Abstract The purpose of the study was to describe and evaluate the measured and self-reported physical performance of the elderly people who relocated to senior housing and their change 3 and 12 months after the relocation. Besides, the association of self-reported physical performance, social environment and psychological well-being with measured physical performance changes was examined. The objective of the research was to provide information that can be used in the design and management of practices that aim to assess and support the physical performance of those living in senior housing. Data were collected from elderly (n = 81) who moved to senior housing in northern Finland (n = 11) in 2014, and 70% of them were women. The indicators that were used were the Oldwellactive Questionnaire, the Environmental Support instrument and the Short Physical Performance Battery [SPPB]. The data were analyzed with statistical methods. Physical performance of those who relocated to senior housing was weak. Instrumental Activities of Daily Living [IADL], walking speed, right hand grip strength and self-reported IADL significantly decreased during their first year of residence. Besides, self-reported IADL performance became more difficult but muscle strength training, as well as participation in hobby groups increased. Residents estimated that they can do what they want, and they can sufficiently meet their loved ones in the senior housing. Self-reported physical performance was associated with the deterioration of performing IADL and the slowdown of walking speed. Social environment and psychological well-being were associated with the deterioration of performing IADL, the slowdown of walking speed and the weakening of the dominant hand´s grip strength. This research provides more information about the physical performance, the social environment and the psychological well-being of the elderly who relocated to senior housing. Research results will help service providers to improve the procedures that aim to the physical performance assessment and support of the residents, paying attention to the impact of the elderly’s individuality in requirements associated with the realization of the services. Research results show that organizations maintaining senior housing must organize exercise areas suitable for the residents and the means for indoors and outdoors muscle training and balance exercise. Individual factors related to physical performance, social environment and psychological well-being of the residents should be considered in the design, implementation and management of these services. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden mitattua ja itsearvioitua fyysistä toimintakykyä ja niiden muutosta 3 ja 12 kuukautta muuton jälkeen. Lisäksi kuvattiin itsearvioidun fyysisen toimintakyvyn, sosiaalisen ympäristön ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyttä mitatun fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää palvelutalojen asukkaiden fyysisen toimintakyvyn arvioimiseen ja tukemiseen tähtäävien käytäntöjen suunnittelussa ja johtamisessa. Aineisto kerättiin pohjoissuomalaisessa kaupungissa palvelutaloihin (n = 11) vuonna 2014 muuttaneilta ikääntyneiltä (n=81), joista 70 % oli naisia. Mittareina käytettiin Hyvinvointiprofiili-kyselylomaketta, Ympäristöhyvinvointimittaria ja SPPB- toimintatestiä (Short Physical Performance Battery). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Palvelutaloon muuttaneiden fyysinen toimintakyky oli heikko. Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen [IADL], kävelynopeus, oikean käden puristusvoima ja itsearvioitu arkiaskareista suoriutuminen heikkenivät ensimmäisen asumisvuoden aikana. Lisäksi itsearvioitu IADL-suoriutuminen vaikeutui mutta lihaskuntoharjoittelu sekä harrastusryhmiin osallistuminen lisääntyivät. Asukkaat arvioivat voivansa tehdä, mitä haluavat ja tapaavansa riittävästi läheisiä ihmisiä palvelutalossa. Itsearvioitu fyysinen toimintakyky oli yhteydessä IADL-suoriutumisen vaikeutumiseen ja kävelynopeuden hidastumiseen. Sosiaalinen ympäristö ja psyykkinen hyvinvointi olivat yhteydessä IADL-suoriutumisen vaikeutumiseen, kävelynopeuden hidastumiseen ja oikean käden puristusvoiman heikkenemiseen. Tämä tutkimus lisää tietoa palvelutaloihin muuttaneiden ikääntyneiden fyysisestä toimintakyvystä, sosiaalisesta ympäristöstä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Tutkimustulokset auttavat ikääntyneiden asumispalveluiden tuottajia kehittämään asukkaiden fyysisen toimintakyvyn arviointiin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtääviä toimintamalleja, joissa huomioidaan ikääntyneiden yksilöllisyyden vaikutus palveluiden toteuttamiseen liittyviin vaatimuksiin. Tutkimustulokset osoittavat, että palvelutaloja ylläpitävien organisaatioiden tulee järjestää asukkaille soveltuvat liikuntatilat ja välineet sisä- ja ulkotiloihin lihaskunto- ja tasapainoharjoittelua varten. Asukkaiden yksilölliset fyysiseen toimintakykyyn, sosiaaliseen ympäristöön ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja johtamisessa.

Abstract This study is focused on the self-care of home-dwelling elderly people living in Slovenia. The study has two phases. The purpose of the first phase is to describe the self-care of home-dwelling elderly people living in Slovenia and factors connected to self-care. The purpose of the second phase is to describe the experiences of the elderly people's ability to manage at home. The aim of this study was to produce new knowledge about the self-care of home-dwelling elderly people living in Slovenia and the factors connected with it. The knowledge will be used to develop elderly care and support eldery people who live at home. The knowledge can be also used to educate nurses to care for the elderly people. The study was both quantitative and qualitative. In the quantitative study the sample consisted of 302 home-dwelling elderly people who were clients in domiciliary care. The selection criteria was: aged 75 years or over and the ability to communicate, no hearing problems, no severe mental problem/cognitive disability and gave full consent for their participation. The whole instrument consists of 91 items. A instrument covers background data, types of self-care, self-care orientation, life satisfaction, self-esteem and functional ability. In the qualitative study, 20 interviews were carried out and a qualitative analysis obtained. Data collection methods included open-ended questions concerning the following topics: background data, types of self-care, self-care orientation, life satisfaction, self-esteem and functional ability. Based on factor analyses, four factors were found which described the self-care. All other factors describe elderly people's perceptions concerning either the past or the future. The elderly people who are able to manage their daily activities/routines have a good functional capacity, good family relations, live qualitatively, accept the future healthily and clearly and are satisfied with their life because they can take care of themselves, but their self-esteem is not so high. Those elderly people who do not take care of themselves are abandoned; they are not satisfied with their way of life and have low-esteem. The results are going to be the basis for planning care and nursing care for all caregivers, especially community nurses. On the basis of this result the model of nursing and social care for home - dwelling elderly people living in Slovenia could be planned. / Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitetään Sloveniassa asuvien ikääntyneiden itsestä huolenpitoa. Tutkimus on kaksivaiheinen. Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli kuvata slovenialaisten ikääntyneiden itsestä huolenpitoa ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Toisen vaiheen tarkoituksena oli kuvailla ikääntyneiden kokemuksia itsestä huolenpidosta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa slovenialaisten ikääntyneiden kotona asuvien itsestä huolenpidosta. Tietoa voidaan käyttää tuettaessa ikääntyneitä asumaan kotona. Lisäksi sitä voidaan käyttää hoitotyöntekijöiden koulutuksessa. Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällistä että laadullista lähestymistapaa. Määrällisen tutkimuksen otos oli 302 kotona asuvaa slovenialaista ikääntynyttä. Kriteerinä oli vähintään 75 vuoden ikä ja kommunikaatiokyky. Kyselylomake sisälsi 91 väittämää. Siinä oli taustatietokysymyksiä, itsestä huolenpitoon, itsestä huolenpitoon orientoitumiseen, elämään tyytyväisyyteen, itsearvostukseen ja toimintakykyyn liittyviä kysymyksiä. Laadulliseen tutkimukseen osallistui 20 henkilöä. He olivat antaneet suostumuksena haastatteluun tutkimukseen ensimmäisessä vaiheessa. Haastattelut sisälsivät avoimia kysymyksiä koskien itsestä huolenpitoa. Tulosten mukaan neljä faktoria kuvasi itsestä huolenpitoa muut faktorit kuvasivat ikääntyneiden suhdetta menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Niillä ikääntyneillä, jotka hallitsivat päivittäiset toiminnot oli hyvä toimintakyky, hyvät perheenjäsenten väliset suhteet, he olivat elämään tyytyväisiä ja hyväksyivät tulevaisuuden. Heidän itsetuntonsa ei ollut hyvä. Ne ikääntyneet, jotka eivät pitäneet huolta itsestään olivat omapäisesti itsestä huolehtimiseen suhtautuvia. He eivät olleet elämään tyytyväisiä ja heillä oli matala itsetunto. Tutkimus tuloksia tullaan hyödyntämään kehitettäessä ikääntyneiden kotihoitoa. Tulosten perusteella tullaan kehittämään malli miten ikääntyneiden kotona asumista voidaan tukea.