Abstract The production and use of electrical and electronic equipment (EEE) have significantly increased during the last three decades due to technological innovations and new applications of EEE. Fast technological progress, EEE becoming a part of everyday life and rising incomes have led to the situation where EEE are more replaceable than ever causing the rapid growth of waste electrical and electronic equipment (WEEE). In order to reduce negative environmental and health impacts and to improve the recovery of valuable substances from WEEE, the European Union has implemented Directives related to EEE. In this thesis, the national implementation of the WEEE Directive and the development of the WEEE recovery infrastructure in Finland were studied. Furthermore, consumers’ awareness and perceptions toward the WEEE recovery system were assessed through a survey conducted in the Oulu region. Finally, the role of consumer behaviour in storing electronics at home and its impact on the realisation of the waste hierarchy were considered. Results indicate that the implementation of the WEEE Directive has succeeded in Finland. The legislative basis and functional WEEE recovery system with high collection and recovery rates have been enacted within a few years. The study revealed that consumers’ awareness of the importance and existence of WEEE recovery system is high among the residents in Oulu; however, the high storing rates of mobile phones indicate that the proximity and the convenience of the WEEE recovery system are inadequate to motivate the return of small WEEE. Analysing the lifespan of electronics indicates that stockpiling deprives the re-use potential of mobile phones and thus hinders waste prevention. Storage also delays the return of valuable substances for recycling and risks the realisation of the waste management hierarchy. It is concluded that education and awareness raising will continue to be a crucial element in the progress towards a more environmentally conscious WEEE recovery in Finland. / Tiivistelmä Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SE-laitteiden) tuotanto ja käyttö ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosikymmenten aikana uusien teknologisten ratkaisujen ja sovellusten myötä. Nopea teknologinen kehitys, SE-laitteiden jokapäiväistyminen sekä elintason nousu ovat johtaneet tilanteeseen, jossa ne ovat helpommin vaihdettavissa kuin koskaan aikaisemmin. Tämän seurauksena myös sähkö- ja elektroniikkaromun (SE-romu, SER) määrä on nopeassa kasvussa. Vähentääkseen SE-romun aiheuttamia haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia sekä tehostaakseen hyödyllisten materiaalien talteenottoa SE-romusta Euroopan Unioni on ottanut käyttöön sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin liittyviä direktiivejä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa on tarkasteltu SER-direktiivin kansallista käyttöönottoa ja keräysverkoston kehittymistä Suomessa. Lisäksi kuluttajakäsitystä ja -tietoisuutta arvioitiin Oulun alueella toteutetulla kyselytutkimuksella. Työssä on arvioitu myös kuluttajien roolia käytöstä poistettujen SE-laitteiden kotivarastoinnissa ja sen vaikutuksia jätehierarkian toteutumiseen. Tulokset osoittavat, että kansallinen implementointi on onnistunut Suomessa; kansallinen lainsäädännöllinen perusta ja toimiva keräysjärjestelmä on saavutettu vain muutamassa vuodessa. Tutkimuksesta selviää, että kuluttajatietoisuus keräysjärjestelmän tärkeydestä ja sen olemassaolosta on hyvällä tasolla; matkapuhelinten korkea säilytysaste kotitalouksissa viittaa kuitenkin nykyisen järjestelmän riittämättömyyteen motivoida kuluttajia palauttamaan pientä SE-romua keräysjärjestelmään. SE-laitteiden elinkaaren vaikutusten tarkastelu osoittaa, että varastointi estää matkapuhelinten uudelleenkäyttöä ja estää jätteen synnyn ehkäisyä. Lisäksi se viivästyttää hyödyllisten materiaalien palautumista kierrätykseen vaarantaen myös jätehierarkian toteutumisen. Siksi koulutus ja tietoisuuden lisääminen ovat tärkeässä roolissa ympäristömyötäisemmän keräysjärjestelmän saavuttamiseksi Suomessa.

Abstract This thesis includes three studies on household preferences for energy goods and services. The first study examines determinants of households’ heating system choices using a choice experiment. The choice sets include six main heating alternatives (district heating, ground heat pump, exhaust air heat pump, solid wood boiler, wood pellet boiler, and electric storage heating) that are described by five attributes (supplementary heating systems, investment costs, operating costs, comfort of use and environmental friendliness). The results imply that hybrid heating appears to be accepted among households. The results also reveal differing preferences for the main heating alternatives and show that they are affected by demographic characteristics. The studied attributes also play a significant role when heating systems are being chosen. The second study is a methodological one that extends the analysis of the first study. The second study explores the effect of perceived choice complexity on the randomness of choices in choice experiments. The study investigates how different self-evaluated factors of choice complexity affect mean scale and scale variance. The findings suggest that perceived choice complexity has a systematic impact on the parameters of econometric models of choice. However, differences exist between alternative self-evaluated complexity-related covariates. The results indicate that individuals who report that answering the choice tasks is more difficult have less deterministic choices. Perceptions of the realism of home heating choice options also affect scale and scale variance. The third study utilizes the choice experiment to analyze households’ willingness to participate in demand side flexibility. The study examines whether individuals are willing to time their electricity usage and heating; whether they are interested in dynamic pricing contracts such as real-time pricing, two-rate tariffs, or power-based tariffs; and how emissions reductions affect their choices. The results indicate that households’ sensitivity to restrictions in electricity usage is much stronger than their sensitivity to restrictions in heating. Households also require compensation to choose real-time pricing over fixed fees. The findings suggest that room may exist for new dynamic electricity distribution contracts, such as power-based tariffs, in the market. Other value-creating elements besides monetary compensation also exist that could incentivize households to offer demand side flexibility because households value power system level reductions in CO2 emissions. / Tiivistelmä Tämä väitöskirja koostuu kolmesta tutkimuksesta, joissa tarkastellaan kotitalouksien preferenssejä energiahyödykkeitä ja -palveluita kohtaan. Ensimmäinen tutkimus keskittyy kotitalouksien lämmitysjärjestelmävalintoihin ja niitä määrittäviin tekijöihin. Tämä tutkimus on tehty valintakoemenetelmällä, jonka valintatilanteet sisältävät kuusi eri päälämmitysjärjestelmävaihtoehtoa (kaukolämpö, maalämpöpumppu, puulämmitys, pellettilämmitys, varaava sähkölämmitys ja poistoilmalämpöpumppu). Päälämmitysjärjestelmiä kuvataan viiden ominaisuuden avulla, jotka ovat tukilämmitysjärjestelmä, investointikustannukset, käyttökustannukset, käyttömukavuus ja ympäristöystävällisyys. Tulosten mukaan kotitalouksien preferenssit päälämmitysjärjestelmävaihtoehtoja kohtaan ovat vaihtelevia. Valintaan vaikuttavat sekä tarkastellut ominaisuudet että kotitalouden demografiset tekijät. Tulokset myös paljastavat, että kotitaloudet suhtautuvat myönteisesti hybridilämmitykseen. Toinen tutkimus on menetelmällinen, missä hyödynnetään ensimmäisen tutkimuksen aineistoa. Tämä tutkimus keskittyy yksilöiden kokeman vastaamisen vaikeuden vaikutuksiin valintakoemenetelmässä. Vastaamisen epätarkkuus tunnistetaan valintakoemenetelmässä skaalan ja skaalavarianssin avulla. Tutkimus tarkastelee, kuinka itsearvioidut vastaamisen vaikeutta mittaavat tekijät vaikuttavat keskimääräiseen skaalaan ja skaalavarianssiin valintojen ekonometrisissa malleissa. Tulosten mukaan koettu vastaamisen vaikeus vaikuttaa systemaattisesti ekonometrisen valintamallin parametreihin. Vastaamisen vaikeutta mittaavien tekijöiden välillä on kuitenkin eroja. Tuloksien perusteella vastaajat, jotka kokevat valintatilanteisiin vastaamisen keskimääräistä vaikeampana, tekevät satunnaisempia valintoja. Myös valintatilanteiden koettu realistisuus vaikuttaa skaalaan ja skaalavarianssiin. Kolmannessa tutkimuksessa arvioidaan kotitalouksien halukkuutta osallistua energian kysyntäjoustoon valintakoemenetelmällä. Tämä tutkimus selvittää ovatko kotitaloudet halukkaitta siirtämään sähkönkulutusta ja lämmitystä, ja kuinka kiinnostuneita he ovat dynaamisista sähkön hinnoittelusopimuksista kuten pörssisähkösopimuksesta, yösähkösopimuksesta tai tehoperusteisesta sopimuksesta. Lisäksi tutkitaan vaikuttavatko järjestelmätason päästövähennykset kotitalouksien valintoihin. Tulosten perusteella kotitaloudet suhtautuvat sähkönkulutuksen rajoituksiin selvästi negatiivisemmin kuin lämmityksen rajoituksiin. Kotitaloudet myös vaativat rahallista korvausta valitakseen pörssisähkösopimuksen kiinteähintaisen sopimuksen sijaan. Tulosten mukaan markkinoilla voisi olla tilaa uudenlaisille sopimustyypeille, kuten tehoperusteiselle vaihtoehdolle. Tulokset osoittavat, että kotitaloudet arvostavat järjestelmätason hiilidioksidipäästövähennyksiä. Täten rahallisen korvauksen lisäksi on olemassa myös muita arvoa luovia tekijöitä lisätä kotitalouksien osallistumista kysyntäjoustoon.