Abstract The purpose of this study was to describe the process of learning to perform plain x-ray examinations, and to interpret the learning culture during radiography students’ studies. The aim was to understand how the students learned. Learning was understood as being collaborative and was examined from the perspective of interpretive ethnography. The data were collected during 2004‒2007 from documents, interviews and by observing 17 radiography students as they studied the theory of plain x-ray examinations, performed lab exercises and completed their practical training. The data were analysed using the constant comparison method. A model of the process of learning to perform plain x-ray examinations was created from the results. Based on the results, different learning views prevailed in the contexts of learning how to perform plain x-ray examinations. These governed the formation of five different learning styles, where the link between theory and practice gained different meanings and the learning outcomes varied. In academic studies, learning took place through acquisition of basic professional knowledge. In lab exercises, the students learned by model-based experimentation. In practical training, learning took the form of progress towards expertise through collaboration, active solo work, and working in the background, following instructions. The styles and outcomes of learning were both supported and impeded by factors dependent on the learning contexts and the students. The process of learning to perform plain x-ray examinations was governed by a learning culture that required the ability to interpret and adapt to the learning contexts. Students needed to identify the learning views that prevailed in the learning contexts and adjust their learning style accordingly. It can be concluded that the learning culture provided a varying degree of support to the students' progress towards expertise as they learned to perform plain x-ray examinations. The study produced new information on the learning of health care students from the socio-cultural viewpoint. The results can be exploited when developing the curriculum and the collaboration between Universities of Applied Sciences and trainee job providers towards cooperative learning. Future studies should focus on the learning culture of professional radiographers to develop the education and the field. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata natiivitutkimusten oppimista ja tulkita oppimisen oppimiskulttuuria röntgenhoitajaopiskelijoiden opinnoissa. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää opiskelijoiden oppimista. Oppiminen ymmärrettiin yhteisölliseksi ja sitä tutkittiin tulkinnallisen etnografian avulla. Tutkimusaineisto tuotettiin vuosien 2004–2007 aikana 17 röntgenhoitajaopiskelijan natiivitutkimusten teoriaopintojen, laboraatioharjoittelun ja harjoittelun havainnoinnista, kirjallisista dokumenteista ja haastatteluista. Aineisto analysoitiin jatkuvan vertailun menetelmällä. Tuloksista muodostettiin malli natiivitutkimusten oppimisesta. Tulosten mukaan natiivitutkimusten oppimisen oppimiskonteksteissa vallitsivat erilaiset oppimisnäkemykset. Nämä ohjasivat viiden erilaisen oppimistavan muodostumiseen, joissa teorian ja käytännön välinen yhteys sai erilaisia merkityksiä ja oppimisen tulokset vaihtelivat. Teoriaopinnoissa oppiminen tapahtui ammatillista tietoperustaa omaksuen. Laboraatioharjoittelussa oppiminen eteni oppimisena mallin mukaan kokeillen. Harjoittelussa oppiminen ilmeni oppimisena kohti asiantuntijuutta yhdessä toimien, aktiivisuutta osoittaen yksin toimien ja ohjeita noudattaen taustalla toimien. Oppimistapoja ja oppimisen lopputuloksia tukivat ja estivät oppimiskonteksteista ja opiskelijoista johtuvat tekijät. Natiivitutkimusten oppimista ohjasi oppimiskontekstin tulkintakykyä ja siihen mukautumista edellyttävä oppimiskulttuuri. Opiskelijan oli tunnistettava oppimiskontekstien oppimisnäkemykset ja muokattava oppiminen niiden mukaiseksi. Tulosten mukaan johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppimiskulttuuri tuki vaihtelevasti opiskelijan asiantuntijuuteen kasvua natiivitutkimuksia opiskeltaessa. Tutkimus tuotti uutta tietoa terveysalan opinnoissa oppimisesta sosiokulttuurisesta näkökulmasta. Tuloksia voidaan hyödyntää opetussuunnitelman sekä ammattikorkeakoulun ja harjoittelupaikkojen välisen yhteistyön kehittämisessä kohti yhteistoiminnallista oppimista. Jatkossa on syytä tutkia työssä olevien röntgenhoitajien oppimiskulttuuria koulutuksen ja alan kehittämiseksi.

Abstract The purpose of this study was to describe perceptions and explain background factors relating to the clinical learning environment and mentoring of culturally and linguistically diverse nursing students. The study included two phases: instrument development and a cross-sectional study. The instrument development phase consisted of a conceptualization process, which included two systematic reviews with thematic synthesis; generation of items for two new instruments, Cultural and Linguistic Diversity scale and Cultural and Linguistic Diversity in Mentoring scale, and psychometric testing of these newly developed scales. The cross-sectional phase was completed by collecting data from: (a) students (n = 329) studying in English-language nursing degree programmes from eight Finnish universities of applied sciences during autumn 2015 and spring 2016; and (b) mentors (n = 323) of culturally and linguistically diverse students from five Finnish university hospitals during spring 2016. In addition to the two newly developed instruments, two commonly used instruments Clinical Learning Environment, Supervision and Nurse Teacher scale and Mentors’ Competence Instrument were used for the main data collection. The data was analyzed using descriptive statistics, a nonparametric test and a binary logistic regression analysis. The psychometric properties of the instruments had good validity and reliability. Students’ perceptions on the level of their clinical learning environment and mentoring were lower than their mentors’ perceptions of their own mentoring competence. The level of language was the most common factor relating to the outcomes of culturally and linguistically diverse students’ clinical learning environment and mentoring. Future studies on culturally and linguistically diverse nursing students in the clinical environment should have a marked emphasis on improving proficiency in the native language, which should be implemented in the organizational structure of the clinical placements. This should include providing additional education for clinical mentors to enhance their mentoring competence with culturally and linguistically diverse students. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää eri kulttuureista ja kielellisistä taustoista tulevien hoitotyön opiskelijoiden kliinistä oppimisympäristöä ja ohjausta. Tutkimuksessa oli kaksi vaihetta: mittarin kehittäminen ja poikkileikkaustutkimus. Mittarin kehittämiseksi ilmiö käsitteellistettiin, mikä toteutettiin kahtena systemaattisena katsauksena. Katsausaineistot analysoitiin temaattisella synteesillä. Tämän jälkeen muodostettiin mittarit operationalisoimalla käsitteet väittämiksi. Mittareita kehitettiin kaksi: Kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus- mittari sekä Kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus opiskelijaohjauksessa -mittari. Mittareiden kehittämisvaiheessa niiden psykometriset ominaisuudet testattiin. Poikkileikkaustutkimus toteutettiin keräämällä kyselyaineisto (a) opiskelijoilta, jotka opiskelivat englannin kielellä opetettavissa sairaanhoidon tutkinto-ohjelmissa kahdeksassa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana (n = 329); sekä (b) eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden ohjaajilta viidestä suomalaisesta yliopistosairaalasta kevään 2016 aikana (n = 323). Aineistot kerättiin ensimmäisessä vaiheessa kehitetyillä mittareilla sekä kahdella yleisessä käytössä olevalla mittarilla, Terveysalan koulutukseen liittyvän harjoittelun ohjauksen laatu -mittarilla sekä Opiskelijanohjausosaaminen -mittarilla. Aineisto analysoitiin käyttämällä kuvailevaa tilastoanalyysiä, ei-parametrisiä testejä ja binääristä logistista regressioanalyysiä. Tutkimuksessa kehitettyjen mittareiden psykometriset ominaisuudet olivat hyvät. Opiskelijoiden ohjaajat arvioivat oman osaamisensa korkeammalle kuin opiskelijat. Opiskelijat arvioivat sekä heidän kliinisen oppimisympäristönsä että ohjauksensa tason ohjaajien arvioita alhaisemmaksi. Kielitaito oli yleisin tekijä, joka vaikutti opiskelijoiden näkemyksiin kliinisestä oppimisympäristöstä ja ohjauksesta. Englannin kielellä opetettavissa tutkinto-ohjelmissa tulisi painottaa opiskelijoiden riittävää paikallisen kielen kielitaitoa. Tämän lisäksi kliinisen harjoittelun ohjaajien tulisi saada koulutusta eri kulttuurillisista taustoista tulevien opiskelijoiden ohjaukseen.