The so-called refugee crisis was among the most significant events affecting European political and social structures during the previous decade. Previous research proves that the questions regarding refugee reception had instigated a rise of ethno-nationalistic and exclusionary sentiments across Europe. The Polish context has been a clear example. This study aims to analyze the ways in which Polish media produced and reproduced the discourse pertaining to the refugee crisis and subsequently the perceived representation of refugees. Based on the review of literature and theories of discourse, mediatization, politicization and Othering, selected mainstream media articles from 2014 to 2017 were analyzed. The findings illustrate that an exclusionary discourse and Islamophobic notions were prevalent during this period. Moreover, the results indicate that a discursive shift regarding the representation of refugees has occurred, significantly altering the manner in which Polish society perceives both refugees and the refugee crisis more generally.

Abstract This dissertation looks into the meanings of the duodji, Sámi handicrafts. The study approaches duodji as an institution that regulates, defines, and produces the meanings of the duodji in different ways. The research material – Sámi Parliament Statements, Committee Memorandums, Craftsmen's Seminar Speeches, and Interviews with Duodji Entrepreneurs – are interpreted by means of discourse analysis. The theoretical framework is social constructivism, which is tangibly defined by the concepts of social norms and commercial branding. The research questions are how the duodji institution is built and how it produces the meanings of the duodji, and how the norms and brands of duodji work in this process. The aim is to find out the role of duodji as a mirror and interpreter of the Sámi society and to explore how the Sámi political and economic phenomena are reflected in the meanings of the Duodji. The research shows that in the 1970s a discursive shift was taking place in the duodji, whereby the duodji was incorporated into the Sámi ethnic politics and it became strongly institutionalized. As a consequence, the continuous meaning negotiations of the duodji are the core of the existence of the duodji institution. The formal duodji institution seeks to produce representative and meaningful duodji through, inter alia, duodji picture books and public statements concerning handicrafts. As a social institution, duodji is linked to social norms and their control. The control of norms is not so much the subject of duodji authenticity, but the power relations within the Sámi social interaction. The commercial duodji institution builds brands that utilise norms and norm control as well as representational duodji discourses. / Tiivistelmä Väitöskirjan aiheena on duodjin eli saamelaisen käsityön merkitykset. Tutkimuksessa duodjia lähestytään instituutiona, joka säätelee, määrittelee ja tuottaa duodjin merkityksiä eri tavoin. Tutkimusaineistoa eli saamelaiskäräjälausuntoja, komiteamietintöjä, käsityöntekijöiden seminaaripuheenvuoroja ja duodjiyrittäjien haastatteluja tulkitaan diskurssinalyysin keinoin. Teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jota konkretisoidaan sosiaalisen normin ja kaupallisen brändin käsitteillä. Tutkimuksessa kysytään, miten duodji-instituutio rakentuu, miten se tuottaa duodjin merkityksiä sekä miten duodjin normit ja brändit toimivat tässä prosessissa. Tavoitteena on selvittää duodjin roolia saamelaisen yhteiskunnan peilinä ja tulkkina sekä tutkia, miten saamelaisten poliittiset ja taloudelliset ilmiöt heijastuvat duodjin merkityksissä. Tutkimuksessa käy ilmi, että 1970-luvulla duodjin kohdalla tapahtui diskursiivinen käänne: duodji otettiin osaksi saamelaista etnopolitiikkaa ja se myös institutionalisoitui voimakkaasti. Käänteen seurauksena duodjista käydään jatkuvaa merkityskamppailua. Muodollinen duodji-instituutio pyrkii tuottamaan edustuksellista ja merkityksiltään yhtenäistä duodjia muun muassa duodjin kuvakirjojen ja käsityötä koskevien julkisten lausuntojen kautta. Sosiaalisena instituutiona duodji kytkeytyy sosiaalisiin normeihin ja niiden kontrollointiin. Normikontrolli ei niinkään kohdistu duodjin aitouteen, vaan valtasuhteisiin saamelaisten sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kaupallinen duodji-instituutio rakentaa brändejä, jotka hyödyntävät normeja ja normikontrollia sekä edustuksellisen duodjin diskursseja. / Čoahkkáigeassu Nákkosgirjji fáddán leat duoji mearkkašumit. Dutkamuš lahkona duoji institušuvdnan, mii mudde, meroštallá ja buvttada duoji mearkkašumiid sierra vugiiguin. Dutkanmateriála nugo sámediggecealkámušat, kommišuvnnasmiehttamušat, duojáriid seminárasáhkavuorut ja duodjefitnodatdolliid jearahallamat dulkojuvvojit diskursaanalysa vugiiguin. Teorehtalaš refereansarápma lea sosiála konstruktionisma, man sosiála norpma ja gávppálaš brándda doahpagat konkretiserejit. Dutkamuš jearrá, mot duodji institušuvdnan šaddá ja mot dat buvttada duoji mearkkašumiid ja mot duoji norpmat ja bránddat doibmet dan proseassas. Ulbmilin lea čielggadit duoji rolla sámeservodaga speadjalin ja dulkan ja dutkat mot sápmelaččaid politihkalaš ja ekonomalaš ihtagat huksejit duoji mearkkašumiid. Dutkamušas boahtá ovdan ahte 1970-logus dáhpáhuvai duoji buohta diskursiiva nuppástus, goas duodji váldojuvvui sámi etnopolitihka oassin ja dat sakka gievrrui instituhttan. Dan dihte duodji-institušuvnna guovddážis leat leamašan geažos áigge ráđđádallamat duoji mearkkašumiin. Duodji formála institušuvdnan viggá buvttadit ebmos ja mearkkašumiid dáfus oktilaš duoji earret eará duodjegovvagirjjiid ja duodjái guoskevaš almmolaš cealkámušaid bokte. Duodji sosiála institušuvdnan laktása sosiála norpmaide ja daid kontrolleremii. Norbmakontrolla ii nuge čuoza duoji eaktivuhtii muhto sápmelaččaid váldegaskavuođaide vuorrováikkuhusas. Duodji gávppálaš institušuvdna hukse bránddaid, mat atnet ávkin norpmaid ja norbmakontrolla ja epmoš duoji diskurssaid.

Ancrée dans les méthodes de la sociolinguistique critique, cette thèse fait état des questions de légitimité, d’inclusion et d’exclusion, d’ancrage et de mobilité au sein de la collectivité francophone de la province du Manitoba, une minorité linguistique de langue officielle au Canada. Par l’entremise d’un travail de terrain ethnographique et d’entretiens semi-dirigées, cette étude cherche à sonder les questions de la redéfinition de la francité manitobaine, la reproduction des frontières de différenciation du groupe depuis les années 1960. Cette thèse se penche également sur la formation d’une élite en émergence au Manitoba français durant les années 1960 et le phénomène de migration et de mobilité d’une partie de ce groupe. En posant d’emblée une question importante, ‘Qui décide pour qui’, cette thèse se propose de naviguer à travers les questions légitimité sociale, linguistique et identitaire au Manitoba depuis les années 1960. / This research discusses the legitimizing forces that comprise what it means to be francophone in French speaking parts of Manitoba, an official language minority group in Canada. The researcher has through the lens of critical sociolinguistic analysis and ethnographic fieldwork, used participant observation, open ended interviews and discourse analysis to uncover themes of legitimacy, belonging and elite-building in 1960s Franco-Manitoba and how these themes resonate today. The research attempts to answer the conundrum, “who decides for whom” in matters of the right to francophone recognition. The current issues of migration and the dynamic tension between anchoring of the perceived centre and an ever-shifting periphery of linguistic and “ethnic” boundaries underscore the research.