Abstract The dissertation examines the settlement and interactions of the Late Iron Age communities of northern Finland by focusing on the archaeological sites and finds documented in the regions of Northern Ostrobothnia and Kainuu. The point of departure for the study is to understand the data from a local point of view as in the previous evaluations the hunter-gatherer population inhabiting the area has been overlooked with most of the discussions revolving around the peasant influence arriving from southwestern Finland and Karelia. Partially for this reason, the period in question has appeared problematic and many questions regarding the settlement remain unadressed. The reason for the poor research situation articulates with the problems related to the archaeologica remains. Most of the material must be classified as so-called stray finds or archaeological objects to which no context can be determined without excavations taking place. These stray finds comprise the most significant portion of the available data, as besides them only a few burials, dwelling sites or other feasible remains are documented in Northern Ostrobothnia and Kainuu. In spite of this, the research interest towards these finds has been relatively minor until recent years. The research questions are approached via three case studies, which represent stray finds that were excavated during the research process of the dissertation. These sites are addressed by taking into consideration their form, function and dating as well as examining their archaeological context on a borader geographical scale. In addition to the case studies, the dissertation considers previously known sites and finds in the research area and elsewhere in the interior and northern Fennoscandia. Based on the study, it is argued that several stray finds are associated with burial sites, dwellings and other indicators of settlement whose formation process has likely been affected by local traditions and subsistence as well as contacts and interactions with other Iron Age communities. / Tiivistelmä Tutkimus tarkastelee Pohjois-Suomen myöhäisrautakautista asutusta ja väestön vuorovaikutussuhteita Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueelta tunnettujen löytöjen ja kohteiden valossa. Tutkimuksen keskeisimpänä lähtökohtana on näiden teemojen hahmottaminen paikallisesta näkökulmasta, sillä monissa aikaisemmissa tulkinnoissa alueella asunut metsästäjä-keräilijäväestö on jäänyt kohtalaisen vähäiselle huomiolle keskustelujen keskittyessä Lounais-Suomesta ja Karjalasta tulleeseen talonpoikaisvaikutukseen. Osittain tästä syystä kyseinen aikakausi on pitkään näyttäytynyt ongelmallisena, eikä moniin alueen asutusta koskevaan kysymykseen ole voitu vastata. Syy myöhäisen rautakauden heikkoon tutkimustilanteeseen niveltyy arkeologiseen aineistoon liittyvään problematiikkaan. Valtaosa tutkimusalueelta talletetusta materiaalista on luettava niin kutsutuiksi irtolöydöiksi, eli arkeologisiksi esinelöydöiksi, jolle ei ilman kenttätutkimuksia ole mahdollista määrittää tarkkaa löytöyhteyttä. Irtolöydöt muodostavat merkittävän aineistokokonaisuuden, sillä niiden lisäksi Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta tunnetaan ainoastaan muutamia myöhäisrautakautisia asuinpaikkoja, hautoja tai muita arkeologisia kohteita. Tästä huolimatta, niihin kohdistunut tutkimuksellinen mielenkiinto on viimevuosiin saakka ollut pääosin vähäistä. Väitöskirja lähestyy aineistoa kolmen tapaustutkimuksen kautta. Tapaustutkimukset koostuvat kaivauksin tutkituista irtolöytökohteista sekä niiden lähiympäristön sekä laajemman arkeologisen kontekstin havainnoinnista. Kaivauksin tutkittujen kohteiden lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan myös muuta myöhäiselle rautakaudelle ajoittuvaa aineistoa niin tutkimusalueella kuin sen lähialueilla. Tutkimuksen perusteella useat irtolöydöt voidaan liittää hautoihin, asuinpaikkoihin tai muihin asutuksesta kertoviin muinaisjäännöksiin, joiden muodostumisprosessiin ovat vaikuttaneet niin paikalliset traditiot ja elinkeinot kuin yhteydet ja vuorovaikutus muiden rautakautisten yhteisöjen kanssa.

The nature of the relationship between the Pitted Ware Culture and the Boat Axe Culture has dominated Swedish Middle Neolithic research, since the question was raised a century ago. Basically, the debate is concerned with whether or not the two material cultures express two different ethnical groups. Proponents for the currently established perspective stress that the cultures represent two distinct ethnic groups. A large amount of research has focused on identifying differences between the two cultures in the archaeological record. This study will test an alternative approach to the archaeology of the Middle Neolithic. Rather than presuming an antithetical relationship between the two cultures attention will be given to investigating the relationship between the Pitted Ware Culture and the Boat Axe Culture. This will be done by a landscape centered approach. In the first case I will test the conventional opinion expressing that the two cultures are spatially separated to the coast and the inland. In addition, the analysis seeks to understand how different activities were located in relation to various landscape phenomena. In the second case study, phenomenology and current landscape theory combined with a viewshed GIS-analysis will form the basis for a discussion regarding the localisation and function of the Pitted Ware sites. In the third case I will discuss connective features of the Middle Neolithic landscapes in the Lake Hjälmaren area. Focus will be given to the long-term processes and the reproduction of the cultural landscapes over time. Based on the results, I will propose that the Middle Neolithic archaeological record, rather than being the result of two ethnic groups, express a dynamic and active society that manifests itself through a variety of different places, which were maintained for specific purposes.