Abstract Maternal depressed mood during pregnancy is common, but studies on the offspring of antenatally depressed mothers, with a long follow-up, are scarce. The aim was to study whether the adult offspring of antenatally depressed mothers are at an elevated risk of psychoses, depression, bipolar disorder, antisocial and borderline personality disorder, and schizotypal and affective traits. Parental severe mental disorder was considered as both a genetic and environmental risk factor for mental disorders. The data are based on the unselected, prospective, population-based Northern Finland 1966 Birth Cohort of 12,058 live-born children. The data were collected beginning from pregnancy and ending mid-adulthood. The mothers were asked about their mood during pregnancy at the antenatal clinic at 24–28 gestational weeks. Of the mothers, 13.9% rated themselves as depressed (11.8%) or very depressed (2.1%) during pregnancy. Parents’ severe, hospital-treated mental disorders, and the cohort members’ mental disorders were identified mainly by using the Finnish Care Register for Health Care. In this study, the adult offspring of antenatally depressed mothers had an increased risk of depression, and the male offspring for antisocial personality disorder, compared to cohort members without antenatally depressed mothers. The offspring with both maternal antenatal depressed mood and parental severe mental disorder had a markedly elevated risk of schizophrenia and depression, compared to cohort members without one or both of the risk factors. This is the first study where the offspring of antenatally depressed mothers were followed till mid-adulthood, also taking into account parental severe mental disorders. Based on the findings, the prevention of and early intervention in antenatal depression, especially in families with severe mental illness, might present an opportunity to reduce the risk of mental disorders in the offspring. / Tiivistelmä Äitien raskausajan masennus on yleistä, mutta pitkiä seurantatutkimuksia raskausaikana masentuneiden äitien lapsista on vähän. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko raskausaikana masentuneiden äitien aikuisilla jälkeläisillä kohonnut riski sairastua skitsofreniaan, masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, epäsosiaaliseen tai epävakaaseen persoonallisuushäiriöön, ja ilmeneekö heillä enemmän skitsotyyppisiä tai affektiivisia piirteitä. Vanhempien vakavien mielenterveydenhäiriöiden katsottiin olevan sekä mahdollisia geneettisiä että ympäristöön liittyviä riskitekijöitä jälkeläisten mielenterveyshäiriöille. Tutkimus perustuu yleisväestöön pohjautuvaan, prospektiiviseen Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin, johon kuuluu 12 058 elävänä syntynyttä lasta. Kohortin jäseniä on seurattu sikiöajalta keski-ikään, aina 49 ikävuoteen saakka. Äitien raskaudenaikaista mielialaa tiedusteltiin raskausviikoilla 24–28 neuvolassa. 13,9 % äideistä raportoi mielialansa masentuneeksi (11,8 %) tai hyvin masentuneeksi (2.1%) raskausaikana. Vanhempien vakavat mielenterveydenhäiriöt ja kohortin jäsenten mielenterveyshäiriöt selvitettiin pääosin hoitoilmoitusrekisteritiedoista. Tutkimuksessa raskaudenaikana masentuneiden äitien lapsilla havaittiin kohonnut depressioriski sekä kohonnut epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön riski miehillä, verrattuna kohortin jäseniin, joiden äitien mieliala ei ollut masentunut raskausaikana. Kohortin jäsenillä, joiden äideillä oli raskausajan masennusta ja toisella vanhemmista vakava mielenterveyshäiriö, oli kohonnut riski sairastua skitsofreniaan ja depressioon, verrattuna heihin, joilla oli vain yksi tai ei kumpaakaan näistä riskitekijöistä. Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa raskausaikana masentuneiden äitien lapsia on seurattu keski-ikään saakka, huomioiden myös vanhempien vakavat mielenterveydenhäiriöt. Tutkimuksen tulosten perusteella äidin raskausajan masennusoireiden varhaisen tunnistamisen ja hoidon voitaisiin ajatella vähentävien jälkeläisten mielenterveysongelmien riskiä, etenkin perheissä, joissa on vakavia mielenterveysongelmia.

Abstract Increasing information systems (IS) security breaches require investments in terms of IS security techniques/practices or personnel. Prior research on IS security investment has provided economic models based on neoclassical economics to assess how much to invest in IS security. These models assume that the goal of IS security investment is only benefit maximization, and that all of the actors involved are unbiased rational actors with complete information. It is argued in this thesis that these prior models for IS security investment are flawed for two reasons. First, benefit maximization is not an appropriate goal for IS security investment, because the benefits and costs of IS security investment cannot be reliably calculated. Second, decision makers are not unbiased rational actors, because they do not have enough information to make IS security investment decisions. To address these concerns, this thesis outlines a framework for IS security investment, which is based on behavioral economics. This framework makes new assumptions about IS security investment decision makers, and redefines the contextual nature of IS security investment. As an example of how to operationalize this framework in IS research, this thesis examines IS security investment decision-making by using a theoretical model drawn from reputational herding theory. A field study for empirical testing of the model was conducted, which involved surveying 88 information security experts in Finland. The results of the field study not only confirm the new framework, but also identify several motives that strongly predict IS security investment. In this thesis the assumptions proposed for the framework have also been also tested in a different research setting: the unauthorized uploading behavior of digital goods. This study involves 220 respondents, and the findings suggest that the proposed assumptions for the framework are also applicable in that new research setting. Overall, this doctoral thesis contributes to IS research by providing a framework to increase the overall understanding of how IS security managers make decisions with regard to IS security investment; moreover, this thesis presents empirically-grounded implications for how practitioners can improve the quality of their IS security investments. / Tiivistelmä Jatkuvasti lisääntyvät tietoturvaloukkaukset edellyttävät investointeja tietoturvatekniikoihin/käytänteisiin tai henkilöstöön. Aikaisempi tietoturvainvestointitutkimus on kehittänyt neoklassiseen taloustieteeseen perustuvia taloudellisia malleja tietoturvainvestointien määrän arvioimiseksi. Nämä mallit olettavat, että tietoturvainvestointien tavoitteena on ainoastaan hyötyjen maksimointi ja että kaikki toimijat ovat täydellisen tiedon pohjalta toimivia, puolueettomia ja rationaalisia. Tässä väitöskirjassa esitetään, että aikaisemmat tietoturvainvestointimallit ovat puutteellisia kahdesta syystä. Yhtäältä hyödyn maksimointi ei sovellu hyvin tietoturvainvestointien tavoitteeksi, koska sen hyötyjä ja kustannuksia ei voida luotettavasti laskea. Toisaalta päätöksentekijät eivät ole puolueettomia rationaalisia toimijoita, koska heillä ei ole käytettävissään tarpeeksi tietoa tietoturvainvestointipäätösten tekemiseksi. Nämä asiat huomioidaan tässä väitöskirjassa kehittämällä käyttäytymistaloustieteeseen perustuva tietoturvainvestointien viitekehys. Viitekehys esittää uusia olettamuksia tietoturvainvestointeja tekevistä päätöksentekijöistä ja tietoturvainvestointien kontekstuaalisesta luonteesta Väitöskirjassa havainnollistetaan kehitetyn viitekehyksen soveltamisesta tietojärjestelmätieteen tutkimuksessa tarkastelemalla tietoturvainvestointeihin liittyvää päätöksentekoa maineeseen perustuvan laumateorian (reputational herding theory) pohjalta laaditun teoreettisen mallin näkökulmasta. Kenttätutkimuksessa mallin testaamiseksi empiirisesti laadittiin kysely, johon vastasi 88 tietoturva-asiantuntijaa Suomessa. Kenttätutkimuksen tulokset sekä vastasivat uutta viitekehystä että toivat esiin useita tietoturvainvestointeja vahvasti ennustavia motiiveja. Väitöskirjassa kehitetyn viitekehyksen olettamuksia testattiin myös toisentyyppisessä tutkimusasetelmassa: digitaalisten hyödykkeiden luvaton lataaminen. Tähän tutkimukseen osallistui 220 vastaajaa, ja löydökset osoittavat esitettyjen olettamusten olevan hyödynnettävissä myös tässä uudessa tutkimusasetelmassa. Kaiken kaikkiaan tämän väitöskirjan kontribuutio tietojärjestelmätieteelle on sen tarjoama viitekehys, joka lisää ymmärrystä siitä, kuinka tietoturvapäälliköt tekevät tietoturvainvestointeihin liittyviä päätöksiä. Väitöskirja esittää myös empiiriseen tutkimukseen pohjautuvia käytännön implikaatioita tietoturvainvestointien laadun parantamiseksi.

Abstract There are multiple factors simultaneously affecting speech perception in elderly people. These factors include hearing acuity, aging of the auditory system, and changes in both perception and cognitive processes, all of which can interfere with speech comprehension, especially in cognitively demanding situations. The aim of this study is to clarify which factors influence the use of an automatic phone service system designed for elderly (N = 36) people. More specifically, the aim is to investigate whether it is the factors connected to the system itself or the factors connected to the elderly users and their actions with the system that are the most crucial for using the system successfully. Both quantitative and qualitative methods are used in the study. There were four people who performed as speakers in the system. Analysis of the prosodic features of their speech was performed using acoustic analysis software. The variables connected to the elderly participants (n = 30) were investigated using interviews, pure-tone and speech audiometric tests, the Mini-Mental State Examination test (MMSE), and the Token Test for speech comprehension. Statistical analyses were used to explore whether there was a statistical connection between the acoustic measurements or the variables connected to participants themselves and their performance in usability test situation. In addition, the elderly participants’ actions in the test situation were observed using a material-based, qualitative video-analysis. The individuals who performed as speakers in the system were observed to use features of elderspeak in their speech. However, these speaker characteristics had little effect on the participants’ performance in the tasks. It was the voice-menu that contained the most semantically complex text structure that proved to be the most difficult for participants. Both low scores in the Token test and poor word recognition were connected to poor performance in the tasks. It was found based on the qualitative analysis that in addition to speech comprehension, there were other cognitive processes that were important for completing the tasks successfully, i.e. remembering the instructions given (memory), and the ability to direct, divide and maintain attention during the tasks. Poor performance in the tasks and in the Token Test, as well as problems in executive functions observed in the test situation, were found to be factors predicting dropping out of the next phase of the study the following year. Qualitative analysis of language use in cognitively demanding situations can be used in evaluation of high-level language performance. It may be useful for detecting mild changes in language skills that can be symptomatic of early stages of memory disorders. The results of this study can also be utilized when designing voice-based interfaces. In addition, it is important to consider both advantages and disadvantages of using elderspeak in the fields of nursing and speech therapy. / Tiivistelmä Ikääntyvien ihmisten puheen vastaanotossa vaikuttavat samanaikaisesti monet tekijät: kuulokyky, auditiivisen järjestelmän ikääntymismuutokset sekä havaintotoimintojen ja kognitiivisten toimintojen muutokset. Nämä voivat vaikeuttaa puheen ymmärtämistä erityisesti kognitiivisesti vaativassa tilanteessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ikääntyneille osallistujille (N = 36) suunnitellun automaattisen puhelinpalvelujärjestelmän käyttöön liittyviä tekijöitä. Tavoitteena on selvittää se, missä määrin toisaalta kokeiltuun järjestelmään liittyvät tekijät ja toisaalta käyttäjien ominaisuudet sekä heidän toimintansa tutkimustilanteessa olivat yhteydessä järjestelmän menestykselliseen käyttöön. Tutkimuksessa käytetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Järjestelmässä kokeiltiin neljän eri puhujan äänillä nauhoitettuja toimintaohjeita. Heidän puheensa prosodisia piirteitä analysoitiin äänen ja puheen analyysiohjelmilla. Ikääntyneisiin osallistujiin (n = 30) liittyviä muuttujia tutkittiin haastattelulla, kuulon tutkimuksilla (äänesaudiometria ja puheaudiometria), kognitiivisella seulontatestillä (Mini-mental state examination = MMSE) ja puheen ymmärtämistä mittaavalla Token-testillä. Mittaustulosten ja muuttujien yhteyttä tehtävistä suoriutumiseen tarkasteltiin tilastollisesti. Osallistujien toimintaa havainnoitiin järjestelmän käyttötilanteessa aineistolähtöisellä laadullisella videoanalyysillä. Järjestelmän puhujilla havaittiin ikääntyneille suunnatun puheen piirteitä. Tehtävistä suoriutuminen oli kuitenkin hyvin samanlaista puhujasta riippumatta. Semanttisesti monimutkaisin tekstivalikko oli osallistujille vaikein äänite. Matala Token-testin pistemäärä ja heikko puheen tunnistuskyky liittyivät heikkoon tehtävistä suoriutumiseen. Laadullisen analyysin perusteella puheen ymmärtämisen ohella keskeisiä kognitiivisia prosesseja tehtävissä menestymisen kannalta olivat seuraavat: ohjeiden muistaminen, huomion suuntaaminen, jakaminen ja ylläpito. Heikko suoriutuminen tehtävissä ja Token-testissä sekä tutkimustilanteessa havaitut toiminnan ohjauksen ongelmat ennustivat toisesta tutkimusvaiheesta poisjääntiä seuraavana vuonna. Kognitiivisesti vaativista kielen käyttötilanteista tehtävillä laadullisilla analyyseilla voidaan arvioida monimutkaisia kielellis-kognitiivisia toimintoja ja löytää mahdollisesti alkaviin muistisairauksiin liittyviä lieviä kielellisiä muutoksia. Tuloksia voidaan hyödyntää ääneen perustuvien käyttöliittymien suunnittelussa. Ikääntyneille suunnatun puheen etuja ja haittoja on tärkeää pohtia myös hoitotyön ja puheterapian näkökulmasta.