Denna studie fokuserar på tvåspråkighetens existens i en unik tvåspråkig högstadieskola för att dra slutsatser om språkliga normer och maktförhållanden mellan de två språken, svenska och finska på den aktuella skolan. Den aktuella skolan ligger vid gränsen mellan två nationer och denna studie bidrar även till att dokumentera den unika skolans tvåspråkiga miljö då skolsamarbetet mellan gränskommunerna är på väg att upphöra. Skolans tvåspråkiga profil kommer dock att bestå. Studien utgår från ett teoretiskt perspektiv på makt utifrån vilket temana språk och placering och visuell kommunikation samt tillgänglighet formulerats för att dra slutsatser om maktförhållanden. Datainsamlingsmetoden utgörs av en visuell etnografi där tvåspråkighetens utformning observerades genom att fotografera skolans miljö. Materialet har sedan bearbetats med hjälp av en datadriven innehållsanalys. Resultatet har visat att språken kommer till uttryck i skolans miljö främst genom skilda språkliga tecken, på skilda platser, olika mycket och sällan tillsammans där samma information delas på båda språken. Hur skolan väljer att representera elevernas språkliga repertoarer har betydelse för vilka signaler och attityder skolan sänder ut om språk och språkanvändning. Det är viktigt att en lärmiljö på en skola med ett elevunderlag där elever är bosatta i både Finland och Sverige uppmuntrar till en tvåspråkig språkanvändning. / Tämä tutkimus keskittyy kaksikielisyyden olemassaoloon ainutlaatuisessa kaksikilisessä yläastekoulussa. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä johtopäätöksiä kielisistä normeista ja valtasuhteista ruotsin ja suomen kielen välillä kyseisessä koulussa. Kyseinen koulu sijaitsee kahden valtion rajalla ja tutkimus myös osaltaan dokumentoi koulun ainutlaatuista kaksikielistä ympäristöä rajakuntien välisen yhteistyön päättyessä. Koulun kaksikielinen profiili säilyy kuitenkin. Tutkimuksen teoreettinen näkökulma on valtaperspektiivi minkä perusteella teemat kieli ja sijainti sekä visuaalinen kommunikointi ja saatavuus muotoiltiin, jotta olisi mahdollista tehdä johtopäätöksiä valtasuhteista. Tiedonkeruutapa koostuu visuaalisesta etnografiasta, jonka kautta kaksikielisyyttä havainnoitiin valokuvaamalla koulun ympäristöä. Materiaali on tämän jälkeen käsitelty käyttämällä aineistolähtöistä sisältöanalyysiä. Tutkimuksen tulokset näyttävät, että kielet ilmaistaan koulun ympäristössä pääosin erilaisten kielellisten merkkien kautta, eri paikoissa, eri määreissä ja harvoin yhdessä, jolloin molemmilla kielillä jaetaan samaa tietoa. Se, miten koulu valitsee edustaa oppilaiden kielellistä repertuaaria, on tärkeä sen kannalta, mitä signaaleja ja asenteitta koulu lähettää eri kielistä ja kielenkäytöstä. On tärkeä, että oppimisympäristö koulussa, jonka oppilaat asuvat sekä Ruotsissa että Suomessa, kannustaa kaksikielistä kielenkäyttöä. / This study focuses on the existence of bilingualism in a bilingual upper secondary school to draw conclusions about linguistic norms and power relations between the two languages Swedish and Finnish at the school. The school in question is located on the boarder between two nations and this study also contributes to documenting the unique bilingual environment of the school as the school cooperation between the border municipalities is about to end. However, the school’s bilingual profile will remain. The theoretical perspective this study takes is a perceptive of power based on which the themes languages and location and visual communication and availability are formulated to draw conclusions about power relations. The data collection method consists of a visual ethnography where the existence of bilingualism was observed by photographing the environment in the school. The material has then been processed through a deductive content analysis. The results show that the languages mainly are expressed in the school environment through different linguistic signs, in different places, different amounts and rarely together where the same information is shared in both languages. How the school chooses to represent students’ linguistic repertoires is important for which signals and attitudes the school sends out about the languages and language use. It is important that the learning environment at a school with a student base where students come from both Sweden and Finland, encourages bilingual language use.