1 |
Our place, my future and their project:reflecting children’s lifeworld in education for sustainable developmentVillanen, H. (Heli) 24 November 2014 (has links)
Abstract
This thesis is based on the premise that formal education could promote ethical relationships with the environment and empower children to act towards a better future. The aim of the thesis is to create understanding about Education for Sustainable Development (ESD) in relation to the definition of sustainable development and everyday experiences. In order to strengthen the practical relevance and an alternative educational approach in ESD, both children’s and teacher’s perspectives are explored in three studies. Methodologically this thesis follows qualitative and phenomenological guidelines. Method pluralism is applied in order to illuminate the complexity of lived experiences. Methods such as written reflections, drawings, evaluative walks and focus group interviews are used. Qualitative analysis in the studies aims to be transparent, starting from data collection and right up to the thematic discussions.
The first study focused on children’s experiences in a schoolyard and resulted in three themes: learning, social relations and institutional boundaries. These themes described a schoolyard as a lived place and children’s outdoor experiences as part of the continuum of the whole schoolday. The second study focused on children’s visions of the future and elucidated how children relate to temporality through moral, temporal and spatial distances. Children’s visions of the future are necessary to address in ESD due the aspect of intergenerational justice. In the third study teachers experiences of an ESD school-project were studied by focus group interviews. This study emphasized teacher’s institutional circumstances in working with ESD and their understanding of environmental awareness. The study suggested that in classroom situations the contradictory nature of sustainable development was often replaced by teaching more conventional issues related to the environment. All the three studies related to a need to engage ESD with children’s lived experiences and local issues, but also acknowledge tensions between the local/global nexus. Two pedagogical ideals, action competence and Place-Based Education PBE, are according to this study alternative ways to strengthen children’s perspectives in ESD. / Tiivistelmä
Perusopetuksen mahdollisuudet edistää lasten eettistä ympäristösuhdetta ja voimaannuttaa heidät toimimaan paremman tulevaisuuden puolesta ovat tämän tutkimukset lähtökohdat. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä kestävän kehityksen kasvatuksesta (ESD) suhteessa kestävän kehityksen käsitteeseen ja arkielämän kokemuksiin. Sekä lasten että aikuisten näkökulmat ovat esillä tässä tutkimuksessa, jossa pyritään vahvistamaan ESD:n käytännön merkityksellisyyttä sekä etsimään vaihtoehtoisia kasvatusnäkökulmia. Tutkimuksen metodologia seuraa laadullisen ja fenomenologisen tutkimuksen suuntaviivoja. Tässä väitöskirjassa sovelletaan useita eri metodeja, kuten lasten kirjallisia pohdintoja, piirroksia, kävelykierroksia ja aikuisten focus group -haastatteluja. Laadullisen aineistoanalyysin päätavoite oli prosessin läpinäkyvyys alusta loppuun.
Ensimmäinen osatutkimus koulupihoista lasten kokemana johti kolmeen teemaan: oppiminen, sosiaaliset suhteet sekä institutionaaliset muurit. Tutkimus korosti koulupihan merkitystä elettynä paikkana ja osana kokonaisvaltaista kouluelämystä. Toinen tutkimus lasten tulevaisuuden visioista muodosti käsityksen erilaisista etäisyyksistä, joilla lapset kuvaavat visioitaan: ajallinen, moraalinen ja maantieteellinen. Tulevaisuuden visiot sisältyvät ESD:hen johtuen kestävän kehityksen määritelmästä, joka velvoittaa huomioimaan tulevat sukupolvet. Kolmas osa-tutkimus käsitteli opettajien kokemuksia projektityöstä sekä heidän näkemyksiään ympäristötietoisuudesta. Kaikki kolme osatutkimusta painottivat lasten elämismaailman merkitystä ESD:ssä, huomioiden samalla jännitteen paikallisen ja globaalin maailmasuhteen välillä. Lasten elämismaailman korostaminen kasvatuksessa avaa uusia suuntia ESD:lle. / Sammanfattning
Avhandlingen baseras på premissen att formell utbildning kan främja etiska förhållningssätt till miljön och att barn kan ges egenmakt att agera för en bättre framtid. Syftet med avhandlingen är att skapa förståelse för lärande för hållbar utveckling (ESD) i relation till definitionen för hållbar utveckling och till vardagliga erfarenheter. I avsikt att stärka den praktiska relevansen och ett alternativt tillvägagångssätt för ESD, har både barns och lärares perspektiv studerats i tre studier. Metodologiskt är utgångspunkten kvalitativ och följer fenomenologiska principer. Med intentionen att belysa komplexiteten av levda erfarenheter har flera datainsamlingsmetoder använts; skrivna reflektioner, teckningar, utvärderande promenader och fokusgruppsintervjuer.
Den första studien fokuserade barnens erfarenheter av en skolgård och resulterade i tre teman: lärande, sociala relationer och institutionella gränser. Dessa teman beskrev skolgården som en levd plats och barnens erfarenheter utomhus som en del av ett kontinuum av skoldagen. Den andra studien fokuserade barnens visioner om framtiden och belyste hur barnen relaterar till tiden genom moraliska, tidsliga och rumsliga distanser. Barnens visioner om framtiden är nödvändiga att belysa i ESD med tanke på aspekter av rättvisa gentemot kommande generationer. I den tredje studien genomfördes fokusgruppsintervjuer med lärare som deltog i ett projekt om ESD. Studien belyste lärares institutionella förutsättningar för att jobba med ESD och deras förståelse av miljömedvetenhet. Studien visade att hållbar utvecklings många gånger motsägelsefulla budskap ersattes med mer konventionella miljöfrågor i undervisningen. Samtliga tre studier visade på behovet av att koppla samman ESD med barnens levda erfarenheter och lokala frågor, men också att lyfta fram spänningar mellan det lokala och det globala. Två pedagogiska ideal, action competence och Place-Based Education, är enligt slutsatserna i denna avhandling alternativa vägar till att stärka barnens perspektiv inom ESD.
|
2 |
Vihreät viirit:muutos ja pysyvyys Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ympäristöpoliittisissa näkemyksissä vuosina 1980 - 2000 Maataloustuottaja -lehden valossaLuoma, P. (Pentti) 20 September 2002 (has links)
Abstract
This study describes the central views of MTK on Finnish environmental
policy during the period 1980-2000. The empirical material is collected from the
magazine Maataloustuottaja. The data is analyzed using
ethnographic content analysis and examining the central arguments and discoursive
structures of the texts.
The study begins with a description of the development of Finnish
agriculture and of MTK. The first chapter also presents and evaluates empirical
studies on the environmental views of Finnish farmers.
The following chapter discusses some theoretical and methodological issues
in environmental sociology. The theoretical foundation of this study is grounded
in the idea of ecological modernization and social justice in environmental
issues.
The essential methodological tension that underpins environmental sociology
is between critical realism and social constructivism. The starting point of this
research lies between critical realism and moderate constructivism; in other
words, naïve realism and strong constructivism or scientism and relativism
have
been abandoned. This starting point is also closely connected to environmental
pragmatism.
The empirical part of the study begins with a thematical discussion on
changes in the views that MTK has adopted toward environmental policy issues.
Although these views have not changed significantly over the years, MTK has shown
an increased interest in organic production and in cooperation with consumer and
worker organizations to promote "environmentally pure", local food production and
the social sustainability of Finnish food production and countryside.
The second part of the empirical study reveals some stable discoursive
practices in the environmental rhetoric of MTK that has traditionally accentuated
the connection between nature and agriculture and the notion of farmers as
stewards of nature. At the same time, MTK has emphasized the alienation of
urbanites and environmental policy-makers from nature and countryside. MTK has
also expressed a concern about private property rights, economic expenses and a
variety of practical problems caused by nature conservation and preservation.
MTK's attitude towards family farming is contradictory: they are regarded as the
models of agriculture, while the scale of production is growing. / Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa kuvataan MTK:n
ympäristökäsityksiä vuosina 1980-2000. Tutkimusaineistona on
käytetty sen julkaiseman "Maataloustuottaja" -lehden
ympäristökysymyksiä käsitteleviä kirjoituksia. Aineiston
käsittely perustuu etnografiseen sisällönanalyysiin tavoitteena
tarkastella MTK:n ympäristöpoliittista argumentaatiota ja etsiä
tekstin diskursiivisia rakenteita.
Tutkimuksen alussa tarkastellaan MTK:n ja Suomen maatalouden kehitystä
sekä viljelijäväestön ympäristökäsityksiä
historiallisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen sekä tilastojen
valossa. Seuraavassa luvussa tarkastellaan ympäristösosiologian
teoreettis-metodologista kysymyksiä ja niihin liittyviä ajankohtaisia
kiistoja. Tutkimus rakentuu lähinnä ekologisen modernisaation teorian
käsitteistölle täydennettynä ajankohtaisella,
ympäristökysymyksiin liittyvän yhteiskunnallisen
oikeudenmukaisuuden pohdinnalla. Ympäristösosiologian viimeaikainen
metodologinen keskustelu on liittynyt kriittisen realismin ja konstruktionismin
välisiin kiistoihin. Tutkimuksessa päädytään naiivin
realismin ja radikaalin konstruktivismin hylkäämiseen ja
ympäristösosiologisen pragmatismin mahdollisuuksien
hahmottamiseen.
Empiirisessä osassa tutkitaan aluksi MTK:n
ympäristöpoliittisia käsityksiä ja niissä tapahtuneita
muutoksia. Vaikka muutokset eivät ole kovin merkittäviä, on
joitain merkkejä siitä havaittavissa: kiinnostus luonnonmukaiseen
tuotantoon on kasvussa, tuottajien ja kuluttajien kesken on
löytymässä yhteistoimintaa "puhtaiden" kotimaisten
elintarvikkeiden ja lähituotannon puolesta ja järjestö on
sitoutunut kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseen.
Toisessa empiirisen tutkimuksen osiossa etsitään diskursiivisia
piirteitä MTK:n retoriikassa. Perinteisesti MTK on nähnyt
viljelijät "todellisina luonnonsuojelijoina". Samalla se on katsonut
kaupunkilaisten kuten myös ympäristöaktivistien ja -poliitikkojen
vieraantuneen luonnosta. Järjestö on huolestunut omaisuudensuojasta,
taloudellisista kustannuksista ja erilaisista käytännön ongelmista
luonnonsuojelualueiden perustamisen yhteydessä. MTK:n suhtautuu
perheviljelmiin ristiriitaisesti: niitä pidetään maatalouden
mallina samalla, kun maataloustuotannon yksikkökoko on kasvamassa.
|
Page generated in 0.0543 seconds