Abstract Many studies explore how firm-level characteristics affect the returns that corporate insiders earn when they trade the stocks of their own firms, but little is known about the role of insiders’ personal characteristics. This dissertation contributes to the literature by expanding our understanding of how corporate insiders’ personal characteristics affect their decisions to exploit private information in insider trading. The first essay of the dissertation examines whether insiders who have shown noncompliance with the tax law are more prone to exploit their information advantage in insider trading than other insiders. Our empirical results from analyzing archival data of all insider trades in Sweden show that the noncompliant insiders use more of their information advantage to trade their insider stocks shortly before significant stock price changes than other insiders. The second essay explores why insiders engage in informed insider trading, given the surprisingly small average insider returns reported in the literature and the potential costs involved. Using archival data of corporate insiders in Sweden, we show that less wealthy insiders are more likely to time their insider selling, and sell in greater magnitudes, prior to abnormal price declines than wealthy insiders. We also find that less-wealthy insiders with lower risk-aversion as measured by their criminal behavior are particularly prone to timing their selling to avoid price declines. The third essay examines what type of insiders are willing to violate their own company’s restrictions on insider trading by trading on their private information during blackout periods when the firm prohibits trading by its insiders. Using archival data of corporate insiders in Finland, I find that less-wealthy insiders avoid economically significant insider losses by selling their insider stocks during the prohibited blackout period. These insider sales also predict negative earnings surprises. / Tiivistelmä Tämä väitöskirja laajentaa aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta tarkastelemalla, miten yritysten sisäpiiriläisten henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat sisäpiirin kaupankäynnin tuottoihin. Väitöskirjan ensimmäisessä osatutkimuksessa tutkitaan, voidaanko sisäpiirin kaupankäynnin tuottoja selittää sisäpiiriläisten verottajalta saamien hallinnollisten sanktioiden avulla. Osatutkimuksen empiiristen tulosten mukaan verottajalta hallinnollisia sanktioita saaneet sisäpiiriläiset ansaitsevat merkittävästi suurempia sisäpiirin kaupankäynnin tuottoja kuin muut sisäpiiriläiset. Aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut sisäpiirin kaupankäynnin tuotot vaikuttavat verrattain pieniltä, kun huomioidaan sisäpiiritiedon hyödyntämiseen liittyvä maine- ja juridinen riski. Toisessa osatutkimuksessa tutkitaan, miksi jotkut sisäpiiriläiset kuitenkin päättävät hyödyntää sisäpiiritietoaan käydessään kauppaa yhtiöidensä osakkeilla. Tulosten mukaan matalamman varallisuuden sisäpiiriläiset ajoittavat osakemyyntinsä todennäköisemmin ennen osakekurssien laskuja kuin korkeamman varallisuuden sisäpiiriläiset. Tämä tulos on erityisen vahva sellaisten matalamman varallisuuden sisäpiiriläisten joukossa, jotka ovat erityisen riskihakuisia henkilökohtaisilla rikostuomioilla mitattuna. Väitöskirjan kolmannessa osatutkimuksessa tutkitaan, millaiset sisäpiiriläiset eivät noudata yhtiöidensä asettamia rajoituksia sisäpiirin kaupankäynnille vaan hyödyntävät sisäpiiritietoaan käymällä kauppaa ns. suljetun ikkunan aikana, jolloin yhtiön asettamat rajoitukset kieltävät sisäpiirin kaupankäynnin. Tämän osatutkimuksen empiirisen tulosten mukaan matalamman varallisuuden sisäpiiriläiset ansaitsevat suljetun ikkunan aikana toteuttamillaan osakemyynneillä merkittävästi suurempia tuottoja kuin muut sisäpiiriläiset. Matalamman varallisuuden sisäpiiriläisten suljetun ikkunan aikana toteuttamat osakemyynnit myös ennustavat yrityksen julkistamaa tulevaa negatiivista tulosyllätystä.

Abstract Social commerce is an emerging phenomenon and consumers’ acceptance of it has set a challenge for marketing today. The proliferation of Web 2.O technologies has brought consumers to spend most of the time online at different platforms of social media to connect with their family and friends. These mere connectivity, entertainment, and socialization platforms possess a huge potential to drive businesses. The main premise here is that social networking sites have been tremendously popular, especially Facebook, which has led to more integration of consumers and retailers. Consumers, unintentionally or subconsciously, are coming across information about their preferred brands at Facebook and their decision making is influenced through this. In this regard, a study is required that examines consumers’ acceptance behavior in social commerce settings. This dissertation contributes to the existing knowledge of the new phenomenon of social commerce in marketing literature. It highlights the consumers’ aspects of the acceptance of social commerce and contributes to the theoretical discussions on three levels: (i) it provides a general framework for engaging consumers online through traditional means (e-commerce) and new means (social commerce); (ii) it identifies the various consumer segments present at the most popular social networking site, Facebook; and finally (iii) it extends the recently devised model—the unified theory of acceptance and use of technology (UTAUT2)—with constructs such as trust, perceived security, and perceived privacy in order to identify consumers’ trust in the new stream of social commerce. The main aim of this study is to understand consumers’ acceptance of social commerce empirically, in a way that enlightens the theoretical implications and enables managers to devise strategies accordingly in this new age of social commerce. To this end, data has been collected from three countries—Italy, Pakistan, and Australia—in order to have a diverse perspective on consumers around the world. The data comes from consumers who participate in social commerce and whose shopping decisions are influenced by Facebook. As social commerce is a rather new and unstructured phenomenon, this dissertation focused on the consumers’ perspective and the most popular social networking site, Facebook, thus providing a baseline theoretical model of further research with different categories, target audiences, and constructs. / Tiivistelmä Sosiaalinen kaupankäynti on nouseva ilmiö, ja kuluttajien hyväksyntä sitä kohtaan herättää haasteen nykypäivän markkinoinnille. Web 2.0-teknologioiden määrän räjähdysmäinen kasvu on saanut kuluttajat viettämään suurimman osan ajastaan sosiaalisen median eri alustoilla. Yhteydenpidon, viihteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen alustat pitävät hallussaan valtavan liiketoimintapotentiaalin. Sosiaalisten yhteisöpalveluiden, etenkin Facebookin äärimmäinen suosio on johtanut integraatioon kuluttajien ja vähittäiskaupan välillä. Facebookissa kuluttajat, tietoisesti tai alitajuisesti, törmäävät informaatioon suosikkibrändeistään, mikä vaikuttaa heidän päätöksentekoonsa. Näin ollen on muodostunut tarve tutkia kuluttajien hyväksyntäkäyttäytymistä sosiaalisen kaupankäynnin kontekstissa. Tämä tutkielma edistää olemassa olevaa tietämystä sosiaalisen kaupankäynnin ilmiöstä markkinoinnin kirjallisuudessa. Se korostaa kuluttajanäkökulmaa sosiaalisen kaupankäynnin hyväksynnässä sekä osallistuu akateemiseen keskusteluun kolmella tasolla: i) tarjoamalla yleisen viitekehyksen kuluttajien sitouttamiseksi verkossa sekä perinteisin (verkkokaupankäynti) että uusin (sosiaalinen kaupankäynti) keinoin, ii) tunnistamalla tämän hetken suosituimman yhteisöpalvelu Facebookin erilaiset kuluttajasegmentit sekä iii) laajentamalla äskettäin laadittua yhtenäistä teoriamallia teknologian hyväksynnästä sekä käytöstä (UTAUT2), joka pyrkii tunnistamaan kuluttajien luottamusta sosiaaliseen kaupankäyntiin muun muassa luottamuksen ja koetun turvallisuuden sekä yksityisyyden rakenteiden kautta. Tutkimuksen pääasiallinen tavoite on saavuttaa ymmärrystä kuluttajien sosiaalisen kaupankäynnin hyväksynnästä empiirisesti, valaisten teoreettisia johtopäätöksiä sekä edistäen liikkeenjohdon mahdollisuuksia asianmukaisten strategioiden laadintaan sosiaalisen kaupankäynnin aikakaudella. Tähän mennessä aineistoa on kerättyä kolmesta maasta – Italiasta, Pakistanista ja Australiasta – monimuotoisen ja maailmanlaajuisen kuluttajaperspektiivin saavuttamiseksi. Data on kerätty sosiaaliseen kaupankäyntiin osallistuvilta kuluttajilta, joiden ostopäätökseen Facebook vaikuttaa. Sosiaalisen kaupankäynnin ollessa vielä suhteellisen uusi ja epämuodollinen ilmiö, tämä kuluttajanäkökulmaan suosituimmassa sosiaalisessa yhteisöpalvelussa Facebookissa keskittyvä tutkielma tarjoaa jatkotutkimuksia varten perustan teoreettiselle mallille eri kategorioineen, kohdeyleisöineen sekä rakenteineen.

Abstract The purpose of this study is to develop a process of rapid productisation in a B2B sales situation to manage an unexpected product increment. Earlier research has identified a change in how companies develop new products. Developing products by utilising radical innovation has declined, and the prevailing method is to develop new products in small increments based on an existing product or service platform. In this way, companies can create a new product by making minor enhancements or incremental improvements to create additional value. The theoretical foundation of this study builds on the literature of decision making, new product development, product portfolio management, and upstream supply chain management. The research method is the qualitative case study, which explores the rapid productisation practices of 26 companies. The empirical data consists of 74 interviews and was collected during the years 2011–2013. The study shows that the companies well understand the need for RP. The companies repeatedly faced situations where they had to develop new product solutions very rapidly. Because customer requirements in sales situations are unpredictable, companies strove to find solutions using temporary or special arrangements. By doing so, however, they did not deal with the core source of the problem, which arose again and again. In the study, several challenges and preconditions of RP were identified: the ability to make decisions, roles and responsibilities that have been defined in advance, and reconciliation of the RPP with other business processes. The study makes clear that the process of RP developed to meet the need for unexpected product increments in B2B sales situations, and its key elements are intra-firm cooperation and use of existing processes as a baseline, which enable the organisation to accelerate the operation. Based on the results of this research, RP is a complex, communication-intensive, context-dependent and – due to the nature of RPP – challenging task to integrate as a part of firm operations. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kehittää nopean tuotteistamisen prosessi B2B myyntitilanteessa esiin tulevien yllättävien tuotelisäyksien hallintaan. Aiempi tutkimus on tunnistanut muutoksia yritysten tavassa tuotteistaa uusia tuotteita. Tuotteistaminen radikaalien innovaatioiden avulla on vähentynyt. Tällä hetkellä on vallitsevampaa tuotteistaa uusia tuotteita hyödyntäen mahdollisimman paljon jo olemassa olevia tuote- tai palveluportfoliota. Tämä tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tuotteistamiseen pienin tuotepäivityksin tai muutoksin. Tutkimus rakentuu teoreettisesti päätöksenteon, uuden tuotteen kehittämisen, tuotesalkun hallinnan ja tilausketjun hallinnan kirjallisuuteen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista tapaustutkimista. Tutkimuksessa kartoitettiin 26 yrityksen nopean tuotteistamisen käytäntöjä. Tutkimusaineisto koostuu 74 haastattelusta ja se kerättiin vuosien 2011–2013 aikana. Tutkimuksessa selvisi, että nopea tuotteistaminen on tutkituissa yrityksissä hyvin tunnistettu ilmiö. Yrityksissä on myös ilmeinen tarve nopean tuotteistamisen kehittämiselle. Yritykset kohtaavat toistuvasti tilanteita, joissa on kyettävä uusiin tuoteratkaisuihin hyvinkin nopeasti. Koska myyntitilanteessa esiin tullut asiakasvaatimus on ennalta arvaamaton, yritykset pyrkivät löytämään ratkaisun tilapäisin tai erikoisjärjestelyjen avulla. Näin toimien itse ongelma ei poistu vaan se kohdataan joka kerta uudelleen. Tutkimuksessa tunnistettiin useita nopean tuotteistamisen haasteita ja ennakkoehtoja. Näitä ovat: organisaation päätöksentekokyvykkyys, ennalta määritellyt roolit ja vastuut sekä nopean tuotteistamisen prosessin yhteensopivuus muiden liiketoimintaprosessien kanssa. Tutkimuksessa esitetään, miten nopean tuotteistamisen prosessilla voidaan vastata myyntitilanteessa asiakkaan esittämiin uusiin vaatimuksiin sekä ratkaista tuote- tai palvelutarjonnassa oleva puute uudella tuotepäivityksellä. Yrityksellä on näin mahdollisuus tuottaa asiakkaalle lisäarvoa jo myyntineuvottelujen kuluessa. Tutkimus esittää organisaatioiden välisen yhteistyön ja olemassa olevien prosessien hyödyntämisen keskeisinä nopean tuotteistamisen elementteinä. Näiden avulla on mahdollista nopeuttaa päätöksentekoa ja tuotteistamista.