Abstract Bisexuality became a viable identity in Finnish sexual culture in the early 1990’s. Prior to this, bisexuality was not a concept to which identities could be credibly attached. Instead, the concept was used to explain the fundamental nature of human sexuality. This usage also played a role in sexual minority politics, explaining the existence of homosexuality and justifying its acceptance. Bisexuality has helped define the border between comprehensible and incomprehensible sexuality, at certain times strengthening the normal, at other times positioning itself among the weirdest of the weird. The research material of this dissertation includes volumes of publications by the Finnish organizations active in sexual minority politics from the years 1969–1994, volumes of porn magazines from the years 1972–2006, a selection of single articles collected from mainstream press from the years 1993–2012 as well as interviews of 40 Finnish bisexuals from the years 1999, 2005 and 2009–2010. There is a total of 52 interviews, 12 of the informants having been interviewed twice. These interviews form a longitudinal study of Finnish bisexuals and their experiences. This doctoral thesis explores the question of how changes in Finnish legislation, sexual minority politics and media landscape have affected the concept of bisexuality and the experiences of the people who define their sexuality through that concept. This research traces the processes which made bisexuality a viable identity term in Finland after the removal of same-sex fornication from the criminal law. The concept of bisexuality has seen frequent use in porn as well, and the study reflects on how bisexual experiences can be characterized in a situation where the concept of bisexuality has been pornified. This research explains how bisexuality evolved from an instrument of sexual minority politics in the 1970’s and 1980’s to a concept employed by identity politics starting from the 1990’s, and finally to a term which can be used to entice and entertain different audiences in the 2010’s. / Tiivistelmä Biseksuaalisuus identiteettinä on tullut suomalaisessa seksuaalikulttuurissa mahdolliseksi 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Ennen tätä biseksuaalisuus ei ollut käsite, johon identiteettiä olisi uskottavasti voinut kiinnittää, vaan käsite, jonka avulla selitettiin inhimillisen seksuaalisuuden perusluonnetta. Tässä roolissa käsite toimi myös seksuaalivähemmistöpolitiikassa homoseksuaalisuuden olemassaolon ja hyväksyttävyyden oikeuttajana. Biseksuaalisuus on määrittänyt ymmärrettävän ja käsittämättömän seksuaalisen halun rajaa, välillä toimien normaalin vahvistajana, välillä sijoittuen oudoista oudoimman alueelle. Väitöstutkimuksen aineistona on seksuaalivähemmistöpoliittisten järjestöjen julkaisujen vuosikertoja vuosilta 1969-1994, pornolehtien vuosikertoja vuosilta 1972–2006, valtavirtalehdistöstä kerätty, yksittäisistä artikkeleista koostuva aineisto vuosilta 1993–2012, sekä 40 suomalaisen biseksuaalin haastattelua vuosilta 1999, 2005 ja 2009–2010. Yhteensä haastatteluja on 52, eli 12 haastateltavaa on haastateltu kahdesti. Haastattelut muodostavat suomalaisia biseksuaaleja ja heidän kokemuksiaan käsittelevän pitkittäistutkimuksen. Väitöskirjassa vastataan siihen, miten muutokset suomalaisessa lainsäädännössä, seksuaalivähemmistöpolitiikassa ja mediamaisemassa ovat vaikuttaneet biseksuaalisuuden käsitteeseen ja niiden ihmisten kokemuksiin, jotka määrittävät seksuaalisuutensa tuon käsitteen kautta. Tutkimus jäljittää sitä, millaisten prosessien kautta biseksuaalisuudesta tuli mahdollinen identiteettitermi samansukupuolisen haureuden rikoslaista poistamisen jälkeisessä Suomessa. Biseksuaalisuuden käsite on taajaan käytössä myös pornossa, ja tutkimus pohtii myös, miten biseksuaalista kokemusta voi luonnehtia tilanteessa, jossa biseksuaalisuuden käsite on pornoistunut. Tutkimus selvittää, miten biseksuaalisuus muuttui 1970- ja 1980-lukujen seksuaalivähemmistöpoliittisesta välineestä 1990-luvulta alkaen identiteettipoliittiseksi käsitteeksi, ja lopulta termiksi, jonka avulla voi 2010-luvulla viihdyttää ja houkutella erilaisia yleisöjä.

VALE, Alexandre Fleming Câmara. O vôo da beleza: travestilidade e devir minoritário. (2005). 308 f. Tese (Doutorado em Sociologia) – Universidade Federal do Ceará, Departamento de Ciências Sociais, Programa de Pós-Graduação em Sociologia, Fortaleza-CE, 2005. / Submitted by nazareno mesquita (nazagon36@yahoo.com.br) on 2011-11-24T14:04:34Z No. of bitstreams: 1 2005_tese_AFC.Vale (2).pdf: 962995 bytes, checksum: 728080a6f9f6720796c2fb67e0876d23 (MD5) / Approved for entry into archive by Maria Josineide Góis(josineide@ufc.br) on 2011-11-28T12:11:00Z (GMT) No. of bitstreams: 1 2005_tese_AFC.Vale (2).pdf: 962995 bytes, checksum: 728080a6f9f6720796c2fb67e0876d23 (MD5) / Made available in DSpace on 2011-11-28T12:11:00Z (GMT). No. of bitstreams: 1 2005_tese_AFC.Vale (2).pdf: 962995 bytes, checksum: 728080a6f9f6720796c2fb67e0876d23 (MD5) Previous issue date: 2005 / Este trabalho tem por objeto as narrativas contadas por travestis e transgêneros brasileiros, dos caminhos que os conduziram a se tornar o que são e dos motivos que os levam a migrar. As trajetórias aqui analisadas indicam um processo no qual o feminilização e sua classificação no registro do estigma têm um lugar central. Indicam ainda que a busca por lugares mais clementes supõe deslocamentos, seja para grandes cidades, seja para outros países. Partindo de uma experiência antropológica de campo com travestis e transgêneros brasileiros, desenvolvida no Nordeste do Brasil (Fortaleza) e em Paris, busco discutir alguns dos elementos suscetíveis de desempenhar um lugar significativo na experiência transgênero: a injúria e a violência, o “processo de feminilização”, a prostituição e os efeitos de liberdade e de miséria dos processos migratórios. Pergunta-se ainda pelo alcance de algo que pudesse ser chamado de movimento transgênero como forma de resposta às diversas modalidades de violência vivenciadas por essas pessoas. / Cette étude a pour objet des récits que font des travestis et transgenres brésiliens du cheminement qui les a conduits à devenir ce qu’ils sont et les motifs que les ont incités à migrer. Les trajectoires ici analysées indiquent un processus dans lequel la féminisation et sa classification dans le registre du stigmate tiennent une place centrale. Elles indiquent aussi que la recherche de lieux plus cléments suppose un déplacement, soit vers des grandes villes, soit vers d’autres pays. Il s’agit de découvrir, á partir d’une recherche de terrain realiser à Fortaleza et à Paris, quelques-uns des elements susceptibles de dessiner un portrait significatif de l’expérience travesti et transgenre: l’insulte, la violence, la prostitution, les libertés et les souffrances des processus migratoires. Cette étude concerne, également, une discussion à propos des limites et possibilités du mouvement transgenre.