Abstract Children start to use the Internet ever-earlier, which is problematic as it has not been established that young children have the capacity to engage online safely. In this thesis I concentrate on how Finnish children aged 10-12 approach and enact online safety, how their online safety is mediated at home and in schools, and how this mediation could be supported. I use mostly qualitative data collection and analysis methods. I use Nexus analysis as my theoretical lens, as it suits research where focus is on complex social action. Children who participated in my research reported being skilled in online safety. They have confidence in their skills; as do parents and teachers, to a lesser extent. Children also mediate online safety within their own groups. At home, children’s Internet use is monitored and restricted, but parents favour active mediation such as talking and offering help. Technical parental controls are unpopular. To some extent, children and parents disagree on how much parental mediation is provided. In schools, restriction and monitoring are employed, e.g., concerning smartphones, but focus is on active mediation. Teachers believe the message is best received when tied to children’s experiences. Children say they like learning while doing, and hope for a positive tone and concrete advice from online safety education. Schools connect different actors in a dialogue concerning children’s online safety, but division of responsibilities seems blurry. Teachers feel alone in deciding how online safety is taught and wish for support. My results provide implications regarding how we design mediational means for ensuring children’s online safety. When mediating online safety, adults are balancing between necessary control, loving trust, and involvement. While some control is called for, I encourage adults to become involved in children’s online lives, and to build trusting relationships. To support online safety mediation at home, I suggest a combination of technical and active mediation that serves both parents’ and children’s interests, gives parents tools for ensuring children’s safety, and facilitates trust building between family members. To support online safety mediation at school, I suggest a more systematic approach to online safety, as well as teaching practices that facilitate active mediation, fit the children's world, and appeal to teachers. / Tiivistelmä Lapset aloittavat netinkäytön yhä nuorempana, mikä on ongelmallista, koska pienten lasten kyky toimia verkossa turvallisesti on vaillinaista. Väitöskirjassa tarkastelen kuinka suomalaiset 10-12-vuotiaat lapset lähestyvät nettiturvallisuutta, kuinka sitä toteutetaan kotona ja kouluissa ja kuinka nettiturvallisuuden toteuttamista voidaan tukea. Käytän tutkimuksessa pääosin laadullisia tiedonkeruu- ja analysointimetodeja. Teoreettisena linssinä käytän monimutkaisen sosiaalisen toiminnan tutkimiseen soveltuvaa neksusanalyysiä. Tutkimukseeni osallistuneet lapset suhtautuvat itse luottavaisesti taitoihinsa nettiturvallisuuden suhteen, kuten myös vanhemmat ja opettajat, joskin vähäisemmässä määrin. Lapset toteuttavat nettiturvallisuutta myös omissa ryhmissään. Kotona seurataan ja rajoitetaan lasten netinkäyttöä, mutta suositaan nk. aktiivista lähestymistapaa, kuten lapsille puhumista ja avun tarjoamista. Tekninen valvonta ei ole suosittua. Lapset ovat jossain määrin eri mieltä vanhempien kanssa siitä, kuinka paljon vanhemmat tukevat heidän nettiturvallisuuttaan. Kouluissa seurataan ja rajoitetaan mm. älypuhelinten käyttöä, mutta suositaan aktiivista lähestymistapaa. Opettajat uskovat lasten omaksuvan viestin parhaiten sidottuna omiin kokemuksiin. Lapset kertovat pitävänsä tekemällä oppimisesta. Opetukselta he toivovat positiivista sävyä ja konkreettisia neuvoja. Koulut yhdistävät toimijoita vuoropuheluun lasten nettiturvallisuudesta, mutta vastuunjako on epäselvää. Opettajat kokevat olevansa yksin päättämässä siitä, miten nettiturvallisuutta opetetaan ja he kaipaavat tukea. Tuloksillani on vaikutusta siihen, millaisia keinoja kehitämme lasten nettiturvallisuuden varmistamiseksi. Vaikka valvonta ja rajoitukset ovat joskus tarpeen, kannustan tarpeellisen valvonnan, rakastavan luottamuksen ja yhdessä tekemisen välillä tasapainoilevia aikuisia osallistumaan lasten nettielämään ja rakentamaan heihin luottamuksellisia välejä. Nettiturvallisuuden tukemiseksi kotona ehdotan teknisen ja aktiivisen lähestymistavan yhdistelmää, joka palvelee sekä vanhempien että lasten etuja, auttaa vanhempia varmistamaan lasten turvallisuutta ja helpottaa luottamuksen rakentamista. Nettiturvallisuuden tukemiseksi kouluissa ehdotan järjestelmällistä otetta sekä opetuskäytäntöjä, jotka vetoavat opettajiin, helpottavat aiheen aktiivista lähestymistä ja sopivat lasten maailmaan.