Abstract Osteoporotic hip fractures are associated with high mortality and morbidity rates as well as significant costs. Low-frequency (LF) axial transmission ultrasound is a promising modality for assessing mineral density and geometrical properties. Thus, it may yield additional information on the risk of osteoporotic fractures. This study aimed to evaluate the ability of LF ultrasound to assess osteoporotic status and the risk of fracture in postmenopausal women. Also, lifestyle-related risk factors of hip fractures and the additional discrimination value of combining lifestyle-related risk factors and LF ultrasound velocity were assessed. Two study populations were used. The first consisted of 1,222 older women. Lifestyle-related risk factors and mobility were assessed at baseline. The women were followed for 13 years and the fractures that occurred were recorded. A subgroup of the women was later measured with LF ultrasound and dual-energy x-ray absorptiometry (DXA). The other study population included 95 postmenopausal women whose fracture history was gathered and bone status assessed with LF ultrasound, DXA and peripheral quantitative computed tomography (pQCT). Low body mass and impaired mobility predicted hip fractures. In addition, the risk of cervical hip fracture was increased by low physical activity and decreased by moderate coffee consumption and hypertension. Smoking and old age increased the risk of trochanteric hip fracture. The LF ultrasound velocity reflected to some degree the geometry and bone mineral density of the proximal femur. Decreased low-frequency ultrasound velocity was a significant risk factor of hip fracture even when combined with lifestyle-related risk factors. The LF ultrasound method showed similar fracture discrimination ability compared to DXA and pQCT, especially on the radius. In conclusion, the LF ultrasound method showed promising results in bone characterization and fracture discrimination. Further prospective studies with larger population are needed to confirm the combined effect of clinical risk factors and LF ultrasound. / Tiivistelmä Osteoporoottisiin lonkkamurtumiin liittyy korkean sairastavuuden ja kuolleisuuden lisäksi huomattavat taloudelliset kustannukset. Tässä työssä tutkittiin matalataajuisen ultraäänitekniikan soveltuvuutta osteoporoosin ja murtumariskin arviointiin. Matalataajuista luun pituusakselin suuntaista ultraäänitekniikkaa voidaan käyttää luun mineraalitiheyden ja rakenteen tutkimiseen. Lisäksi tutkittiin elintapoihin liittyviä lonkkamurtuman riskitekijöitä sekä näiden yhdistämistä ultraäänimittaustulosten kanssa riskimalliin. Tutkimuksessa käytettiin kahta tutkimuspopulaatiota. Ensimmäisen muodosti 1222 ikääntynyttä naista, joiden elintavat ja liikuntakyky kartoitettiin tutkimuksen alussa. Kolmentoista vuoden seuranta-ajan aikana tapahtuneet murtumat kerättiin potilasarkistoista. Osa naisista osallistui matalataajuisella aksiaalisuuntaisella ultraäänellä tehtyyn mittaukseen ja kaksienergiseen röntgentutkimukseen (DXA). Toinen tutkimuspopulaatio koostui 95 postmenopausaalisesta naisesta. Naisten murtumahistoria kerättiin ja heille tehtiin matalataajuinen ultraäänimittaus sekä DXA- ja perifeerinen tietokonetomografiatutkimus (pQCT). Alhainen painoindeksi ja heikentynyt liikuntakyky lisäsivät lonkkamurtuman riskiä. Vähäinen fyysinen aktiivisuus lisäsi ja kohtalainen kahvinjuonti ja verenpainetauti alensivat reisiluun kaulan murtumariskiä. Tupakointi ja korkea ikä kasvattivat sarvennoisen alueen lonkkamurtuman riskiä. Matalataajuisen ultraäänen nopeus oli yhteydessä reisiluun yläosan geometriaan ja mineraalitiheyteen. Alhainen ultraäänen nopeus oli merkittävä lonkkamurtuman riskitekijä sekä yksin että yhdistettynä elintapamuuttujiin. Lisäksi ultraäänimenetelmä saavutti röntgenmenetelmiin (DXA ja pQCT) verrattavan erottelukyvyn murtumapotilaiden ja kontrollihenkilöiden välillä. Tutkittu ultraäänimenetelmä osoittautui lupaavaksi työkaluksi luun karakterisoinnissa ja murtumariskin arvioinnissa. Laajempia seurantatutkimuksia tulosten vahvistamiseksi tarvitaan erityisesti elintapoihin liittyvien riskitekijöiden ja ultraäänen yhdistämisen osalta.

Abstract The aim of this study was to investigate whether risk factors for psychosis are different among those with and without parental psychosis, and to study the interaction between parental psychosis and risk factors. Protective factors for psychosis were also examined. Data from the Northern Finland Birth Cohort 1966 (N = 10,458) was used. Biological risk factors in particular increased the risk for schizophrenia and other psychosis among those with parental psychosis. In the same group, the risk for schizophrenia was increased if the achievement of holding the head up and touching the thumb with the index finger was delayed. A new born’s large size, advanced maternal age and mother’s antenatal depressed mood had interactions with parental psychosis regarding risk for schizophrenia and the mother’s smoking during pregnancy regarding risk for other psychosis. Parental psychosis and delayed touching the thumb with the index finger had an interaction regarding risk for schizophrenia and other psychosis. Several variables were associated with the decreased risk for psychosis in the total sample. In the parental psychosis group, only a mother’s non-depressed mood and a mother’s working outside the home or studying associated to remaining unaffected. This study is one of the few studies to investigate risk factors for psychosis among those with and without parental psychosis and to examine interactions between parental psychosis and risk factors. This study showed that many risk factors increased the risk for schizophrenia and other psychosis only among those with parental psychosis. Hence, parental psychosis might even explain part of the association between some risk factors. Surprisingly few protective factors were found among those with parental psychosis. Further studies on the protective factors for psychosis are important in order to prevent psychosis in individuals at high risk. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, eroavatko psykoosien riskitekijät henkilöillä, joiden vanhemmalla oli psykoosi verrattuna niihin joiden vanhemmalla ei ollut psykoosia sekä tutkia vanhemman psykoosin ja riskitekijöiden yhdysvaikutusta. Myös psykoosilta suojaavia tekijöitä tutkittiin. Tutkimusaineistona oli Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti (N = 10458). Erityisesti biologiset tekijät lisäsivät skitsofrenian ja muiden psykoosien riskiä henkilöillä, joiden vanhemmalla oli psykoosi. Viivästynyt pään kannattelun ja pinsettiotteen oppiminen lisäsivät skitsofreniariskiä henkilöillä joiden vanhemmalla oli psykoosi. Vastasyntyneen suurella koolla, äidin korkealla iällä ja raskaudenaikaisella masentuneella mielialalla oli yhdysvaikutus vanhemman psykoosin kanssa skitsofreniariskin osalta ja äidin raskaudenaikaisella tupakoinnilla muiden psykoosien riskin osalta. Vanhemman psykoosilla ja viivästyneellä pinsettiotteen oppimisella oli yhdysvaikutus sekä skitsofrenian että muiden psykoosien riskin osalta. Koko aineistossa useat tekijät liittyivät alentuneeseen psykoosiriskiin. Vain äidin ei-masentunut mieliala ja työskentely kodin ulkopuolella tai opiskelu suojasivat psykoosilta henkilöitä, joiden vanhemmalla oli psykoosi. Tämä on yksi harvoista tutkimuksista, jossa on tutkittu psykoosien riskitekijöitä erikseen henkilöillä, joiden vanhemmalla oli tai ei ollut psykoosia sekä vanhempien psykoosin ja riskitekijöiden yhdysvaikutusta. Useat riskitekijät lisäsivät skitsofreniariskiä ainoastaan henkilöillä, joiden vanhemmalla oli psykoosi, joten vanhemman psykoosi voisi selittää osan psykoosien riskitekijöistä. Psykoosilta suojaavia tekijöitä löydettiin yllättävän vähän niillä, joiden vanhemmalla oli psykoosi. Suojaavien tekijöiden tutkiminen on tärkeää, jotta suuressa psykoosiriskissä olevien sairastumista voidaan ennaltaehkäistä.