Abstract The research observes the relations between Finland and Spain from the Finnish independence until the beginning of the Cold War by using an analysis of images and stereotypes. This era is characterized by the founding of the organization of Finnish foreign affairs, Spain’s transition from a dictatorship to a republic, from the Republic to the Spanish Civil War and the Second World War. During this time, Finland and Spain built their bilateral relations from the recognition of Finland through trade policy to have cordial relations around the Second World War when political conditions were favourable. The main idea of the Finnish foreign policy in Spain was to regain the lost market of timber and paper industry from the autonomous era. Spain was disturbed by the Finnish law of prohibition which prevented the trade within wine industry. Spain’s main focus in Finland was monitoring the foreign policy of Finland, the Soviet Union and the Baltic republics. Spain did fairly well in this task. Both Finland’s and Spain’s image of one another was based on stereotypes. The Finns were forest-living Asians while the Spaniards were lazy, uneducated bullfighters. The Finns had a chance to modify the image of Spain during the Spanish Civil War, but the modification didn’t take place. In Spain the image of the Finns, however, was transformed into a heroic nation defending the western civilization. The images could have affected the foreign policy. The diplomat who disliked and knew the posting country poorly could harm trade negotiations. The stereotype-based images delayed the development of the bilateral relations. On the other hand, an enthusiastic and politically suited person could have a significant positive impact on the relations, especially during the Second World War. The main source material consists of the reports from the Spanish delegation in Helsinki, the Finnish delegation in Madrid and the telegrams and documentation from both foreign ministries. / Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen ja Espanjan välisiä suhteita historiallisen kuvatutkimuksen keinoin Suomen itsenäistymisestä kylmän sodan alkuun. Aikakautta leimaavat Suomen itsenäistymisen jälkeen alkanut ulkoasiainhallinnon perustaminen ja kehittyminen, Espanjan muutos diktatuurista tasavallaksi, tasavallasta sisällissotaan sekä toisen maailmansodan aika. Tänä aikana Suomi ja Espanja loivat keskinäiset suhteensa Suomen tunnustamisesta kauppapolitiikan kautta toisilleen ystävällismielisiksi maiksi, kun toisen maailmansodan poliittiset suhdanteet olivat suotuisia. Suomi halusi palauttaa itselleen edulliset puu- ja paperituotteiden markkinat, jotka sillä oli ollut autonomian aikana. Espanjaa haittasi Suomessa ollut kieltolaki, mikä merkitsi erityisesti tärkeiden viinien jäämistä pois maiden välisestä kaupasta. Espanja keskittyi suhteissa pitämään Suomea tarkkailu- ja tiedonkeruupaikkana Suomen, Neuvostoliiton ja Baltian suuntaan. Tässä tehtävässä Espanja onnistui verraten hyvin. Niin suomalaisten kuin espanjalaisten kuvat toisistaan rakentuivat suhteiden alussa stereotypioiden varaan. Suomalaiset olivat metsissä asuvia aasialaisia ja espanjalaiset laiskoja sekä kouluttamattomia härkätaistelijoita. Suomalaisille tarjoutui mahdollisuus korjata Espanja-kuvaa Espanjan sisällissodan julkisuuden vuoksi, mutta kuvassa ei tapahtunut muutosta. Sen sijaan Suomen saama julkisuus talvisodan aikana muutti espanjalaisten Suomi-kuvaa urheaksi läntistä sivistystä puolustaneeksi kansaksi. Mielikuvilla saattoi olla oikeissa olosuhteissa vaikutusta ulkopolitiikkaan. Huonosti asemamaansa tunteva ja kokeva diplomaatti saattoi olla haitaksi kauppaneuvotteluille. Alkuaikojen stereotypioihin nojannut mielikuva hidasti kehitystä. Toisaalta innostunut ja aikakauteen poliittisesti sopiva henkilö saattoi vaikuttaa huomattavasti suhteita edistävästi, kuten toisen maailmansodan aikana tapahtui molemmin puolin. Tutkimuksen keskeisin lähdeaineisto koostuu Espanjan Helsingin-lähetystön ja Suomen Madridin-lähetystön raporteista, sähkeistä sekä kummankin maan ulkoasiainhallinnon dokumenteista. / Resumen El studio observa las relaciones entre Finlandía y España por el medio del studio de las imagines históricas desde la proclamación de la independencia de Finlandía hasta el comienzo de la Guerra Fría. La época esta caracterizada por la fundación y evolución del Ministro de Asuntos Exteriores de Finlandía después de la independencia, la transición de la dictatura a la Segunda República, la Guerra Civil Española y la Segunda Guerra Mundial cuando las coyunturas políticas eran favorables. La idea principal de la política exterior de Finlandía en España era volver a crear los mercados perdidos de madera y papelera de la época autónoma finlandesa. España en cambio estaba molesta por la ley seca de Finlandía, lo que bloquea el importante comercio de los vinos españoles. España se concentro en observer y coleccionar información de Finlandía, Unión Soviética y los países Bálticos. España tuvo bastante éxito en esta tarea. La imagen de uno y otro, tanto finlandesa como española estaba basado en los estereotipos. Los finlandeses eran nórdicos que vivían en el bosque y los españoles eran toreros maleducados y perezosos. En la Guerra Civil Española, los finlandeses ofrecen la oportunidad de cambiar su imagen, pero fue desaprovechada. En cambio, la publicidad de Finlandía durante la Guerra de Invierno cambió la imagen que España tenia de Finlandía en una nación de valientes defendiendo la civilización occidental. Bajo las circunstancias correctas las imagines podrian tener un efecto en la política exterior. El diplomático que conocía y no le gustaba su país de acreditación podria perjudicar seriamente las relaciones comerciales. Las imagines estererotipadas en el comienzo de las relaciones retrasaron el desarollo de las relaciones bilaterales. Por otra parte, el diplomático entusiasta y políticamente adecuado podría tener un impacto significativo y progresista, como ocurrido en ambos lados durante la Segunda Guerra Mundial. El material más importante consiste en los informes de la legación de España y de la legación de Finlandía en Madrid, los telegramas y los documentos de ambos Ministros de Asuntos Exteriores.

Diploma thesis is trying to describe and analyse factors shaping current relations between China and Japan. My intention is to identify main factor, which shape and influence bilateral Sino-japan relations in long term view. I suggest that main factor is historical factor. Thesis explains the change in bilateral relations after Cold war. Also explains national myth-making, nationalism and current problems such as Yasukuni Shrine and text-book controversy. Last part is focused on territorial conflict between China and Japan, namely Senkaku/Diaoyu islands.

人力資源發展研究所（IHRD）是由亞齊政府委託負責管理獎學金計劃的機構。該計劃的目的是為提高人力資源技能以及提高生活水平。 IHRD與台灣精英來台留學計劃辦公室（ESIT）建立了合作關係，以便計劃的順利進行。 ESIT是隸屬台灣教育部且具有代表性機構。其成立的主要是為台灣與包括印度尼西亞在內的其他東南亞國家之間提供更多必要的服務。教育在個人發展中起著重要作用。此外，教育是每個人的基本權利，是任何國家未來的關鍵。教育投資除了可以使人們擁有良好的健康，激勵自主和提供更好的就業選擇，教育資源的投資亦可以幫助建立更和諧的社會。教育不足在公共支出、犯罪、健康和經濟成長等方面產生高昂社會成本。作者主要的研究主題為這種高等教育合作關係是否可能成為讓亞齊與台灣的雙邊關係更為緊密的一個方式。在這麼做同時，作者使用了一些輔助工具，包含檢查工作績效、政策實施、IHRD與ESIT一起運行此獎學金計劃的管理系統。此外，還進行了專家案例研究，為本研究提供了深入和實務分析。該研究發現，目前獎學金計劃不僅透過給予獲獎者體驗海外留學生活機會有效增加亞齊的教育標準，還通過這個高等教育合作對亞齊和台灣之間的雙邊關係帶來了很多好處。 / Institute of Human Resource Development (IHRD) is an institution commissioned right under the Governor of Aceh to manage the scholarship program. The aim of this program is to improve the human resource skill as well as to increase the living standard. IHRD has established the cooperation with Elite Study In Taiwan (ESIT) in order to run this program well. ESIT is a representative institution under the Ministry of Education in Taiwan. Its purpose is to provide necessary services for the higher cooperation which exists between Taiwan and other Southeast Asian countries, including Indonesia. Education plays an importance role in one’s development. Also, education is a fundamental right for everyone and key to the future of any country. Investment in education can put people on a path towards good health, empowerment and employment as well as it can help to build more peaceful societies. Inadequate education produces high costs for society in terms of public spending, crime, health, and economic growth. The author is particularly interested to study whether or not more on this higher education cooperation may become a mean in order to tighten the bilateral relations between Aceh and Taiwan. In doing so, a secondary approach has been utilized by examining work performances, implemented policies, and administrative system of IHRD in running this scholarship program together with ESIT. In addition, an expert case study has been conducted to show case an in depth and practical analysis for this research. The study finds out that current scholarship program is not only effective to increase the education standard of Aceh by giving the awardees chance to experience to study overseas, but also bring a number of benefits toward the bilateral relationship between Aceh and Taiwan through this higher education cooperation.

Made available in DSpace on 2016-04-27T19:32:48Z (GMT). No. of bitstreams: 1 Jussaramar da Silva.pdf: 2477923 bytes, checksum: 2614632b7c9c8440973ccdeb6c695ac2 (MD5) Previous issue date: 2010-06-17 / Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior / This dissertation objective to discuss the role assumed for the Special Assessorship of Security and Informations of Itaipu Hydroeletric (AESI s), enter the years 1973 up to 1988. These Assessorships had consisted as an arm of the repression in Brazil and Paraguay, as well as of the Condor Operation. During the analyzed period, they had had the role to spy on and to emit reports on the workers of Itaipu, as well as of any people who were considered suspicion in the region of the Tríplice Border. For the understanding of the object in analysis, we launch hand of the expedient to understand the construction of the hydroelectric as form to objectify the model of development of the Brazilian and Paraguayan State, which discharged in the States of National Security, transforming all into internal enemy potentials / Essa dissertação objetiva discutir o papel assumido pelas Assessorias Especiais de Segurança e Informações da Hidrelétrica de Itaipu (AESI s), entre os anos de 1973 até 1988. Essas Assessorias constituíram-se como um braço da repressão no Brasil e no Paraguai, bem como da Operação Condor. Durante o período analisado, elas tiveram o papel de espionar e emitir relatórios sobre os trabalhadores de Itaipu, bem como de quaisquer pessoas que fossem consideradas suspeitas na região da Tríplice Fronteira. Para a compreensão do objeto em análise, lançamos mão do expediente de compreender a construção da hidrelétrica como forma de objetivar o modelo de desenvolvimento do Estado brasileiro e paraguaio, que desembocou nos Estados de Segurança Nacional, transformando todos em potenciais inimigos internos

Abstract Trade between Finland and Japan underwent remarkable development in both quantity and value from the early commercial connections at the beginning of the 20th century until the 1970s and the first oil crisis. At first, the exports to Japan and imports from Japan were handled by European trade intermediaries. Gradually these indirect trade networks were superseded by semi-direct and direct networks between Finnish and Japanese companies. Trade networks and their evolution steered the flow of goods, which for Finnish exports mainly consisted of forest industry products, namely, pulp and paper. The nature of Japanese imports was, however, more versatile, consisting of readymade consumer goods, such as textiles. Since the 1950s, the imports have been mostly high technology products – cameras and cars and related goods. Bilateral trade relations were especially significant from the standpoint of Finnish foreign trade, as Japan became one of Finland’s most important trading partners. Their trade relationship also had a broader significance for international commerce, especially in the early 1960s when Finland became the first market in Europe to start regular imports of Japanese cars. This study establishes a network theory of international trade relations based on an actor tier division between and within trade and trade policy activity. The trade activities by private companies is divided into three types of networks, which then form direct, semi-direct and indirect export and import activities. The same network type division also applies to trade policy activity by governments and other actors. Based on extensive empirical evidence, it is argued that the types of cooperation (networks) between companies and their evolution have determined the development leading to commercial success, stagnation, or a downward trend in Finnish-Japanese trade. On the other hand, the role of trade policy relationships has in most cases been confined to setting or dismantling the limitations of actual trade activity. Trade policy relations further have played only a minor role in promoting trade, which is fundamentally based on the network building that take place between private corporations. An extensive amount of archival and other sources collected from archives and libraries in Finland and Japan were used in this doctoral thesis. / Tiivistelmä Suomen ja Japanin välinen tavarakauppa kehittyi määrässä ja arvossa mitattuna 1900-luvun alun pienestä purosesta vuolaaksi virraksi 1970-luvun ja ensimmäisen öljykriisin vuosiin mennessä. Yhteyksien alkuvaiheessa vienti Japaniin ja tuonti Suomeen kulkivat eurooppalaisten välikäsien kautta, mutta vähitellen nämä kaupan epäsuorat verkostot saivat rinnalleen suomalaisten ja japanilaisten yhtiöiden väliset suorat ja välittömät yhteistyöverkostot ja lopulta korvautuivat niillä. Verkostot ja niiden evoluutio ohjasivat kaupan tavaravirran kehitystä, joka suomalaisen viennin osalta painottui puunjalostusteollisuuden tuotteisiin ‒ pääasiassa selluloosaan ja paperiin. Japanilaisten tavaroiden tuonti oli rakenteeltaan monipuolisempaa koostuen suoraan kuluttajille tarkoitetuista kappale- ja tekstiilitavaroista ja 1950-luvulta lähtien korkean teknologian tuotteista, kuten kameroista ja henkilöautoista. Kahdenkeskisten kauppasuhteiden merkitys korostui varsinkin Suomen ulkomaankaupassa, sillä Japanista tuli yksi Suomen huomattavimmista kauppakumppaneista. Kauppasuhteilla oli kahdenkeskisiä yhteyksiä laajempiakin vaikutuksia, joista ehkä merkittävin oli japanilaisten henkilöautojen pysyvä rantautuminen Suomen kautta Euroopan markkinoille 1960-luvun alussa. Tutkimuksen tuloksena on syntynyt kansainvälisten kauppasuhteiden verkostoteoria, joka perustuu kaupan ja kauppapolitiikan väliseen toimijatasojakoon. Kauppasuhteiden kaupallinen toiminta jakautuu verkostotyypeittäin välittömään, suoraan ja epäsuoraan vienti- ja tuontitoimintaan samoin kuin kauppapoliittinenkin toiminta omissa vuorovaikutussuhteissaan. Tutkimuksen laajat empiiriset näytöt osoittavat, että yritysten välisen yhteistyösuhteen eli verkoston tyypistä ja evoluutiosta riippuen on kaupallisten toimijoiden välinen vuorovaikutus joko kasvanut, jähmettynyt tai kuihtunut pois. Kauppapoliittisilla suhteilla oli Suomen ja Japanin väliseen kauppavaihtoon ennen kaikkea rajoittava ja vähäisemmässä määrin edistävä vaikutus. Yritysten välisten yhteistyöverkostojen synty ja kehitys perustuivat jokaisen yhtiön omaan myynti- ja ostopolitiikkaan, jolla toimijat määrittelivät suhteensa kohdemarkkinoihin ja yhteistyökumppaniensa kanssa käytävään kaupalliseen toimintaan. Tutkimuksessa on laaja-alaisesti hyödynnetty useiden kaupan ja kauppapolitiikan toimijoiden lähdeaineistoja Suomesta ja Japanista. / 要旨 １９００年代初頭から１９７０年代に至るまで、フィンランドの対日本貿易は輸出入数量に加えて、通商関係上の重要性という観点からも目覚ましい発展を遂げてきた。貿易開始当初、両国間の取引は在欧仲介業者を通して行われる間接貿易の形式がとられていたが、次第にフィンランドと日本の企業間ネットワークを利用した直接貿易や準直接貿易がそれに取って代わるようになっていった。さらに、貿易ネットワークとその発展は物流動向にも影響をもたらした。フィンランドは主に森林資源を利用した産業製品、つまりはパルプや印刷紙の輸出に重点を置き、日本はフィンランドとの貿易開始当初より、織物をはじめとした多岐にわたる既製品を輸出しており、特に１９５０年代からはカメラや自家用車といったハイテク製品の輸出に主軸を置いてきた。 日本が対外貿易における最重要取引国のひとつになったため、フィンランドにとって日本との二国間貿易は特に重視すべきものであった。１９６０年代、フィンランドは日本製自家用車をヨーロッパ諸国に定期的に輸出するための玄関口としても重要な役割を果たしていたため、二国間貿易が与える影響は日本とフィンランドの二か国にとどまらず、より広範に及ぶものになった。 本研究により、商業活動と貿易政策の両方を取り巻く当事者たちによって構成された分割多重構造に基づく国際貿易のネットワーク理論が導き出された。企業間の通商関係は直接貿易・準直接貿易・間接貿易の三つのネットワーク形態に分類され、同様のネットワークの分類型は国の貿易政策によって結ばれた通商関係の分類にも適用できるものである。幅広い経験的証拠に基づいた研究により、フィン日貿易においては、企業同士の協力体制や企業間のネットワーク展開が、取引を商業的成功へと発展させていくか、もしくは逆に停滞・停止させてしまうかを左右する要因であったことが明らかになった。その一方で、貿易政策によって結ばれた国家間の通商関係は概して実質的には貿易活動を制限し、さらには阻害する要因となっていたと結論付けられた。貿易契約締結や貿易活動の発展は民間企業が各自で結んだ売買契約、即ち民間企業の間に構築されたネットワークを基盤としており、貿易政策としての通商関係が貿易関係促進のために果たす役割は事実上軽微なものであった。 本論文は、フィンランドと日本において収集した経済・経済政策に関する広範な文献資料を用いて執筆されたものである。

This thesis deals with the issue of actual state of bilateral relations between the EU and the PRC. The aim of this thesis is to answer question, whether diversity of actorness which occurs in cooperation between the EU and the PRC affects current form and content of their bilateral relations. The theoretical part applies two different approaches to the topic of actorness --theories of international relations and the theory of international law. The empirical part is based on an analysis of particular primary documents, adopted by these two parties. At first is performed an analysis of the EU external relations with the PRC in terms of their historical development which is followed by SWOT analysis which determines current content and form of their bilateral relationship. Based on research findings from this SWOT analysis the thesis suggests ten recommendations for EU-PRC relationship.