Abstract This study focuses on motivation and emotions in collaborative learning. The aim is to investigate the kinds of socio-emotional challenges learners experience during learning processes, and to examine how motivation and emotions are regulated during challenging situations, in order to develop appropriate methods of identifying socially shared regulation of emotions from situated, real life data. The study includes the development and implementation of an instrument that collects data regarding learners’ situation-specific interpretations of their socio-emotional experiences, as well as analyses of the data derived from two different data collections. The first empirical data set is composed of elementary school students’ interviews and video-observations. The second data set includes higher education students’ self-reports, video-observations, and interviews. The analyses combine different data sources and qualitative and descriptive quantitative methods in order to create a comprehensive understanding of the regulation of motivation and emotions in collaborative learning situations. A lack of instruments that gather data of learners’ situation-specific, real-life experiences has been evident in motivation and self-regulated learning research, where static, general self-report measures have been dominant. In this study, the results from the first empirical data collection are implemented in the development of an AIRE (Adaptive Instrument for Regulation of Emotions) instrument. The AIRE collects situation-specific data dealing with learners. experienced socio-emotional challenges and their regulation within a group. The second empirical data collection of this study employs the AIRE instrument as a method. In social learning situations, learners’ can experience a variety of emotions that influence learning. The results of this study show that students can regulate their emotions in order to maintain a goal-oriented learning process. Furthermore, the results indicate that group members can regulate emotions and motivation together within the group. This socially shared regulation is distinct from self-regulation as well as from co-regulation, where development of self-regulation is supported by others, or where group members regulate their own learning processes in parallel with each other. / Tiivistelmä Tämä tutkimus tarkastelee motivaation ja emootion ilmentymistä yhteisöllisessä oppimisessa. Tavoitteena on selvittää, millaisia sosio-emotionaalisia haasteita oppijat kohtaavat oppimisprosessin aikana ja miten motivaatiota ja emotionaalisia tuntemuksia säädellään näissä tilanteissa. Lisäksi tavoitteena on löytää ja kehittää tilannekohtaisia analysointimenetelmiä erityisesti sosiaalisesti jaetun emootion säätelyn tutkimiseksi. Tutkimus koostuu oppijoiden tilannesidonnaisia sosio-emotionaalisia tulkintoja keräävän instrumentin kehittelystä sekä kahdesta empiirisestä tutkimusaineistosta. Ensimmäinen tutkimusaineisto koostuu peruskoulun oppilaiden haastatteluista ja videoidusta työskentelystä. Toinen tutkimusaineisto sisältää korkeakouluopiskelijoiden kyselyaineistoa, videoitua työskentelyä ja haastatteluita. Kokonaisvaltaisen ymmärryksen luomiseksi aineiston analyysissä yhdistetään näitä erityyppisiä aineistoja ja kuvailevaa kvantitatiivista analyysiä käytetään tukemaan kvalitatiivisia tulkintoja. Itsesäädellyn oppimisen tutkimuksessa on ollut nähtävillä tarve löytää metodisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan kerätä aineistoa yksilöiden vaihtelevista kokemuksista todellisissa oppimistilanteissa. Aikaisemmin pääpaino on ollut staattisissa, yksilöiden yleisiä käsityksiä mittaavien aineistojen analyysissä. Tässä tutkimuksessa ensimmäisen tutkimusaineiston tuloksia hyödynnetään AIRE (Adaptive Instrument for Regulation of Emotions) -instrumentin kehittelyssä. AIRE kerää tilannekohtaista tietoa sosio-emotionaalisten haasteiden kokemuksista ja näihin liittyvästä ryhmässä tapahtuvasta emootioiden säätelystä. AIRE:a käytetään toisen tutkimusaineiston yhtenä keruuvälineenä. Sosiaalisten oppimistilanteiden aikana oppijoissa herää erilaisia tuntemuksia, jotka vaikuttavat oppimistilanteeseen. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppijat voivat säädellä emotionaalisia tuntemuksia ylläpitääkseen tavoitesuuntautunutta opiskelua. Tulosten perusteella voidaan todeta, että yhteisöllisen oppimisen tilanteissa ryhmän jäsenet voivat yhdessä kontrolloida motivationaalisia ja sosio-emotionaalisia haasteita. Tämä sosiaalisesti jaettu emootioiden säätely (socially shared regulation) eroaa itsesäätelystä sekä yhdessä säätelemisestä (co-regulation), jossa tuetaan yksilön kehittymistä itsesäätöiseksi oppijaksi tai jossa ryhmän jäsenet säätelevät kukin rinnakkain omaa toimintaansa.

Abstract This study focuses on the process of self-regulated learning by investigating in detail how learners engage in self-regulated and strategic learning when studying in g/nStudy learning environments. The study uses trace methods to enable recognition of temporal patterns in learners’ activity that can signal strategic and self-regulated learning. The study comprises three data sets. In each data set, g/nStudy technology was used to support and trace self-regulated learning. In the analysis, micro-analytical protocols along with qualitative approach were favoured to better understand the process of self-regulated and strategic learning in authentic classroom settings. The results suggested that the specific technological tools used to support strategic and self-regulated learning can also be used methodologically to investigate patterns emerging from students’ cognitive regulation activity. The advantage of designing specific tools to trace and support self-regulated learning also helps to interpret the way in which the learning patterns actually inform SRL theoretically and empirically. Depending on how the tools are used, they can signal the typical patterns existing in the learning processes of students or student groups. The learning patterns found in the students’ cognitive regulation activity varied in terms of how often the patterns emerged in their learning, how the patterns were composed and when the patterns were used. Moreover, there were intra-individual differences – firstly, in how students with different learning outcomes allocated their study tactic use, and secondly, how self-regulated learning was used in challenging learning situations perceived by students. These findings indicate log file traces can reveal differences in self-regulated learning between individuals and between groups of learners with similar characteristics based on the learning patterns they used. However, learning patterns obtained from log file traces can sometimes be complex rather than simple. Therefore, log file traces need to be combined with other situation-specific measurements to better understand how they might elucidate self-regulated learning in the learning context. / Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa tutkitaan oppilaiden itsesäätöisen ja strategisen oppimisen ilmenemistä oppimisprosessin aikana. Tutkimuksessa hyödynnetään g/nStudy- oppimisympäristöä, jonka avulla on mahdollista tukea ja jäljittää oppimisen strategista toimintaa. g/nStudy-oppimisympäristö tallentaa lokidataa, joka on tarkkaa ajallista informaatiota siitä toiminnasta, jota oppilas tekee työskentelynsä aikana. Toisin sanoen, lokidatasta on mahdollista jäljittää ne tiedot, jotka reflektoivat strategista – ja itsesäätöistä oppimista. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli selvittää miten lokidatasta voi löytää strategisia oppimisen toimintamalleja, ja miten nämä strategiset oppimisen toimintamallit vaihtelevat oppilaiden, oppilasryhmien ja erilaisten oppimisen tilanteiden aikana. Väitöstutkimus muodostuu kolmesta erillisestä tutkimusaineistosta. Jokaisessa kolmessa aineistossa on hyödynnetty g/nStudy-teknologian mahdollisuuksia tukea ja jäljittää itsesäätöistä oppimista. Tutkimusaineiston analyysissä hyödynnetään mikroanalyyttista lähestymistapaa sekä laadullista tutkimusotetta. Tutkimuksen analyyttinen lähestymistapa antaa mahdollisuuden ymmärtää itsesäätöisen- ja strategisen oppimisen ilmenemistä aidossa oppimistilanteessa. Tutkimustulokset osoittavat, että oppimisympäristöön sisällytettyjä teknologisia työkaluja voidaan käyttää tukemaan itsesäätöistä ja strategista toimintaa. Sen lisäksi samoja työkaluja voidaan käyttää myös menetelmällisenä välineenä tutkittaessa itsesäätöistä – ja strategista toimintaa erilaisissa oppimistilanteissa. Tutkimus -tulokset osoittavat, että oppimisen strategiset toimintamallit vaihtelivat oppilaiden – ja oppimistilanteiden välillä. Oppimisen strategisissa toimintamalleissa oli myös laadullisia eroja sen suhteen, miten usein ne ilmenivät oppimisprosessin aikana ja mistä strategisista toiminnoista ne koostuivat. Johtopäätöksenä voi todeta, että lokidatan käyttäminen tutkimusmenetelmänä edesauttaa paljastamaan opiskelun strategisia toimintamalleja oppilaiden – ja oppilasryhmien välillä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että strategiset toimintamallit voivat olla hyvinkin monimuotoisia. On tärkeää tunnistaa, missä tilanteissa ja milloin näitä toimintamalleja käytetään ja erityisesti mikä on niiden vaikutus oppimisen laatuun.

Abstract This study focuses on motivational aspects of young children’s self-regulated learning (SRL) in primary school. The purpose is to investigate children’s personal experiences with success and their ability-related perceptions in order to understand whether children’s beliefs of themselves as learners influence their academic functioning in school. The dissertation consists of four empirical studies, which are reported in four articles. In Study I, the focus is on researchers’ and children’s self- and social perceptions of success. The aim is to identify how success can be recognized and promoted in the classroom context. Study II aims to identify young children’s confidence and success in different efficacious interaction contexts. In Study III, the focus is on clarifying what kind of personal and contextual factors support children’s perceived self-efficacy in social and independent learning situations. Finally, Study IV aims to identify the characteristics and triggers for efficacious interaction in terms of task involvement in collaborative small-group learning situations. The data collection methods include video observations, video clips, photos, video-stimulated recall and photo elicitation interviews, in addition to social competence tests administered to children and their teachers. The results indicate that children’s personal standards for success create the basis for their confidence and engagement in school. For them, success is finding the task or activity meaningful and doable, which in turn, creates positive emotions. These positive emotions are the basis for higher and more stable perceptions of ability in independent and social learning situations. In these different learning situations, children rely on their emotions, skills and previous experiences, as well as support and help from their teacher and peers. Children who seem to need the most support are either reluctant to seek or receive it from the teacher. Instead, their confidence is boosted through peer support. Therefore, the learning context, teachers and their pedagogical practices have important roles in supporting children’s motivation and SRL. / Tiivistelmä Tässä väitöstutkimuksessa tutkitaan alakouluikäisten lasten itsesäätöistä oppimista motivationaalisista lähtökohdista käsin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lasten omakohtaisia onnistumiskokemuksia ja heidän pystyvyyskäsityksiään. Tarkoituksena on pyrkiä ymmärtämään kuinka lasten käsitykset itsestä oppijana vaikuttavat heidän toimimiseensa koulussa. Tutkimus koostuu neljästä empiirisestä osatutkimuksesta, joiden tulokset on raportoitu neljässä artikkelissa. Osatutkimuksessa I tarkastelun kohteena ovat tutkijoiden ja lasten käsitykset onnistumisesta. Osatutkimuksen II tavoitteena on selvittää lasten pystyvyyttä ja onnistumista erilaisissa tehokkaissa vuorovaikutustilanteissa. Osatutkimus III syventyy tarkemmin tarkastelemaan yksilö- ja ympäristötekijöitä, jotka tukevat lasten onnistumista ja pystyvyyttä sosiaalisissa ja itsenäisissä oppimistilanteissa. Osatutkimuksessa IV tavoitteena on tunnistaa mitä tehokas vuorovaikutus on ja mikä sitä saa aikaan etukäteen pedagogisesti suunnitelluissa yhteisöllisissä pienryhmätilanteissa. Tutkimusaineisto koostuu video-observaatioista, lyhyemmistä tietyn oppimistilanteen esittävistä videotallenteista ja valokuvista joita käytettiin tukemaan ja syventämään lasten kanssa tehtyjä haastatteluita. Lisäksi lapsia ja opettajia pyydettiin arvioimaan lapsen sosiaalista kompetenssia. Tutkimustulosten mukaan onnistuminen konkretisoituu lapsille mielekkäänä toimintana ja heidän tiedoillaan ja taidoillaan tehtävissä olevana tehtävänä. Onnistuminen johtaa positiivisiin tunteisiin ja käsityksiin omasta itsestä oppijana, jotka ovat perusta vakaammille pystyvyyskäsityksille ja toimintaan sitoutumiselle niin erilaisissa oppimistilanteissa. Lapset rakentavat pystyvyyskäsityksiään tunteiden, hallittujen taitojen ja aikaisempien kokemuksien sekä opettajilta ja toisilta lapsilta saatavan tuen avulla. Yksi keskeisimmistä tutkimustuloksista on, että lapset jotka tarvitsevat tukea ovat joko haluttomia etsimään tai vastaanottamaan sitä opettajalta. Tällöin koetulla vertaistuella on erityisen suuri merkitys heidän onnistumisen kokemuksissaan ja pystyvyyskäsityksien rakentumisessa. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä oppimisympäristön, opettajien ja heidän pedagogisten käytänteiden merkityksestä lasten motivaation ja itsesäätöisen oppimisen kehittymisessä ja tukemisessa.

Abstract This study explores self-regulated learning (SRL) in the learning context of a primary school. The research focus is on the occurrence and promotion of SRL. The research is a qualitative case study. The theoretical foundation rests on research into SRL and its promotion. The research context was provided by the pedagogical development of the UBIKO project, which took place at the Oulu University Teacher Training School (Oulun normaalikoulu). The data consists of the structured diaries of students from grades 4 and 5 (N = 90) and the thematic interviews and descriptions of the learning context by their teachers (N = 6). The analysis, carried out to clarify the meaning of the learning context, was boosted by samples based on the Motivated Strategies for Learning Questionnaire (MSLQ) questionnaire. The results indicate that pupils are aware of their learning and they exploit different learning strategies during their learning. The modification of the learning context has a different impact on the motivation and strategy use of strategically low and high pupils. SRL can be promoted by creating a learning context that supports pupils in their planning, monitoring and evaluation processes. In terms of school development it is not enough to concentrate on single supportive elements – the systemic development the learning context (i.e. learning situation, physical environment and social architecture) also needs to be considered. The findings of this study contribute to understanding the skills and promotion of SRL among primary school pupils. The results offer research-based support for teachers, teacher trainees and school developers to meet the challenges of 21st century education. / Tiivistelmä Väitöstutkimus tarkastelee oppimisen itsesäätelyä alakoulun oppimiskontekstissa. Tutkimuskohteina ovat oppimisen itsesäätelyn ilmeneminen sekä sen kehittymisen tukeminen. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka teoreettinen tausta on oppimisen itsesäätelyn ja sen kehittymisen tutkimuksessa. Tutkimuskontekstina toimi Oulun yliopiston harjoittelukoulussa (Oulun normaalikoulu) toteutunut UBIKO-kehittämishanke, jonka aikana tapahtuneeseen pedagogiseen kehittämiseen tutkimus kohdentuu. Tutkimusaineisto koostuu 4.–5.-luokkalaisilta oppilailta (N = 90) kerätyistä strukturoiduista päiväkirjoista sekä heidän opettajiensa (N = 6) oppimiskontekstia kuvaavista raporteista ja teemahaastatteluista. Lisäksi oppimiskontekstin merkityksen analyysia syvennettiin tarkastelemalla oppimisen itsesäätelyn ilmenemisen muutoksia Motivated Strategies for Learning Questionnaire (MSLQ) -kyselyn avulla oppilasjoukosta seulottujen otosten osalta. Tutkimustulokset osoittavat oppilaiden olevan tietoisia oppimiseensa liittyvistä tekijöistä, ja he hyödyntävät oppimisessaan erilaisia oppimisstrategioita. Tulosten perusteella oppimiskontekstissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat eri tavoin strategisesti heikkojen ja vahvojen oppilaiden motivaatioon ja strategiseen toimintaan. Oppimisen itsesäätelyn kehittymistä voidaan tukea luomalla oppimiskontekstiin piirteitä, jotka vahvistavat oppilaiden oman toiminnan suunnittelua, tarkkailua ja arviointia. Koulun kehittämisen näkökulmasta yksittäisten elementtien lisäksi on huomioitava se systeeminen kokonaisuus, joka oppimistilanteen, fyysisen oppimisympäristön sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta oppimiskontekstiin muodostuu. Väitöstutkimuksen tulokset ja tutkimuskontekstin yksityiskohtainen esittely lisäävät ymmärrystä alakouluikäisten oppimisen itsesäätelytaidoista ja niiden kehittymisen tukemisesta. Tulokset auttavat opettajia, opettajankouluttajia ja muita koulun kehittäjiä vastaamaan tutkimusperustaisesti niihin vaatimuksiin, joita 2000-luvun koulutukselle on kansainvälisestikin asetettu.

Abstract This study investigates young children’s views of successful learning situations in their classroom activities and factors that contribute to their achievement in those situations. It is investigated how self-regulated learning is supported in these situations and how children appraise support as part of their success. The study consists of three different data sets that are reported in three empirical articles. The first empirical study investigated resilience displayed by young children in dyadic task performance. The second empirical study investigated views and appraisals that primary school children give to their success in classroom learning activities and how self-regulated learning is supported in the classrooms. The third empirical study investigated how primary school children appraise the reasons for their peers’ successes in learning situations. The data collection methods include video observations, stimulated recall interviews and photo elicitation interviews. The results of this dissertation indicated that success in learning activities results from individual and external factors. Among the individual assets that children bring to learning situations, the support that children receive from their teachers and peers were crucial for successful achievement. This study showed that, in general, the children’s self-regulated learning was supported in the classroom, especially through the support from a teacher and non-threatening evaluation. Children described their success through concrete actions that they took in the situations, such as the ability to accomplish the particular tasks or doing academic activities in order to achieve the task. The methodological findings indicate that it is possible to develop child-centred participatory methods in learning research. Results of this study contribute to the discussion of how successful learning experiences and self-regulated learning can be supported in the first years of primary school. / Tiivistelmä Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan pienten lasten onnistumisen kokemuksia ja niiden syitä aidoissa oppimistilanteissa. Tavoitteena on selvittää, kuinka itsesäätöistä oppimista tuetaan ja kuinka lapset näkevät saamansa tuen auttavan heitä onnistumaan. Tutkimus koostuu kolmen aineiston analyyseista jotka on raportoitu kolmessa empiirisessä artikkelissa. Ensimmäinen tutkimus tarkasteli pienten lasten osoittamaa sinnikkyyttä yksilö- ja paritehtävässä. Toinen tutkimus selvitti, kuinka alakouluikäiset lapset selittivät onnistumistaan koululuokan oppimistilanteissa ja kuinka itsesäätöistä oppimista tuettiin kyseisissä tilanteissa. Kolmas tutkimus tarkasteli, kuinka alakouluikäiset oppilaat selittivät koulukavereidensa onnistumista oppimisessa. Tutkimusaineisto koostuu videohavainnoinneista sekä videoin ja valokuvin tuetuista haastatteluista. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että koululuokassa tapahtuvaan onnistumiseen vaikuttavat sekä ulkoiset että sisäiset tekijät. Sisäisiä tekijöitä ovat lasten yksilölliset taidot, kuten sinnikäs työskentely ja kyky suorittaa tehtävä onnistuneesti. Selittäessään omia ja kavereidensa onnistumisia lapset kuvailivat onnistumista konkreettisten toimien kautta. Lapset näkivät onnistumisen johtuneen toimista joita he tekivät tehtävien aikana, kuten tehtävien aktiivinen suorittaminen ja kyvykkyys suoriutua tehtävistä onnistuneesti. Ulkoisiin tekijöihin kuuluu tuki, jota lapset saavat oppimisen aikana. Tutkimuksessa havaittiin, että seuratuissa luokkahuoneissa lasten itsesäätöistä oppimista tukivat erityisesti opettajien tarjoama apu ja kannustava arviointi, jotka loivat luokkaan ymmärtävän ja rohkaisevan ilmapiirin. Metodologisesti tämä tutkimus näyttää, että oppimisen tutkimuksessa on mahdollista kehittää lapsilähtöisiä, osallistavia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen tulokset lisäävät tietoa siitä, miten lasten onnistumisen kokemuksia ja itsesäätöistä oppimista voidaan tukea jokapäiväisissä luokkahuonetilanteissa.