Abstract
The Northern Finland 1966 Birth Cohort is an unselected, population-based sample of 12,058 live born children. The present study is based on 10,934 individuals living in Finland at the age of 16 years.
Ninety-six research diagnoses fulfilling operational DSM-III-R criteria for schizophrenia by age 34 years were found in the reassessment of clinical diagnoses. Of these 96 cases, 55 (57%) had concordant diagnoses (both the clinical and research diagnosis was schizophrenia) and 41 (43%) had discordant diagnoses (the clinical diagnosis was other than schizophrenia). Diagnostic discordance was associated with low parental social class in 1980, later age at onset, comorbid diagnosis of mental retardation, shorter treatment periods and lower number of treatment episodes.
Unwanted pregnancy and parental history of psychosis increased the risk for schizophrenia. The combination of unwantedness of pregnancy and parental history of psychosis elevated the risk of schizophrenia over 8-fold in offspring compared to those without either risk factor.
Both low and high birth weight increased the risk of later schizophrenia. Both short and tall babies also had elevated risk. A reverse J-shape curve described the associations between birth weight, length and schizophrenia. The ages when cohort members learned to stand, walk and became potty-trained were related to subsequent incidence of schizophrenia and other psychoses. Earlier milestones reduced and later milestones increased the risk in a linear manner.
In conclusion, these results indicate that schizophrenia has complex phenomenology and developmental pathways. Its multiple symptomatology with no single specific defining feature and no absolute validation criteria makes the phenomenological-based diagnosis of schizophrenia challenging. Unwanted pregnancy may act as an additive factor for subjects already vulnerable to schizophrenia and psychoses may have a developmental dimension expressed as deviant foetal development and delayed milestones. These results support the neurodevelopmental theory suggesting that schizophrenia results from small developmental deviances with origins very early in development. / Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia skitsofrenian diagnostiikan osuvuuteen liittyviä tekijöitä sekä raskauden ei-toivottavuuden, lapsen syntymäpainon ja -pituuden ja skitsofrenian sekä varhaislapsuuden kehityksen ja skitsofrenian ja muiden psykoosien välistä yhteyttä.
Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti on prospektiivinen, epidemiologinen seurantatutkimus, johon kuuluu 12,058 vuonna1966 syntynyttä lasta. Prospektiivista tietoa on kerätty raskaudesta alkaen elinolosuhteista, elintavoista ja perheestä ja perimästä. Tämä tutkimus perustuu 10,934 henkilöön, jotka ovat asuneet 16-vuotiaana Suomessa eivätkä ole kieltäneet tietojensa käyttämistä tutkimukseen.
Kliinisten diagnoosien uudelleen arvioinnissa DSM-III-R:n kriteerit täyttäviä skitsofreniatapauksia 34 ikävuoteen mennessä todettiin 96. Näistä 96 tapauksesta myös 55:n (57 %) kliininen diagnoosi oli skitsofrenia ja 41:n (43 %) kliininen diagnoosi oli muu kuin skitsofrenia. Diagnostiikan epätarkkuus liittyi matalaan sosiaaliluokkaan vuonna 1980, myöhäiseen sairastumisikään, samanaikaiseen kehitysvamma-diagnoosiin, lyhyisiin hoitoaikoihin ja vähäiseen hoitojaksojen määrään.
Ei-toivottu raskaus yhdessä vanhemman psykoosisairauden kanssa lisäsi lapsen skitsofrenian riskiä yli 8-kertaiseksi. Matala ja korkea syntymäpaino lisäsivät skitsofrenian riskiä kaksinkertaiseksi ja samansuuruinen riskin kasvu havaittiin myös lapsilla, jotka olivat syntyessään lyhyitä tai pitkiä. J-muotoinen yhteys havaittiin syntymäpainon ja -pituuden sekä skitsofrenian riskin välillä.
Ikä, jolloin lapsi oppi seisomaan, kävelemään ja kuivaksi, liittyi myöhempään skitsofreniaan ja sairastumiseen muihin psykooseihin. Varhainen oppiminen laski ja myöhäinen kehitys kohotti riskiä sairastua lineaarisesti.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että skitsofrenia on monimuotoinen kliininen oireyhtymä, mikä tekee diagnostiikan haastavaksi. Raskauden ei-toivottavuus liittyneenä vanhemman psykoosisairauteen lisää lapsen skitsofrenian riskiä. Myös poikkeava syntymäpaino ja -pituus lisäävät skitsofrenian riskiä. Psykooseihin voi liittyä kehityksellinen dimensio, joka ilmenee viivästyneenä kehityksenä.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-951-42-9612-3 |
| Date | 15 November 2011 |
| Creators | Moilanen, K. (Kristiina) |
| Contributors | Isohanni, M. (Matti), Koivumaa-Honkanen, H. (Heli) |
| Publisher | Oulun yliopisto |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2011 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3221, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2234 |
Page generated in 0.0033 seconds