Diplomová práce "Jak se žije dospělým dětem alkoholiků" se zabývá problematikou dospělých, kteří mají zkušenost dětství prožitého v rodině s rodičem-alkoholikem. Jedná se o kvalitativní studii, jejímž cílem je dopovědět na následující otázky: Jak vlastně vypadá dětství, dospívání a následně dospělý život lidí, kteří mají za sebou zkušenost dítěte alkoholika? Jak vypadá takové rodinné prostředí? Existují nějaká témata společná těm, kteří vyrůstali v takovém prostředí? Teoretická část obsahuje dosavadní poznatky studií, které se tématem dospělých dětí alkoholiků zabývají. Popisuje charakteristiky jak rodinného prostředí, tak způsoby uvažování a prožívání dospělých dětí alkoholiků. Metodologická část obsahuje definici výzkumného problému, metody získávání vzorku (samovýběr), metodu získávání dat (nestrukturované interview) a způsob jejich zpracování (narativní analýza, metody zachycení vzorců). Analytická část obsahuje samotné zpracování dat pěti respondentů. Jednotlivé příběhy nahlíženy jako určité životní konfigurace. Následně je uvedeno 28 témat, která jsou v různé míře respondentům výzkumu společná.

Syftet med denna studie var att undersöka vad ungdomar tyckte var viktigt i det första mötet med terapeuten, och vad i detta möte som fick dem att bestämma sig för att återkomma och påbörja en stödgrupp. Kvalitativa intervjuer genomfördes med sju unga vuxna i tjugoårsåldern som alla hade fullföljt en termin på en stödgruppsverksamhet för anhöriga till missbrukare i Stockholm. Utskrifterna av de inspelade intervjuerna tematiserades i tre steg genom tematisk analys. Resultaten från de teman som hittades analyserades utifrån teorier om arbetsallians. De främsta fynden i studien pekar mot att terapeuterna fick allians med ungdomarna redan på första mötet.  Terapeutens värme och mänsklighet var en nyckelfaktor som spelade stor roll för att skapa allians med de unga. De uppskattade även äkthet, självkännedom och flexibilitet hos terapeuterna. I materialet framkommer även att platsen i sig spelade roll. Faktorer som omgivning och inredning spelade roll för ungdomarna. Slutsatserna indikerar att allians är av största vikt och att det kan vara än viktigare med unga vars frågor är flyktiga och i familjer som kämpar för att hantera vad som ofta är extremt påfrestande situationer, vilket ofta är fallet i beroendefamiljerna. / The purpose of this study was to explore what adolescents found important during the introductory meeting with the therapist, as well as which aspects of the initial meeting encouraged them to participate in a support group for codependents. Qualitative interviews were compiled of seven individuals in their early twenties whom had all completed a term at a treatment center for codependents in Stockholm. The transcpripts were thematized in three steps using thematic analysis. The resulting themes were explored from the viewpoint of the Working Alliance Theory. The main findings in this study were that the therapists made a strong alliance at an early stage with the adolescents. The warmth and the humanity of the therapists was a key factor that made an important difference among the adolescents. The therapists expression of authenticity, self- disclosure and flexibility played part in their experience as well. The environment and furnishings held inviting properties and helped create a relaxed atmosphere. Conclusions point to the significance of alliance, especially within youth, for whom issues are volatile, and whose families are struggling to manage what often are extremely disruptive situations. These often include problems with addiction of some sort.

Abstract This dissertation investigates the treatment of alcoholism and its related codependences using the Minnesota model, which defines alcoholism as a disease. This study seeks to recognize the stages of alcoholism, from the rise and deepening of alcoholism and its codependences through recovery, and to determine the keys to this recovery as viewed by patients and their family members. Based on experiential and transformative learning theories, a new learning model for explaining this recovery is suggested. A content analysis of empirical survey data obtained from a Minnesota-model-based treatment home over 10 years is carried out. The survey respondents are 173 patients and 125 of their family members. In this survey, the respondents describe their problems with substance dependence and codependence, explain their attempts to resolve these problems, characterize their recovery (or lack thereof) and provide their views on the treatment’s success factors. The results suggest that it is essential for patients and family members to obtain knowledge and adopt a new perception of substance dependence and codependences. The starting point, to consider alcoholism as a disease, opens up a new avenue of thinking, which liberates an alcoholic from agony and enables them to utilize previous life experiences as a bridge to move from only knowing the phenomenon to the active path of recovery. A key prerequisite for recovery is an analytical walkthrough of one’s own experiences from the drinking period based on this new understanding. Peer support provided by therapists and other patients who have been freed from alcohol dependence is also found to be essential for patients. The treatment’s special characteristics, which are close encounters with family members and a carefully planned one-year follow-up treatment, are also found to be very important. A new conceptual model is suggested to explain the results. The model is an experiential and transformative learning process model with theoretical roots in learning theories from Mezirow and Kolb. The birth and deepening of substance dependence and codependences is known as ‘capturing learning’ and, correspondingly, the recovery is known as ‘liberating learning’. This explanatory model emphasizes simultaneous collaboration- and peer-support-based recovery for family members and patients. Building upon the work of Jellinek, a new recovery curve, which is characteristically spiral and non-symmetric, is presented for both groups as an integral part of the model. This research has significant practical implications. The results of this study suggest that in addition to traditional approaches to treat alcoholism, which emphasize psychiatry, psychology and other mental health aspects, it is feasible to adopt the new learning-based treatment paradigm suggested here. / Tiivistelmä Tutkimus tarkastelee alkoholismin ja siihen liittyvän läheisriippuvuuden hoitoa Minnesota-mallin sairauskäsitteen pohjalta. Tavoitteena on kuvata kehityskulku alkoholismin ja läheisriippuvuuden synnystä ja syvenemisestä toipumiseen asti etsimällä alkoholistien ja heidän läheistensä itse määrittelemiä toipumiseen vaikuttavia tekijöitä. Molempien ryhmien toipumisprosesseja tulkitaan oppimisteoreettisesti ja tältä pohjalta kuvataan kokemukselliseen ja uudistavaan oppimiseen perustuva alkoholismista ja läheisriippuvuudesta toipumista selittävä malli. Empiirinen aineisto kerättiin survey-tutkimuksella Lapualla toimivaan Minnesota-hoitoon osallistuneilta 173 potilaalta ja näiden 125 läheiseltä. Aineisto on ajanjaksolta 1993–2003 ja se käsittää kyseisen hoidon potilaat ja näiden läheiset sen 10 ensimmäisen toimintavuoden ajalta. Vastaajat kuvasivat tätä tutkimusta varten suunnitelluilla kyselylomakkeilla juomisajan ongelmia, niiden ratkaisuyrityksiä, toipumisprosessin luonnetta ja omia näkemyksiään hoidon keskeisimmistä onnistumistekijöistä. Aineisto analysoitiin ja kuvattiin sisällönanalyysimenetelmällä. Saatujen tulosten perusteella toipuminen edellyttää aiemman päihteiden käyttöajan kokemusten analysoivaa läpikäymistä. Toipumisen ytimen niin potilaille kuin läheisillekin muodostavat päihde- ja läheisriippuvuuteen liittyvä uusi tieto ja oivallukset. Alkoholismin tarkastelu lähtökohtaisesti sairautena antoi juovan ajan kokemuksille uuden tuskaisuudesta vapauttavan tulkinnan ja omat kokemukset toimivat siltana tietämisestä toipumiseen. Tärkeänä osana potilaiden toipumisprosessia oli omasta riippuvuudestaan toipuneiden terapeuttien ja toisten potilaiden tarjoama vertaistuki. Keskeisiksi nousivat myös hoidon sisältämä läheiskohtaaminen ja hyvin suunniteltu vuoden pituinen jatkohoito. Tutkimuksen empiirisiä tuloksia selittävässä osuudessa potilaiden ja läheisten toipumisprosesseja tarkasteltiin Mezirowin uudistavan oppimisen ja Kolbin kokemuksellisen oppimisen teorioiden pohjalta. Toipuminen kuvataan erityisesti kokemuksellisena ja uudistavana oppimisprosessina, joka on luonteeltaan vertaistuellista ja yhteistoiminnallista. Päihde- ja läheisriippuvuuden synnystä ja syvenemisestä käytetään nimitystä vangitseva oppiminen ja toipumista kutsutaan vastaavasti vapauttavaksi oppimiseksi. Tutkimuksessa esitetään uusi toipumista kuvaava selitysmalli, joka korostaa läheisen ja potilaan samanaikaisen yhteistoiminnallisen ja vertaistuellisen toipumisen merkitystä. Tärkeä osa selitysmallia on uusi toipumiskäyrä, joka on ns. Jellinekin käyrää muistuttava, mutta kuitenkin epäsymmetrinen ja spiraalimainen. Uutta on myös se, että vastaava käyrä kuvataan samalla tavalla läheisille. Tutkimuksen kontribuutio myös käytännölle on merkittävä. Tutkimuksen perusteella näyttää jopa siltä, että perinteisten alkoholismin hoitoon liittyvien psykiatrian, psykologian ja mielenterveystyön lähestymistapojen rinnalle on mahdollista ottaa käyttöön uusi oppimiseen pohjautuva hoitoparadigma.

This dissertation is a collection of essays on challenges in international trade and international finance, which apply econometric methods to diverse data sets and relate them to economic policy questions. In times of crises, the question, whether individual countries have the ability to pursue idiosyncratic monetary policy, is important. The degree of integration and comovement between financial markets, for instance, is critical to better assess the real threat facing a country in a crisis. Also, from a macroeconomic modeling perspective, there has recently been a renewed interest in the cyclical and long-run comovement of interest rates. Hence, in a first essay, we reinvestigate the long- and short-run comovements in the G7-countries by conducting tests for cointegration, common serial correlation and codependence with nominal and real interest rates. Overall, we only find little evidence of comovements: common trends are occasionally observed, but the majority of interest rates are not cointegrated. Although some evidence for codependence of higher order can be found in the pre-Euro area sample, common cycles appear to exist only in rare cases. We argue that some earlier, more positive findings in the literature are difficult to reconcile due to differing assumptions about the underlying stochastic properties of interest rates. Hence, we conclude that they cannot be generalized for all interest rates, time periods, and reasonable alternative estimation procedures. This finding indicates that scope for individual countries to pursue stabilization policy does still exist in a globalized world. Emerging economies, in general, are much more exposed and vulnerable to crises than industrialized countries. Accordingly, stabilization policy is especially important in these countries and the selection of the best monetary regime is essential. This is why, in a second essay, we contrast two different views in the debate on official dollarization: the Mundell (1961) framework of optimum currency areas and a model on boom-bust cycles by Schneider and Tornell (2004), who take account of credit market imperfections prevalent in middle income countries. We highlight the strikingly different role of the exchange rate in the two models. While in the Mundell framework the exchange rate is expected to smooth the business cycle, the second model predicts the exchange rate to play an amplifying role. We empirically evaluate both models for eight highly dollarized Central American economies. We document the existence of credit market imperfections and find that shocks from the exchange rate indeed amplify business cycles in these countries. Using a new method proposed by Cubadda (1999 and 2007), we furthermore test for cyclical comovement and reject the hypothesis that the selected countries form an optimum currency area with the United States according to the Mundell definition. In the context of the recent global crisis, globalization and vertical integration in particular were often blamed for being the cause for the severe trade crisis. For that reason, in the essay that contributes to the trade literature, we analyze the role of international supply chains in explaining the long-run trade elasticity and its short-term volatility in the context of the recent trade collapse. We adopt an empirical strategy based on two steps: first, stylized facts on long- and short-term trade elasticity are derived from exploratory analysis and formal modeling on a large and diversified sample of countries. Then, we derive observations of interrelated input-output matrices for a demonstrative sub-set of countries. We find evidence for two supply chain related factors to explain the overshooting of trade elasticity during the 2008-2009 trade collapse: the composition and the bullwhip effect. However, evidence for a magnification effect could not be found. Overall, we do not accept the hypothesis that international supply chains explain all by themselves the changes in trade-income elasticity.