self-care orientations were especially confirmed. Also, the connections between self-care behaviour styles, orientations towards the future and experiences of ageing were fairly well confirmed. In addition, connections between different self-care behaviour styles, functional capacity, life satisfaction and self-esteem were found in the study. The study produces new knowledge of the experiences and self-care of older people as well as of the factors connected to it. The results can be used in clinical settings to improve the care of home-dwelling older people. The theory can also be used as a theoretical basis in the education of geriatric care. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli testata Backmanin (2001) kehittämän kotona asuvien ikääntyvien itsestä huolenpidon teorian ydinrakenne, kehittää mittari teorian testaamiseksi ja tutkia itsestä huolenpitoon yhteydessä olevia tekijöitä. Teorian mukaan ikääntyvien itsestä huolenpito on elämänkulun aikana kehittynyt, osittain tietoinen, osittain tiedostamaton tapa toimia ja elää, joka sisältää myös emotionaalisen ulottuvuuden. Teoria koostuu neljästä itsestä huolenpidon päätyypistä: omavastuinen, ulkoapäin ohjautuva, omapäinen ja luovutettu itsestä huolenpito. Jokaisella tyypillä on sille ominainen itsestä huolenpidon tapa, menneisyys ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Myös toimintakyky, elämään tyytyväisyys ja itsearvostus vaihtelevat eri tavoin itsestään huolehtivilla ikääntyvillä. Itsestä huolenpitoa suuntaavat yksilölliset tekijät: elämän taitekohtien luonne, reagointitapa, voimavarat, itsestä huolenpidon merkitys ja vanhenemisen kokeminen. Näiden tekijöiden kautta muodostuu kaksi itsestä huolenpidon pääsuuntaa: sisäistetty, selkeä itsestä huolenpito ja ulkokohtainen, selkiytymätön itsestä huolenpito. Haastatteluaineistot mittarin (n = 200) ja teorian (n = 179) testaamiseksi kerättiin strukturoiduilla haastatteluilla 74 vuotta täyttäneiltä kotihoidon asiakkailta eri puolilta Suomea. Haastatteluaineistot analysoitiin tilastollisesti kuvailevilla ja monimuuttujamenetelmillä. Lisäksi mittarin sisältövaliditeettia arvioitiin face-validiteetilla. Mittari osoittautui luotettavaksi tutkittaessa suomalaisten 75 vuotta täyttäneiden kotihoidon asiakkaiden itsestä huolenpitoa ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Teorian ydinrakenne sai tukea aineistosta erityisesti omavastuisen ja ulkoapäin ohjautuvan itsestä huolenpidon osalta. Myös itsestä huolenpidon eri tapojen yhteyksiä toimintakykyyn, elämään tyytyväisyyteen ja itsearvostukseen pystyttiin tunnistamaan muiden paitsi luovutetun itsestä huolenpidon tavan osalta. Tutkimus tuottaa uutta tietoa ikääntyvien kokemuksista, itsestä huolenpidosta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Tieto ja ymmärrys auttavat ikääntyvien kanssa työskenteleviä toteuttamaan yksilöllisempää, ikääntyvien asiakkaiden voimavaroja huomioivaa ja toimintakykyä tukevaa hoitoa. Testattua teoriaa voidaan käyttää myös teoreettisena lähtökohtana terveydenhuollon ammatillisessa koulutuksessa opetettaessa ikääntyvien hoito- ja huolenpitotyötä.