Thesis (Ph. D.)--Yale University, 1992. / Includes bibliographical references (p. 231-242).

The purpose of this study has been to investigate how female Swedish Finns reflect upon their socialization and their social identity in the Swedish society. The main theoretical framework for this study originates from sociologists such as Goffman and Tajfel. Goffman describes social interaction in terms of theatrical performance and deviant role with the concept of stigma. Tajfel explains how social identity can be understood as the part of the individual's self-concept, which derives from their knowledge and pride of their membership of a social group. A web survey (n=78) and semi-structured interviews (n=7) were conducted with female Swedish Finns, who were born in the 1970’s. They were asked to reflect upon their socialization in the Swedish society, the term Swedish Finns and their current social identity. I found out that the women of this study felt their social identity as being mostly Finns. They showed pride of their origin and of being bilingual. The Finnish language keeps them tied to Finnish traditions, family and friends, which inhibits the socialization to the Swedish society. As time goes by these women gradually move away from other Finns to socializing more with the Swedes. The stories of the seven Swedish Finns implicate that normification takes place and the stigmatized Finn strives to appear as an ordinary Swede in social situations. However, these women recognize themselves mostly as Finns at heart, but also as Swedes depending on the social context. They can best be described as different kind of Swedish women.

Sverigefinnar är den största nationella minoritetsgruppen i Sverige vilket ger vissa speciella rättigheter även till finska invandrare. Tidigare studier har fokuserat på första och andra generationens sverigefinnar och deras integrationsprocess, vilket innebär att det finns behov för kompletterande studier vad gäller finländare som har flyttat till Sverige efter millennieskiftet. Dessa kan per definition anses vara sverigefinnar, men de delar inte samma kultur och historia och saknar kopplingar till den sverigefinska minoritetsgruppen. Syftet med denna studie är att undersöka hur finska invandrare identifierar sig etniskt samt hur de upplever sin integrationsprocess till det svenska samhället. Fokus ligger även på språkets inverkan på identitet och integration. Det empiriska materialet består av sex kvalitativa semistrukturerade intervjuer samt 74 enkätsvar med finländare som har flyttat till Sverige från 2000-talets början och framåt. Materialet har analyserats med hjälp av olika identitetsteorier, som Brubaker & Coopers, Tajfel och Jenkins identitetsteorier. Resultatet visar att den etniska identiteten kan variera efter omständigheterna och beror på olika faktorer. På grund av sociala och kulturella faktorer känner finska invandrare sällan tillhörighet till sverigefinnar. Den huvudsakliga sysselsättningen, det sociala sammanhanget och språket anses vara de tre huvudfaktorer som bidrar till integration. Kunskap i svenska språket har en stor inverkan både på finländarnas etniska identitet och integrationsprocess. / Ruotsinsuomalaiset ovat suurin kansallinen vähemmistöryhmä Ruotsissa, mikä tuo tiettyjä erityisoikeuksia suomalaisille maahanmuuttajille. Aikaisemmat tutkimukset ovat pääasiassa keskittyneet toisen sukupolven ruotsinsuomalaisiin ja heidän kotoutumisprosessiinsa, mikä osoittaa tarpeen täydentäville tutkimuksille koskien suomalaisia maahanmuuttajia Ruotsiin toisen vuosituhannen vaihteen jälkeen. Määritelmän mukaan heidät voidaan nähdä ruotsinsuomalaisina, vaikkeivat he jaa samaa kulttuuritaustaa ja historiaa, sekä yhteydet ruotsinsuomalaiseen vähemmistöryhmään puuttuvat. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia, miten suomalaiset maahanmuuttajat kokevat etnisen identiteettinsä sekä kotoutumisprosessinsa ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Painopisteenä on myös kielen vaikutus identiteettiin ja kotoutumiseen. Empiirinen materiaali koostuu kuudesta laadullisesta puolistrukturoidusta haastattelusta sekä 74 kyselylomakevastauksesta, joihin vastasi 2000-luvun alun jälkeen Ruotsiin muuttaneita suomalaisia. Materiaali on analysoitu muun muassa Brubaker & Coopersin, Tajfelin ja Jenkinsin identiteettiteorioita apuna käyttäen. Tulokset osoittavat etnisen identiteetin vaihtelevan sekä olosuhteista että eri tekijöistä riippuen. Sosiaalisista ja kulttuurisista tekijöistä johtuen suomalaiset maahanmuuttajat kokevat harvoin yhteenkuuluvuutta ruotsinsuomalaisiin. Pääasiallinen toimi, sosiaaliset suhteet ja kieli ovat kolme kotoutumista edistävää päätekijää. Ruotsin kielen taidoilla on suuri vaikutus niin suomalaisten etniseen identiteettiin kuin kotoutumisprosessiinkin.