京都大学 / 0048 / 新制・論文博士 / 博士(社会健康医学) / 乙第13358号 / 論社医博第15号 / 新制||社医||11(附属図書館) / 京都大学大学院医学研究科社会健康医学系専攻 / (主査)教授 川上 浩司, 教授 小川 修, 教授 松村 由美 / 学位規則第4条第2項該当 / Doctor of Public Health / Kyoto University / DFAM

No description available.

Teacher self-efficacy for teaching in diverse classrooms is an important factor in the successful implementation of inclusion. Quantitative examinations of teacher self-efficacy have found the construct to be correlated with both contextual and teacher-related factors. In-depth qualitative exploration into type, quality, and nature of experiences that shape teachers’ self-efficacy beliefs is scarce. This research aimed to qualitatively examine potential sources of teacher self-efficacy and generate an explanation for the complex growth pattern it follows during the early years of practice. Seventy-eight beginning teachers across Canada (i.e., graduating teacher candidates and new teachers who are in the first three years of their practice) participated in 139 semi-structured interviews conducted over four years to address questions regarding the factors and experiences that influence their self-efficacy or confidence to teach in diverse classrooms. Ten factors which either had a positive or negative connotation emerged from a qualitative content analysis of their interviews. The Positive-Negative Experiences Balance (PNEB) model was conceptualized to understand and represent how these ten factors interactively, simultaneously, and collectively influence the development of beginning teachers’ self-efficacy for inclusive practice in the initial years of their careers. Through a comparison of frequency counts of codes, it was noted that beginning teachers differentially relied on experiential factors to enhance their self-efficacy when they were graduating, or were in the first three years of their teaching. The results are discussed in light of the relevant extant research. Implications of these results for teacher education programs and school leadership are also shared. / Graduate

本論文は，特別養護老人ホームに従事する新人ソーシャルワーカーのネガティブな経験に対する語りに注目し，彼らはそれをどのように変容させ，自らの成長につなげているのかを明らかにすることを目的とした．新人ソーシャルワーカーが実践の中で直面するネガティブな経験の構造を概念化したうえで，それを捉え直すプロセスとそれによる成長のメカニズムを解明するため，4つの課題を立て検証を行った． / 博士(社会福祉学) / Doctor of Philosophy in Social Welfare / 同志社大学 / Doshisha University

Abstract This study explored mathematical identity work by drawing on the cases of Finnish and Slovenian pre-service elementary teachers. All cases reported having had negative experiences with mathematics during their school years. These experiences were shown to have a central meaning for pre-service teachers’ mathematical identities. However, identity also extends to the future. For this reason, pre-service teachers’ anticipations of the future were also explored. The concepts of narrative identity (Ricoeur, 1992) and possible selves (Markus & Nurius, 1989) were applied in the context of mathematics education. The overall narrative perspective of the study enabled a psycho-social understanding of identity. The special interest of the study was confined to an understanding of the role that educational contexts play in pre-service teachers’ mathematical identity work. Narrative inquiry was applied as a research methodology. In-depth interviews invited pre-service teachers to construct narratives of their mathematics-related experiences. These narratives were analysed holistically and categorically, as well as in terms of content and form. The findings showed striking similarities in pre-service teachers’ school-time memories. The cases in question felt like victims of their own mathematical experiences. The anticipations of mathematics teaching were also underlined by the challenges rooted in their school-time experiences. However, a surprising finding was that the identity work in which the Finnish and Slovenian cases engaged during their teacher education differed substantially. The main reasons for the differences in identity work seemed to stem from different emphases and pedagogical practices in mathematics education courses within the Finnish and Slovenian teacher education settings. The study argued that identity work can be facilitated during teacher education. To begin such a process, it would be central to focus on pre-service teachers’ biographical context through narrative pedagogical tools. The findings also showed that neglecting issues from school-time experiences might engender further challenges for pre-service teachers’ future mathematics teaching. Finally, the study argued for the need to openly address identity during teacher education. The significant theoretical contribution of the study is the conceptualisation of ‘mathematical identity work’. / Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkasteltiin matemaattista identiteettityötä suomalaisten ja slovenialaisten luokanopettajaopiskelijoiden kokemusten kautta. Opiskelijoiden mukaan heillä oli ollut omana kouluaikanaan kielteisiä matematiikan opintoihin liittyviä kokemuksia, joilla osoitettiin olevan negatiivisia vaikutuksia opiskelijoiden matemaattisiin identiteetteihin. Koska tutkimuksessa korostuu identiteetin tulevaisuusaspekti, tarkastelun kohteina olivat opiskelijoiden tulevaisuuteen liittyvät toiveet ja odotukset. Tutkimuksessa sovellettiin narratiivisen identiteetin (Ricoeur, 1992) ja mahdollisten minuuksien (Markus & Nurius, 1989) käsitteitä matematiikan opetuksen kontekstissa. Identiteetin ymmärtämisen psyko-sosiaalisena ilmiönä mahdollisti narratiivinen näkökulma. Erityinen huomio kohdistettiin siihen, millainen merkitys kasvatuksellisilla konteksteilla on luokanopettajaopiskelijoiden matemaattisessa identiteettityössä. Tutkimusmetodologiana käytettiin narratiivista tutkimusta. Opiskelijat kertoivat syvähaastatteluissa matematiikkaan liittyvistä kokemuksistaan. Nämä narratiivit analysoitiin holistisesti ja kategorisesti ottaen huomioon myös niiden sisältö ja muoto. Tuloksista ilmenee merkittävää samankaltaisuutta luokanopettajaopiskelijoiden omaan kouluaikaan liittyvissä muistoissa. Monet esimerkiksi kuvailivat itsensä uhreiksi. Myös tulevaan matematiikan opetukseen liittyvät ennakko-odotukset olivat värittyneet opettajaopiskelijoiden omaan kouluaikaan liittyvien haasteellisten kokemusten kautta. Yllättävä tulos oli se, että suomalaisten ja slovenialaisten opiskelijoiden luokanopettajakoulutuksen aikainen identiteettityö erosi huomattavasti toisistaan. Erojen pääsyynä ovat nähtävästi erilaiset painotukset ja käytänteet opettajankoulutuksen matematiikan pedagogisissa opinnoissa. Tutkimus osoittaa, että identiteettityötä voidaan pyrkiä edistämään opettajankoulutuksen aikana. Prosessin aloittamiseksi olisi tärkeää kohdentaa huomio opettajaopiskelijoiden elämäkerrallisiin konteksteihin soveltamalla narratiivisia pedagogisia työkaluja. Sillä että omaan kouluaikaan liittyviä kokemuksia ei oteta huomioon, voi olla kielteisiä heijastuksia opettajaopiskelijoiden tulevaan matematiikan opetukseen. Tutkimuksen mukaan identiteetti on syytä ottaa avoimesti tarkasteluun opettajankoulutuksen aikana. Tutkimuksen teorian kannalta merkittävä anti on termin matemaattinen identiteettityö käsitteellistäminen.