No description available.

Abstract The central goal of this study was to study how contrastive accent is realised phonetically in three regional varieties of Standard Spoken Finnish. Speakers from the Oulu, Turku and Tampere regions produced unaccented and contrastively accented versions of the target words. Fundamental frequencies and segment durations were measured in all the target words, and in the contrastively accented versions also the temporal distance of the F0 peak from word onset. In the unaccented words, F0 fluctuations were very small, indicating once more that in Finnish, too, mere word stress is not realised tonally. In the words with CV.CV(X) structure, the lengthening of segment durations due to stress was restricted to the initial syllable in Tampere, whereas in Oulu and Turku the lengthening extended to the second syllable. The width of the fall-rise F0 pattern realising contrastive accent was in all word structures widest in the Oulu variety, and the narrowest in the Tampere variety. In the Turku variety CV.CV(X) words, the F0 peak occurred further away from word onset than in any other words investigated. The differences in segment durations among the varieties were similar in the unaccented words and in the contrastively accented ones, with one exception: the duration of V1 in the unaccented CV.CV(X) words was the same across the varieties, but in the contrastively accented CV.CV(X) words the duration of V1 was shorter in the Turku variety than in the other varieties. The durational ratio of V1 and V2 in the Turku variety – as in the Oulu variety – was different from the durational ratio in the Tampere variety: in Turku and Oulu V2 had a longer duration than V1, whereas in Tampere V1 had a longer duration than V2. This confirms earlier observations that Turku and Oulu belong to regions in which the V2 of CV.CV(X) words is half-long (longer than V1), but Tampere does not. However, the present study shows that the relative half-long duration of the V2 of CV.CV(X) words is achieved differently in Turku and Oulu: in Turku through the short duration of V1, but in Oulu through the long duration of V2. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen keskeisin tavoite oli selvittää, miten kontrastiivinen aksentti toteutuu foneettisesti kolmelta eri suomen murrealueelta kotoisin olevien yleiskielisessä puheessa. Oulun, Turun ja Tampereen seuduilta kotoisin olevat koehenkilöt tuottivat tutkimuksen jokaisesta kohdesanasta sekä aksentoimattoman että kontrastiivisesti aksentoidun esiintymän. Tuotetuista kohdesanoista mitattiin perustaajuuksia, äännesegmenttien kestot sekä kontrastiivisesti aksentoituiduista sanoista F0:n huipun etäisyys sanan alusta. Aksentoimattomissa sanoissa F0:n muutokset olivat kaikissa tutkituissa suomen varieteeteissa erittäin vähäisiä, mikä taas kerran todisti, ettei suomessakaan pelkkä sanapaino toteudu tonaalisesti. Sanapainon toteutumisessa kestojen avulla oli varieteettien välisiä eroja CV.CV(X)-rakenteisissa sanoissa: Tampereen varieteetissa sanapainon toteutumisala rajoittui ensimmäiseen tavuun, mutta Turun ja Oulun varieteeteissa se ulottui myös toiseen tavuun. Kontrastiivista aksenttia toteuttavan F0:n nousu–lasku-kuvion laajuus oli kaiken rakenteisissa kohdesanoissa suurin Oulun varieteetissa, pienempi Turun varieteetissa ja kaikkein pienin Tampereen varieteetissa. Muutoin kontrastiivisen aksentin toteutumisessa F0:n avulla oli huomattavia varieteettien välisiä eroja vain CV.CV(X)-rakenteisissa sanoissa: Turun varieteetin CV.CV(X)-sanoissa F0:n huippukohta sijaitsi kauempana sanan alusta kuin kaikissa muissa tutkituissa sanoissa, eli kauempana kuin muun rakenteisissa Turun varieteetin sanoissa ja kaiken rakenteisissa Oulun ja Tampereen varieteettien sanoissa. Varieteettien väliset segmenttien kestoerot olivat samat aksentoimattomissa ja kontrastiivisesti aksentoiduissa sanoissa, lukuun ottamatta sitä, että CV.CV(X)-rakenteisten sanojen V1:n kestossa ei aksentoimattomissa sanoissa ollut varieteettien välisiä eroja, mutta kontrastiivisesti aksentoiduissa sanoissa kyseisen segmentin kesto oli lyhempi Turun varieteetissa kuin muissa varieteeteissa. Tällä tavoin Turun varieteetin kontrastiivisesti aksentoiduissa CV.CV(X)-sanoissa toteutui V1:n ja V2:n kestosuhde, joka – samoin kuin Oulun varieteetin vastaava kestosuhde – poikkeaa Tampereen varieteetin vastaavasta kestosuhteesta: Turussa ja Oulussa V2 on V1:tä pitempikestoinen, Tampereella päinvastoin V1:n kesto on V2:n kestoa suurempi. Tämä vahvistaa ne aiempien tutkimusten tulokset, että Turku ja Oulu ovat ns. puolipidennysmurteiden aluetta, mutta Tampere ei. Kuitenkin tämä tutkimus osoitti, että kontrastiivisesti aksentoitujen sanojen puolipidennys saadaan Turun varieteetissa aikaan pikemminkin lyhytkestoisen V1:n kuin pitkäkestoisen V2:n avulla, kun taas Oulun varieteetissa puolipidennys syntyy nimenomaan pitkäkestoisen V2:n avulla. Kaiken kaikkiaan suurin osa tutkimuksessa todetuista varieteettien välisistä selvistä perustaajuus- ja kestoeroista koski CV.CV(X)-rakenteisia sanoja, jotka ovatkin erikoinen suomen sanatyyppi yksimoraisen ensi tavunsa vuoksi.

La progresión meiótica y el desarrollo embrionario temprano están programados, en parte, por la activación tradcuccional de mRNAs maternos como lo son los que codifican para las proteinas de ciclina B1 o mos. Estos mRNAs no son traducidos al mismo tiempo ni en el mismo lugar. Por lo contrario, su traducción está especificamente regulada por elementos de poliadenilación citoplasmática (CPEs) presentes en sus 3'UTRs. Los elementos CPEs reclutan a la proteina de unión a CPE (CPE-binding protein CPEB (Colegrove-Otero et al., 2005; de Moor et al., 2005; Mendez and Richter, 2001; Richter, 2007)). Esta proteina de unión al RNA no sólo determina cuándo y en qué medida un mRNA será activado traduccionalmente por poliadenilación citoplasmática (Mendez et al., 2000a; Mendez et al., 2000b; Mendez et al., 2002) sino que también participa, junto con el represor de la traducción Maskin, en el transporte y la localización de sus mRNAs diana hacia los sitios de localización subcelular donde su traducción ocurrirá (Huang et al., 2003; Huang and Richter, 2004). Durante el desarrollo embrionario de Xenopus, CPEB se encuentra localizada en el polo animal de los oocitos y más tarde, sobre el huso mitótico y centrosomas en el embrión (Groisman et al., 2000). Se ha demostrado que embriones de Xenopus inyectados con agentes que interrumpen la traducción dependiente de poliadenilación citoplasmática, detienen la división celular y presentan estructuras mitóticas anormales (Groisman et al., 2000). En este trabajo que derivó en mi tesis doctoral, hemos demostrado que la activación traduccional localizada en el huso mitótico de mRNAs regulados por CPEB que codifican para proteinas con una conocida función en aspectos estructurales del ciclo celular como la formación del huso mitótico y la segregación cromosómica, es esencial para completar la primera división meiótica y para la correcta segregación cromosómica en oocitos de Xenopus.

The master’s thesis Improvement power parameter of small induction motors deals with issues of lowering the losses of small induction motors. The first part introduces with design and principles of operation of induction motors. Also introduces to theoretical problematic of losses, their lowering and measuring. In the practical part there are results of the measuring the losses in the induction motor ATAS Elektromotory Náchod a.s. T22VT512 (71-0512). There are proposed methods of increasing the efficiency of induction motor due to measuring and their verification in the Maxwell software. The last part is dedicated to measuring the losses of prototype motor from ATAS and comparison of results with previous motor.

This project deals with increasing efficiency of one phase induction motor with permanent split capacitor. We can whole thesis divide into two parts, the first one is basic and the second is interested in analysis and measurement. First part handles with construction of single phase induction motor, explanation of function principle, start and run of motor. Calculating of efficiency including type of losses, which reduce efficiency. Second part concerns analysis losses including moment load characteristic, motor measurement while rotor is locked, with no load operation, measuring mechanical and additional losses. Further there will be measured useful values for creation model for simulation (reactance of windings etc.). Than will be the model created in ANSYS Maxwell with module RMxprt. After analytic calculation in RMxprt and using Finite Element Method (FEM) load characteristics will be compared together. This comparison gives us information about accuracy of model for simulation. Simulation and measurement will be carried out on another engine with high quality ferromagnetic material used for magnetic circuit of motor. Further will be done simulation of motor with modifications shown in previous chapter for high efficiency.

Genregulation beeinflusst Phänotypen im Kontext von Gesundheit und Krankheit. In Krebszellen regulieren genetische und epigenetische Faktoren die Genexpression in cis. Das Neuroblastom ist eine Krebserkrankung, die häufig im Kindesalter auftritt. Es ist gekennzeichnet durch eine geringe Anzahl exonischer Mutationen und durch häufige Veränderungen der somatischen Kopienzahl, einschließlich Genamplifikationen auf extrachromosomaler zirkulärer DNA. Bisher ist wenig darüber bekannt, wie lokale genetische und epigenetische Faktoren Gene im Neuroblastom regulieren. In dieser Arbeit kombiniere ich die allelspezifische Analyse ganzer Genome (WGS), Transkriptome und zirkulärer DNA von Neuroblastom-Patienten, um genetische und cis-regulatorische Effekte zu charakterisieren. Ich zeige, dass somatische Dosis-Effekte der Kopienzahl andere lokale genetische Effekte dominieren und wichtige Signalwege regulieren. Genamplifikationen zeigen starke Dosis-Effekte und befinden sich häufig auf großen extrachromosomalen zirkulären DNAs. Die vorgestellte Analyse zeigt, dass der Verlust von 11q zu einer Hochregulation von Histonvarianten H3.3 und H2A in Tumoren mit alternativer Verlängerung der Telomere (ALT) führt, und dass erhöhte somatische Kopienzahl die Expression der TERT Gens verstärken können. Weitere Erkenntnisse sind, dass 17p-Ungleichgewichte und die damit verbundene Herunterregulierung neuronaler Gene sowie die Hochregulierung des genomisch geprägten Gens RTL1 durch Kopienzahl-unabhängige allelische Dosis-Effekte mit einer ungünstigen Prognose verbunden sind. Die cis-QTL-Analyse bestätigt eine zuvor beschriebene Regulation des LMO1 Gens durch einen Enhancer-Polymorphismus und charakterisiert das regulatorische Potenzial weiterer GWAS-Risiko-Loci. Die Arbeit unterstreicht die Bedeutung von Dosis-Effekten im Neuroblastom und liefert eine detaillierte Übersicht regulatorischer Varianten, die in dieser Krankheit aktiv sind. / Gene regulation controls phenotypes in health and disease. In cancer, the interplay between germline variation, genetic aberrations and epigenetic factors modulate gene expression in cis. The childhood cancer neuroblastoma originates from progenitor cells of the sympathetic nervous system. It is characterized by a sparsity of recurrent exonic mutations but frequent somatic copy-number alterations, including gene amplifications on extrachromosomal circular DNA. So far, little is known on how local genetic and epigenetic factors regulate genes in neuroblastoma to establish disease phenotypes. I here combine allele-specific analysis of whole genomes, transcriptomes and circular DNA from neuroblastoma patients to characterize genetic and cis-regulatory effects, and prioritize germline regulatory variants by cis-QTLs mapping and chromatin profiles. The results show that somatic copy-number dosage dominates local genetic effects and regulates pathways involved in telomere maintenance, genomic stability and neuronal processes. Gene amplifications show strong dosage effects and are frequently located on large but not small extrachromosomal circular DNAs. My analysis implicates 11q loss in the upregulation of histone variants H3.3 and H2A in tumors with alternative lengthening of telomeres and cooperative effects of somatic rearrangements and somatic copy-number gains in the upregulation of TERT. Both 17p copy-number imbalances and associated downregulation of neuronal genes as well as upregulation of the imprinted gene RTL1 by copy-number-independent allelic dosage effects is associated with an unfavorable prognosis. cis-QTL analysis confirms the previously reported regulation of the LMO1 gene by a super-enhancer risk polymorphism and characterizes the regulatory potential of additional GWAS risk loci. My work highlights the importance of dosage effects in neuroblastoma and provides a detailed map of regulatory variation active in this disease.