Abstract The purpose of this study was to describe the values of the staff of one psychiatric hospital, the aspects of care appreciated by the patients and the current status of psychiatric care. The staff (n = 125) data were collected with the Schwartz value survey and an instrument measuring the status of organisational activity. The patient (n = 47) data were collected with the instrument measuring the status of organizational activity. The results were presented as frequencies, percentages and means. Multivariate correlations were examined based on cross-tabulation, Chi square test, Student's t-test and one-way analysis of variance. The responses to open-ended questions were analysed with data-based content analysis. Cronbach's alpha coefficient was used to evaluate the reliability of the measuring instruments. The values most highly appreciated by the staff were honesty, respect for one's parents' work, family safety, health, sense of responsibility, subjective pleasure and life experience. The following values were appreciated least: self-sacrificial work for the employer, religion, exciting life and material wealth. The most important motivation type values were hedonism, security and universalism, while desire for variation, traditions and power were considered the least important. The staff values were distinctively collective and communal. The following values were related to patient care: respect for the human value of individuals, humane treatment, reliability and safety of the therapeutic environment. The status assessments concerning care, leadership and atmosphere fell between satisfactory and good. The specific strengths of the working units were professional expertise, competence, experience, co-operation and commitment to work. Privacy on the ward and spiritual care were accomplished least well. Despite their illness, patients highly appreciated the human value of individuals. The expectations applied by patients to this value were related to truth, humanity, respect for human beings, privacy and freedom. The patients appreciated a safe therapeutic environment and humanely respectful treatment. Of the different therapeutic modalities, the patients appreciated medication, crisis interventions, primary nurses and basic care. Two third of the patients felt that their rights had been respected. Involuntary care, experiences of submission, environmentally evoked fears and lack of private space were felt to be difficult matters. The values of the staff and the patients were roughly parallel, with the exception of the value of health, which was not underlined by the patients. It thus seems that psychic illness does not fundamentally alter the person's values. The qualitative part of the study highlighted the contradictions between the ideals and practical realities of patient care. Conflicts in the working community were due to inappropriate use of power, differences in work motivation, aspects of patient care and treatment as well as structural problems in the working and therapeutic environment. Despite occasional value conflicts, the care of patients was considered to be mostly good, safe, humane and just. Due to its stable and uniform value basis, therefore, the working and therapeutic community seems to tolerate occasional ethical and value conflicts. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata erään psykiatrisen sairaalan henkilökunnan arvoja, potilaiden hoidossaan arvostamia asioita ja psykiatrisen hoidon nykytilaa. Henkilökunnan (n = 125) aineisto kerättiin Schwartzin arvomittarilla ja organisaation toiminnan tilan mittarilla. Potilaiden (n = 47) aineisto kerättiin organisaation toiminnan tilan mittarilla. Tulokset esitettiin frekvenssi-, prosentti- ja keskiarvolukuina. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin ristiintaulukoinnin, Khiin neliötestin, Studentin t-testin ja yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Avokysymykset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä. Mittareiden luotettavuutta arvioitiin Cronbachin alfa-kertoimella. Henkilökunnalle tärkeimmät yksittäiset arvot olivat rehellisyys, omien vanhempien työn kunnioittaminen, perheen turvallisuus, terveys, vastuuntunto, mielihyvä ja elämänkokemus. Vähiten tärkeitä arvoja olivat uhrautuva työ työnantajan hyödyksi, uskonnollisuus, jännittävä elämä ja varakkuus. Tärkeimmiksi motivaatiotyyppiarvoiksi erottuivat hedonismi, turvallisuus ja universalismi ja vähiten tärkeinä pidettiin vaihtelunhalua, perinteitä ja valtaa. Henkilökunnan arvoina korostuivat kollektiiviset, yhteisölliset arvot. Potilaan hoitoon liittyviä tärkeitä arvoja olivat ihmisarvon kunnioittaminen, inhimillinen kohtelu, luotettavuus ja hoitoympäristön turvallisuus. Hoitamisen, johtamisen ja ilmapiirin toiminnan tila sijoittui tyydyttävän ja hyvän välille. Työyksiköiden vahvuuksina korostuivat ammattitaito, osaaminen, kokemus, yhteistyö ja sitoutuminen työhön. Yksityisyys osastolla ja hengellinen hoito toteutuivat kaikkein huonoimmin. Ihmisarvo sairaudesta huolimatta oli potilaille tärkeä arvo. Ihmisarvoon potilailla liittyi odotusarvoja, jotka olivat totuus, inhimillisyys, ihmisenä kunnioittaminen, yksityisyys ja vapaus. Potilaat arvostivat turvallista hoitoympäristöä sekä ihmisarvoa kunnioittavaa kohtelua. Hoitomuodoista arvostettiin lääkehoitoa, kriisiapua, omahoitajuutta ja perushoitoa. Potilaista kaksi kolmasosaa koki omien oikeuksiensa toteutuvan hyvin. Pakottaminen hoitoon, alistetuksi tulemisen kokemus, ympäristöstä johtuvat pelot ja yksityisen tilan puute koettiin vaikeina asioina. Henkilökunnan ja potilaiden arvoissa ja arvostuksissa oli havaittavissa samankaltaisuutta lukuun ottamatta terveyden arvoa, jota potilaat eivät tuoneet esille. Psyykkinen sairaus ei siten näyttäisi muuttavan oleellisesti ihmisen arvomaailmaa. Tutkimuksen laadullinen osa toi esille ristiriitaisuutta hoitamisen ihanteiden ja käytännön todellisuuden välillä. Työyhteisössä ristiriitoja aiheuttivat väärä vallankäyttö, työmotivaation epätasaisuus, potilaan hoitoon ja kohteluun liittyvät seikat sekä työ- ja hoitoympäristön rakenteiden ongelmat. Ajoittaisista arvoristiriidoista huolimatta hoidon todettiin olevan pääosin hyvää, turvallista, inhimillistä ja oikeudenmukaista. Vakaan ja yhtenäisen arvoperustan johdosta työ- ja hoitoyhteisö näyttäisi siten kestävän toiminnassa ilmenevät ajoittaiset eettiset ristiriidat ja arvokonfliktit.

Les intendants militaires constituent une catégorie particulière d’officiers qui s’occupent des besoins de la vie courante du soldat. Ils sont crées en 1815 et remplacent les commissaires des guerres et les inspecteurs aux revues. Leur étude comprend deux parties. La première est destinée à présenter leurs caractéristiques sociales et militaires générales et leur place dans les débats sur l’administration militaire et la communauté militaire. Elle comprend les domaines suivants : - l’origine géographique, - l’âge et le grade au mariage, - la profession des pères et des beaux-pères, - la composition et le montant des dots, - les dossiers de demande d’autorisation de mariage, - les demandes de bourses pour les écoles militaires, - la place de la vie privée dans les appréciations données par leurs supérieurs. - l’origine du recrutement (saint-cyriens, polytechniciens, soldats), - les causes des fins de carrières - les grands évènements de la carrière (entrée dans le corps de contrôle de l’administration, interruptions de service, mutations), - la remise en question de l’intendance militaire au cours des débats sur l’administration militaire après la défaite de1870, et notamment sa place vis-à-vis du commandement, - la place des officiers d’administration et des médecins militaires, - l’image des intendants parmi les autres officiers. La seconde partie expose les déroulements des carrières, elle comporte les points suivants : - les résultats de la scolarité dans les écoles militaires et leur influence sur les appréciations données par leurs supérieurs et l’avancement ; - les carrières dans l’arme d’origine (l’influence des appréciations, des félicitations et des punitions), - les conditions du passage dans l’intendance (le concours, la formation administrative), - les carrières dans l’intendance (l’influence de la carrière dans l’arme d’origine, les rôles de l’origine et des appréciations dans l’accès aux différents grades, les projections de carrières à partir du premier grade). / The intendants establish an officers’s particular body who deal with the support of the common life of the soldier. They are create in 1815 and replace captains of the wars and inspectors in reviews. Their study includes two parts. The first one intended to present their general social and military characteristics. It includes the following domains : - the geographical origine, - the age and the rank in the marriage, - the profession of the fathers and the fathers in law, - the composition and the amount of dowries, - files of wedding authorization request, - applications for a scholarship for military academies, - place of the private life in the appreciations given by their supériors, - the origin of the recruitment (graduests of St. Cyr, graduests of Polytechnique prestige engineering school, soldiers), - the causes of ends of carreer, - big events of the career (entered the body of control of the administration, interruptions of service, tranfers). - the questioning of the military estate management after the defeat of 1870, in particular its place face to face of the command ; - the place of the officers of administration et of the military medical officers, - the image of the bursars among the others officers. The second parts explains the progesses of careers, il contains the following domains : - the results of the schooling in military academies and their influence in the appreciations given by their superiors, and of the promotion ; - the careers in the element of the army of origin (influence of the appreciations, the congratulations and the punishments) ; - the conditions of the passage in the estate management (the competition, the administrative training), - the careers in the estate management (the influence of the career in the weapon origin, the roles of the origin and of the appreciations in the access of the various ranks, the progressions of the careers according to the passage in the second rank).

The growing demand in the industry towards sustainability and the globalization of manufacturing lead to an industrial climate of constant development and improvements, and automotive interior design is not excluded. In 2017 the European Union declared that the material used to generate the bright chrome surfaces of car interiors (CR VI) is toxic and carcinogenic. This implies that Volvo will ban the use of Chrome VI for decorative parts from September 2024.  Finding a more eco-friendly alternative to replace CR VI not only functionally but also in terms of perceived quality and user experience will be an urgent and decisive action.  In this project, the parameters of gloss, haze, color temperature, and metallic depth are investigated in order to figure out which elements ensure the perceived quality of chrome surfaces.  For this purpose, a user study based on different sensory tests and soft metrology was carried out with 48 people, as well as seven samples, five of them more eco-friendly alternatives. This project aims to introduce a set of tools to assess and guarantee the perception of quality by supporting the development of "chrome-look" surfaces in the automotive interior with new sustainable materials. Through this study, correlating soft and hard metrology, it is observed what makes a surface perceived as "high-quality" and which of the more eco-friendly alternatives could be the most optimal to replace Chrome VI in Volvo's car interiors.