Abstract The purpose of this study is to explore the emergence of ecosystemic business models. Ecosystemic thinking has surfaced as a concept to explain the complexity and interconnected nature of modern business. It reflects a fundamental change in the way we view innovations in particular. Innovations are no longer considered to rise within organizational boundaries alone. Modern business is characterized by a diversity of innovation stakeholders from private and public backgrounds, from large organizations to users and citizens. To further the understanding on the research phenomenon of ecosystemic business models, this study relies on two streams of research: Open innovation and business model research. These fields of academic literature mirror well the paradigmatic shift on how the dynamism and change of modern, interconnected business context impacts innovations, value creation and capture and subsequent competitive advantage. The empirical part of this study has been conducted as qualitative case studies. Also conceptual frameworks have been based on empirical data. Drawing from ecosystem analogy, this study investigates different types of ecosystemic contexts, namely that of business ecosystems and innovation ecosystems, in order to determine not only how and why business models emerge, but also how they develop and transform in such a context. An ecosystemic view on business models emphasizes that value co-creation and co-capture need to be steered by a common motive based on mutually connected opportunities and collective value proposition. This research finds that in a complex, multileveled configuration of ecosystems, striving for synergy within the ecosystem is a prerequisite for successful building of ecosystemic value and competitive advantage as a whole. The results of the study indicate that business models are valid not only at organizational level but at the ecosystemic level as well, as ecosystem synergy and successful orchestration can be achieved through utilizing the ecosystemic business model. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa esitellään ekosysteemisten liiketoimintamallien käsite ja tarkastellaan ekosysteemisten liiketoimintamallien syntyä. Liiketoimintakontekstin monimutkaisuutta ja monitahoisuutta selitetään yhä useammin ekosysteemisen ajattelun avulla. Innovaatioiden ei nähdä syntyvän enää vain yritysten rajojen sisällä, vaan moderniin liiketoimintakontekstiin kuuluu monia eri sidosryhmiä yksityisistä julkisiin toimijoihin, suuryrityksistä yksittäisiin kuluttajiin ja kansalaisiin. Lisätäkseen ymmärrystä ekosysteemisistä liiketoimintamalleista, tämä tutkimus nojaa kahteen tutkimusalueeseen; avoimeen innovaatioon ja liiketoimintamalleihin. Näiden tutkimusnäkökulmien katsotaan peilaavan hyvin modernin liiketoimintakontekstin dynamiikkaa, muutosta ja näiden vaikutusta innovaatioihin, arvon luomiseen ja hyödyntämiseen, sekä kilpailuetuun. Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Myös käsitteelliset julkaisut pohjautuvat empiiriseen dataan. Määrittääkseen miten ja miksi ekosysteemiset liiketoimintamallit syntyvät, sekä selvittääkseen kuinka ne kehittyvät ja muuttuvat, tämä väitöskirjatutimus kohdistuu erilaisiin ekosysteemisiin konteksteihin, erityisesti liiketoimintaekosysteemeihin ja innovaatioekosysteemeihin. Ekosysteeminen liiketoimintamalli korostaa, että arvon yhteinen luominen ja hyödyntäminen tulee perustua yhdessä määriteltyyn mahdollisuuteen ja kollektiiviseen arvolupaukseen. Tämä tutkimus osoittaa, että mutkikkaissa, monitahoisissa ekosysteemeissä, synergia on edellytys ekosysteemisen arvon ja kokonaiskilpailuedun rakentamiselle. Tutkimuksen tulokset indikoivat, että liiketoimintamalliajattelu pätee ei vain organisaation, mutta myös ekosysteemin tasolla, sillä ekosysteemin synergiaa ja onnistunutta orkestrointia voidaan edistää liiketoimintamallia hyödyntämällä.

Abstract In ladle metallurgy, gas stirring and the behaviour of the slag layer are very important for alloying and the homogenization of the steel. When gas is injected through a nozzle located at the bottom of the ladle into the metal bath, the gas jet exiting the nozzle breaks up into gas bubbles. The rising bubbles break the slag layer and create an open-eye. The size of the open-eye is very important as the efficiency of the metal-slag reactions depend on the interaction between the slag and steel created during the stirring process, and information about the position and size of the open-eye is important for effective alloying practice. Moreover, the open-eye has an effect on the energy balance since it increases heat losses. In this study, experimental measurements and numerical simulations were performed to study the effect of different operating parameters on the formation of the open-eye and mixing time in a water model and industrial ladle. Experimental measurements were performed to study the effect of the gas flow rate, slag layer thickness, slag layer densities and number of porous plugs in a 1/5 scale water model and in a 150-ton steelmaking ladle. For numerical modelling, a multi-phase volume of fluid (VOF) model was used to simulate the system including the behaviour of the slag layer. The numerical simulation of the open-eye size and mixing time was found to be in good agreement with the experimental data obtained from the water model and data obtained from the industrial measurements. / Tiivistelmä Senkkametallurgiassa kaasuhuuhtelu ja kuonakerroksen käyttäytyminen ovat tärkeitä teräksen seostamisen ja homogenisoinnin näkökulmasta. Senkan pohjalla sijaitsevasta suuttimesta puhallettava kaasu hajoaa kupliksi, jotka rikkovat kuonakerroksen ja muodostavat avoimen silmäkkeen. Avoimen silmäkkeen koko on yhteydessä voimakkaampaan kuonan emulgoitumiseen, joka tehostaa metallisulan ja kuonan välisiä reaktioita. Tietoa avoimen silmäkkeen paikasta ja koosta tarvitaan myös tehokkaaseen seostuspraktiikkaan. Avoin silmäke vaikuttaa lisäksi prosessin energiataseeseen lisäten sen lämpöhäviöitä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin kokeellisesti ja laskennallisesti erilaisten operointiparametrien vaikutusta avoimen silmäkkeen muodostumiseen vesimallissa ja terässenkassateollisessa senkassa. Kokeellisia mittauksia tehtiin kaasuhuuhtelun, kuonakerroksen paksuuden, ja suuttimien määrän vaikutuksen tutkimiseksi 1/5-mittakaavan vesimallissa ja 150 tonnin terässenkassa. Numeerisessa mallinnuksessa systeemin ja siihen lukeutuvan kuonakerroksen käyttäytymisen simuloimiseen käytettiin volume of fluid (VOF) –monifaasimenetelmää. Avoimen silmäkkeen kokoon ja sekoittumisaikaan liittyvien numeeristen simulointien havaittiin vastaavan hyvin vesimallista ja teollisista mittauksista saatua kokeellista aineistoa.

Abstract The ductus arteriosus connects the pulmonary artery and the descending aorta in the foetus. In normal neonatal transition, the ductus closes soon after birth. If the duct remains significantly open after birth, it may complicate the recovery of a very preterm infant. Present treatments of patent ductus arteriosus (PDA) are either medical (ibuprofen or indomethacin) or surgical (ligation). However, these treatments can have serious side effects, especially in the most immature infants. This doctoral thesis studied the potential role of intravenous paracetamol for PDA treatment in very preterm infants born before 32 weeks of gestation. Consequences of the PDA treatments in an epidemiological birth cohort were also studied. In retrospective Study I stated that treatments of PDA decreased after the introduction of IV paracetamol for early pain management in preterm infants. Study II showed in a randomised clinical trial for the first time that paracetamol has a biological effect on the ductus arteriosus in preterm infants soon after birth. The ductus closed significantly earlier in the paracetamol group than in the placebo group. The epidemiological cohort Study III showed evidence that both medical and surgical treatment of PDA associated with severe bronchopulmonary dysplasia in infants born very preterm. Additionally, surgical PDA ligation was associated with increased risk of necrotising enterocolitis and intraventricular haemorrhage. Study IV showed that treatment of PDA was not associated with increased mortality, even in the most immature preterm infants born before 28 weeks of gestation. / Tiivistelmä Valtimotiehyt on sikiöaikana avoimena oleva suoni, joka yhdistää keuhkovaltimon laskevaan aorttaan ja ohjaa vähähappisen veren istukkaan. Yhdessä soikean aukon kanssa suoni takaa sikiön verenkierron normaalin toiminnan ennen keuhkojen avautumista. Mikäli valtimotiehyt jää syntymän jälkeen pitkittyneesti auki, muuttaa se keskosen verenkiertoa siten, että osa aortan verenkiertoa ohjautuu keuhkoverenkiertoon vaikeuttaen pienen keskosen toipumista. Nykyhoitoina käytetään joko lääkkeellistä (ibuprofeeni tai indometasiini) tai kirurgista sulkua. Lääkkeellinen hoito ei ole kovin tehokas kaikista epäkypsimmillä keskosilla ja hoitoihin liittyy vakaviakin sivuvaikutuksia. Väitöskirjassa tutkittiin parasetamolilääkityksen vaikutusta hyvin pienen keskosen avoimen valtimotiehyen sulkeutumiseen. Epidemiologisessa osiossa tutkittiin nykyhoitojen sivuvaikutuksia hyvin pienillä keskosilla. Osatyössä I todettiin, että avoimen valtimotiehyen hoidon tarve väheni merkittävästi sen jälkeen kun parasetamoli oli otettu käyttöön kivun hoidossa vastasyntyneiden teholla. Osatyö II oli satunnaistettu ja sokkoutettu hoitotutkimus, jossa todettiin alkuperäishavaintona, että parasetamolilla on biologinen vaikutus keskosen avoimeen valtimotiehyeen. Parasetamolia saaneilla keskosilla valtimotiehyt sulkeutui aikaisemmin kuin verrokeilla. Hoidolla ei todettu merkittäviä sivuvaikutuksia. Osatöissä III ja IV tutkittiin kaikkien vuosina 2005−2013 Suomessa syntyneiden hyvin pienten keskosten avoimen valtimotiehyen hoitoja. Lääkehoidolla (ibuprofeeni ja indometasiini) ja kirurgisella hoidolla todettiin olevan yhteys keskosen kroonisen keuhkotaudin (BPD) vaikeimpaan muotoon. Kirurgisella hoidolla oli yhteys keskosen vaikeaan suolitulehdukseen ja vaikeaan aivoverenvuotoon. Kuolleisuuden riskin ei kuitenkaan todettu lisääntyneen valtimotiehyen hoitoihin liittyen.

Making data openly accessible and how to utilize data are becoming increasingly clear in business development. Therefore, succeeding in it can allow a tremendous competitive advantage in the tourism market. The previous research has been lacking to show how tourism enterprises and regions can utilize open data in their favor. In this study, the implementation and the use of open data, and its interconnectedness to sustainable tourism development in Finland, are scrutinized. Visit Finland’s nationally launched open database is used as a case to examine the phenomenon. The study relies on qualitative methods using semi-structured interviews, interviewing tourism businesses, and regional tourism organizations, who meet the criteria of early adopters, following Rogers's diffusion of innovations theory. The study is to explore what both groups think of the advantages, disadvantages, facilitators, and hindrances of the implementation and the usage of the open database along with how they see its linkages to sustainable tourism development. The findings show that the overall perception of launching an open national database is affirmative. The significance of resource management, communication, and collaboration in succeeding in the implementation of the open database is highlighted in the results. The study shows that the diffusion of innovations is a fitting framework for understanding adaptation processes in terms of this kind of innovation. The linkages between open data and openness as a culture with sustainable development shall be made much more clearly, as they are linked; however, people do not often know how. The collaboration between tourism actors through organizational level management needs to be adequately navigated by increased awareness through communication. This way, the value of investing in open data can be perceived, and thus, the challenge of continuousness, which is a challenge of diffusion, can be overcome, and direct and indirect gains can be received by tourism stakeholders. The adaptation climate is favorable by accelerated competition in the global tourism market due to COV19, thereby urging tourism actors to take the digitalization leap. The study shows how all comes down to people and their management of change. Behind every technological appliance, there are people whose shoes must step in order to understand the diffusion.

Abstract Higher education is facing a range of major challenges during the twenty-first century. Personalised, flexible and open learning are considered among the driving forces, thus, issues of quality must be urgently addressed. This qualitative, multiple-case-study research with single and cross-case analysis focuses on benchmarking e-learning in higher education. The results of this study include providing conceptual lenses with which to see, discuss and perceive the complexity of benchmarking e-learning in higher education in extended, stretched and boundless learning environments. It has become obvious through the research that there is a need for new frames of reference for quality in e-learning. The choice of theoretical foundations for benchmarking e-learning will impact the consequences of accomplishing and selecting benchmarks. This research provides directions and recommendations for the future regarding how to accomplish benchmarking e-learning in extended learning environments in which students can study, work and live independently of time and space with global resources at their disposal in lifelong learning environments. The greatest challenge identified in this study for integrating benchmarking e-learning into general quality assurance is the fact that the required changes related to and demanded for e-learning are not fully understood. The research shows that benchmarking as a method will have a significant impact on ordinary quality assurance in higher education. This doctoral dissertation revealed challenges to integrate external quality audits and internally driven benchmarking. The studies have likewise revealed the need for methodological changes by quality assurance bodies and authorities carrying out audit and accreditation for integrating e-learning into quality assurance, as well as the need to fully understand the complexity and the special characteristics of e-learning. Probably, the challenge lies not with the system, success factors or benchmarks but in the lack of knowledge and experience of e-learning systems amongst those charged with implementation. The concept benchlearning was introduced as part of benchmarking exercises. / Tiivistelmä Yliopistokoulutus on tällä vuosisadalla suurien haasteiden edessä. Yksilöllinen, joustava ja avoin opetus ovat tärkeimpiä kehitystä ajavia voimia. Tässä ympäristössä opetuksen laatuvaatimukset ovat tärkeitä. Tämä laadullinen monitapaustutkimus keskittyy e-lerningin benchmarkkaukseen yliopistoissa. Tutkimuksen tulokset tarjoavat käsitteellisiä linssejä, joiden avulla voidaan keskustella ja ymmärtää e-lerningin benchmarkkauksen kompleksisuutta avoimessa oppimisympäristössä. Tutkimus on osoittanut, että tarvitaan uusia viitekehyksiä e-learningin laadun varmistamiseen. Benchmarkkausta käytettäessä teoreettisen perustan valinta vaikuttaa käytännön toteutukseen ja vertailukohteiden valintaan. Tutkimus tarjoaa vinkkejä ja suosituksia, miten e-learningin benchmarkkausta tulisi toteuttaa yliopistoissa, joissa oppilaat opiskelevat avoimessa ympäristössä ja voivat työskennellä ja elää ajasta ja paikasta riippumatta siten, että heillä on käytettävissä globaalit resurssit elinikäiseen oppimiseen. Tutkimuksessa havaittiin, että suurin haaste liittyy siihen, miten e-learningin bechmarkkaus liitetään yliopistojen yleiseen laatujärjestelmään. Tätä integraatiota ei nykyisin täysin ymmärretä. Tutkimus osoittaa, että benchmarkkausmenetelmällä on merkittävä vaikutus yliopistojen yleiseen laadunvarmistamiseen. Tutkimus osoittaa, että on haastavaa integroida sisäisesti organisoitu benchmarkkaus ulkoisiin laatuauditointeihin. Laatuauditointeja järjestävien tahojen ja auditointeja sekä akreditointeja suorittavien viranomaisten tulee tehdä metodologisia muutoksia toimintaansa, jotta e-learning voidaan integroida laatujärjestelmiin. E-learningin kompleksisuus ja erityispiirteet tulisi myös ymmärtää. Varsinaiset haasteet eivät niinkään ole järjestelmässä, sen menestystekijöissä tai benchmarkeisssa vaan siinä, että päättäjillä ja käyttöönottajilla on liian vähän tietoa ja kokemusta e-learningista. Käsite benchlearning nousi esille tässä väitöstutkimuksessa kuvaamaan problematiikkaa. / Sammanfattning Högre utbildning står inför en rad stora utmaningar under det tjugoförsta århundradet. Personligt, flexibelt och öppet lärande utifrån ett livslångt lärande perspektiv är av största vikt. E-lärandet ses som en av de drivande krafterna för denna utveckling där kvalitet är av avgörande betydelse. Denna kvalitativa studie, fokuserar på benchmarking e-lärande i högre utbildning. Potentiella fördelar och utmaningar, fokuseras samt hur benchmarking av e-lärande bör integreras som en naturlig del av ordinär kvalitetssäkring. Resultaten visar på konceptuella perspektiv och komplexiteten av benchmarking av e-lärande inom högre utbildning i stretchade och gränslösa miljöer. Det finns behov av nya referensramar för kvalitet inom e-lärande. Forskningen ger anvisningar och rekommendationer för framtiden när det gäller hur man kan utföra benchmarking e-lärande i stretchade inlärningsmiljöer där studenterna kan studera, arbeta och leva oberoende av tid och rum med globala resurser till sitt förfogande i livslånga lärande miljöer. Den största utmaningen som identifieras i denna studie för att integrera benchmarking e-lärande i den allmänna kvalitetssäkring är behovet av att fullt ut förstå komplexiteten och särdragen gällande e-lärande Forskningen visar att benchmarking som metod kommer att ha betydande inverkan på ordinarie kvalitetssäkring i den högre utbildningen. Denna doktorsavhandling visar på utmaningar för att integrera extern kvalitetsgranskning och internt driven benchmarking. Studierna har också visat på behovet av metodförändringar för kvalitetssäkring och för myndigheter som utför revision och ackreditering för att integrera e-lärande i kvalitetssäkring, samt behovet av att fullt ut förstå komplexiteten och särdragen i e-lärande. Förmodligen ligger utmaningen inte i metoden som sådan eller, i framgångsfaktorer och benchmark, utan i brist på kunskap och erfarenhet av e-lärande bland de som ansvarar för implementering. Konceptet benchlearning infördes som en del av benchmarking.