No description available.

Abstract The aim of the thesis was to examine how Finnish mission organization missionaries, re-entering Finland, produce meanings related to their re-entry and re-entry shock in research interview speech. Textual data consisted of ten interviews conducted and transcribed by the researcher. Five of the interviews were conducted as individual interviews and the interviewees were single female missionaries. The rest of the five interviews were carried out as pair interviews and the informants were married missionary couples. I examined the textual data as a unit, I have named as missionary speech, which I have attempted to reconstruct by using discourse analysis. The central concepts are discourse and interpretation repertoire, and the rule of interpretation that conveys the relation between the two. The discourse is constructed in the tension between the interpretation repertoires which were in an opposing interactional relationship with each other. In re-entry shock research, related to culture shock research, culture shock has been approached from three different angles: as a mental crisis, as a learning experience, and as a crisis related to multicultural identity. In this dissertation the crisis perspective was also the starting point of interpreting culture shock, which the first discourse analytical interpretation rule was based on. The series of other interpretation rules was derived from this rule. For interpretation of the results of the analysis, I have used Milton Bennett's concept of intercultural sensitivity and the model of multicultural identity, founded on the former. The model of multicultural identity contains a form of multicultural identity crisis called internal culture shock which is one of the theoretical bases for my research. The discourse called missionary speech, mentioned above, is interpreted in my research on the basis of the concepts of Milton Bennett's six stage developmental model of intercultural sensitivity. In the model, intercultural sensitivity is understood as sensitivity towards cultural differences and difference in general. This sensitivity can be ethnocentric when cultural differences are seen as negative or ethnorelativistic when cultural differences are experienced in a positive way. The central foundation is Jane Bennett's interpretation of multicultural identity through the concepts of constructive and encapsulated marginality. As the result of my research, I have established eight discourses: 1) geographical discourse, 2) discourse of mode of speaking, 3) emotive and feeling-based discourse, 4) attitude, 5) value discourse, 6) competence discourse, 7) discourse of intercultural sensitivity and 8) identity discourse. Each discourse was construed by two interpretation repertoires controversial to each other. The result of my research suggests that the multicultural identities, described by Milton Bennett and Janet Bennett, could be interpreted as open possibilities or "options" dynamizing the identity negotiation. Identity could thus be seen as a dynamic process by nature. On the basis of the results, I suggest interpreting intercultural sensitivity in the identity theoretical framework by taking advantage of the concepts of the model of intercultural sensitivity in a more multidimensional way, detached from sequentiality of the value-bound developmental model and drawing attention to the complexity and diverse nuances of intercultural sensitivity. / Tiivistelmä Väitöskirjassa tavoitteena oli tutkia, miten Suomeen palaavat suomalaisen lähetysorganisaation lähetystyöntekijät tuottavat paluutaan ja paluusokkiaan koskevia merkityksiä tutkimushaastattelupuheessa. Tekstimateriaali koostui kymmenestä tutkijan suorittamasta ja litteroimasta haastattelusta. Informanteista viisi oli yksilöhaastatteluissa haastateltuja naimattomia naislähettejä. Loput kymmenen informanttia olivat parihaastatteluissa haastateltuja lähettipuolisoita. Haastattelujen tekstimateriaalia tarkastelin lähettipuheeksi nimittämänäni kokonaisuutena, jota pyrin rekonstruoimaan käyttäen diskurssianalyysiä. Keskeistä diskurssianalyysin sovelluksessani on diskurssin ja tulkintarepertuaarin välinen suhde sekä sen määrittävä tulkintasääntö. Diskurssi rakentuu toisilleen vastakkaisessa vaikutussuhteessa olevien tulkintarepertuaarien jännitteessä. Paluusokkitutkimuksessa kulttuurisokkia on lähestytty kolmesta näkökulmasta: psyykkisenä kriisinä, oppimiskokemuksena ja monikulttuuriseen identiteettiin liittyvänä kriisinä. Kriisinäkökulma muodostui myös tässä väitöskirjassa kulttuurisokin tarkastelun lähtökohdaksi, jonka varassa rakentui ensimmäinen diskurssianalyyttinen tulkintasääntö. Tästä säännöstä edettiin seuraaviin diskursseihin ja repertuaareihin. Analyysin tulosten tulkintaan käytin Milton Bennettin kehittämää kulttuurienvälisen herkkyyden käsitettä sekä sen varaan rakennettua monikulttuurisen identiteetin mallia, johon liittyvä 'sisäiseksi kulttuurisokiksi' kutsuttu monikulttuurinen identiteettikriisi on yksi tutkimukseni keskeinen teoreettinen lähtökohta. Lähettipuheeksi nimettyä diskurssia tulkitsen Milton Bennettin kulttuurienvälisen herkkyyden kuusivaiheisen kehitysmallin pohjalta. Mallissa kulttuurienvälinen herkkyys ymmärretään herkkyydeksi kulttuurisille eroille ja erilaisuudelle. Tämä sensitiivisyys voi olla etnosentristä, jolloin kulttuurinen erilaisuus mielletään kielteiseksi, tai etnorelativistista, jolloin kulttuuriset erot koetaan myönteisiksi. Toinen tulkinnassa käytetty keskeinen teoreettinen viitekehys on Janet Bennettin kehittämä monikulttuurisen identiteetin tulkinta, jossa apuna ovat rakentavan ja eristyneen sivullisuuden käsitteet. Tutkimukseni tuloksena syntyi kahdeksan diskurssia: 1) maantieteellinen diskurssi, 2) puhetapadiskurssi, 3) tunne- ja tuntemusdiskurssi, 4) asennediskurssi, 5 arvodiskurssi, 6) kompetenssidiskurssi, 7) kulttuurienvälinen herkkyysdiskurssi sekä 8) identiteettidiskurssi. Kukin diskurssi rakentui kahdesta toisilleen vastakkaisesta repertuaarista. Tutkimuksen tulos viittaa siihen, että Milton Bennettin ja Janet Bennettin kuvaamat monikulttuuriset identiteetit voitaisiin tulkita identiteettineuvottelua dynamisoiviksi optioiksi ja identiteetti dynaamiseksi prosessiksi. Tutkimuksen tuloksen pohjalta ehdotan kulttuurienvälisen herkkyyden tulkitsemista identiteettiteoreettisessa viitekehyksessä käyttämällä hyväksi ja kehittämällä kulttuurienvälisen herkkyyden kehitysmallin käsitteistöä irrotettuna kehitysmallin arvosidonnaisesta peräkkäisyyteen kytketystä rakenteesta. Samalla tulisi kiinnittää huomiota herkkyyden eri osatekijöiden välisten suhteiden nyansseihin.

Världen blir på många sätt allt mer globaliserad och multikulturella möten har blivit ett vanligt inslag i många människors liv. Att forma den kulturella identiteten handlar om att bestämma vilken kultur som individen vill tillhöra, en uppgift som blir mer komplex i och med ökad kulturell exponering. Att ha en multikulturell identitet innebär att knyta an till och känna samhörighet med flera kulturer, något som i studier visats sig ha både positiva och negativa effekter för individen. Identitet kan ses som en internaliserad livsberättelse, ett narrativ, med funktion att ge en känsla av mening och koherens till livet. Narrativet kan avslöja hur en individ konstruerat mening av sitt liv genom valet av tillagda händelser. Vår studie syftar till att undersöka vad individer med multikulturell identitet lyfter som betydelsefullt för sin identitetsutveckling. Sex deltagare intervjuades och resultatet sammanställdes med en narrativ analysmetod för att försöka förstå hur identiteten tar sig uttryck och skapas genom berättandet. Resultatet presenterades genom enskilt sammanställda narrativ och tillhörande analyser. Språket visade sig ha en stor betydelse för deltagarnas möjlighet att knyta an och känna tillhörighet till kulturer. Resultatet visade också att deltagarna uppmärksammar skillnader och likheter mellan sig själv och andra i sitt skapande av identitet, vilket går i linje med forskning om identitet som kollektiv tillhörighet. Ingen identitetsteori kunde däremot ensamt förklara kulturers påverkan på identitetsutvecklingen. Resultatet visar på identitetens komplexitet och därmed även behovet av vidare forskning för att förstå den unika upplevelsen av identitet. / The world is more globalized than ever and more people are being exposed to multiple cultures on a daily basis. The formation of the cultural identity requires that the individual decides what culture to belong to, a task that becomes more complex with increased cultural exposure. A multicultural identity requires attachment and a feeling of belonging with multiple cultures. Which in studies has shown both positive and negative effects for the individual. Identity can be seen as an internalized life story, a narrative, which functions is to give life a sense of meaning and coherence. The narrative can reveal how an individual construct meaning in life by the choice of added stories. This study aims to examine what individuals with multicultural identity emphasizes as meaningful for their identity development. Six participants were interviewed, and a narrative analysis method was used to try to understand how identity is formed and performed through storytelling. The result was presented in separate narratives along with their analysis. Language shown to be important for the individuals feeling of cultural attachment and belonging. The results also show that the participants notice differences and similarities between themselves and others as part of their identity development, which aligns with research showing identity as a sense of collective belonging. No identity theory could single handedly explain cultural impact on identity formation. The result shows the complexity of identity and the need for further research to fully understand the unique experience of identity.

The ambition with this research overview has been to gather what is observed regarding diversity in history classes. During recent years societies have changed on a global scale towards being more culturally diverse. There is a belief that individuals with different backgrounds are in need of special treatment. This, visionary multiculturalism or föreställda mångkulturen (as it is called in Swedish), can have both positive and negative effects on teachers and students. Teachers still seem to battle with how they should teach in diverse and heterogeneous classrooms, making the area relevant for research and investigation. Therefore, we pose the question: What does research claim regarding cultural diversity in history education? Collection of research was carried out using both Swedish (Libsearch and Swepub) and international (ERC) databases. Relevant research dissertations and articles were selected from Sweden, Finland, and Australia. This paper dives into two different areas of research: the praxis of teaching and identity. We found the history subject tends to be eurocentric, and teachers tend to turn to traditional teaching and use coursebooks for guidelines. Open attitudes towards diversity were visible in theory but absent in practice; moreover, intercultural objectives are implied in the syllabus for history. Students’ linguistic deficiencies are considered a challenge that gives rise to primitive knowledge teaching. Furthermore, links seem to be implied between low socioeconomic standing and diverse cultural backgrounds. Lastly, students state they feel they have a bisected identity which further problematizes teaching in a diverse classroom.