No description available.

No description available.

Global education for global competency in Catholic schools of the Archdiocese of Los Angeles is neither defined nor aligned as a priority for its 21st-century learners. Various schools within the Department of Catholic Schools address global competency through world languages, dual-language immersion, activities, or programs, but no specific global education focus permeates the entire district. The relevance of global competency for nearly 80,000 students from Early Childhood (EC) programs/PreK–12th grade (high school) Catholic schools in Los Angeles is not just a curricular necessity or spiritual aspiration, it is, at its core, a question of social justice, particularly for students of color and first-generation immigrants who live mostly in underserved communities. This study analyzes whether PreK–12th-grade Catholic schools of the Archdiocese of Los Angeles have unique assets, as well as what challenges the district would face if it were to adapt a more formalized approach to global education. The study researches whether diverse community cultural wealth, demographics, mission, innovation, and Catholic social teachings align or hinder the development of a global education curriculum that addresses the universally adopted United Nations Sustainable Development Goals 2030. The study investigates urgency, opportunity, scalability, and sustainability for this social justice priority. This inquiry also attempts to answer why a globally connected organization, such as the Roman Catholic Church in Los Angeles and its school system, is not virtually connected in its own worldwide network in order to promote global competency for its 21st-century learners.

This Diploma Thesis researches the position of drama education at a first level at elementary schools in Prague and Central Bohemia. The Diploma Thesis is divided into two parts. The theoretical part describes the overall drama education, its principles, methods, objectives, content, and its representation in the Framework educational program. The practical part inquires answers to research questions by questionnaire survey, observation and interviews. It deals with the degree of integration of drama education into the teaching process, confirming of methods application and techniques of drama education in the tuition and indicate positive and limiting factors in the application of drama education in the tuition. Keywords drama education, elementary school, Framework educational program, School educational program, methods of drama education

Cette thèse cible les dispositifs hors classe dans l’établissement et, plus précisément, leur contribution aux apprentissages des élèves, qu’ils soient scolaires ou psychosociaux. Elle vise à rendre compte de l’organisation hors classe des établissements et à connaître les appropriations spatiales et temporelles des jeunes dans les temps non scolaires et dans les moments informels. Le cadre théorique s’appuie sur le concept de dispositif pour explorer l’apprentissage, dans sa dimension "processus" et dans sa dimension "produit". La modélisation proposée permet de catégoriser et de caractériser les dispositifs hors classe et les dispositifs scolaires dans leur distance au formel. Le travail empirique a été conduit dans le contexte spécifique de l’enseignement agricole, et sur le public particulier des élèves de 4e et 3e, ayant modifié leurs trajectoires éducatives. Une méthode mixte, quantitative et qualitative, a été mobilisée. Elle permet de recueillir à la fois la parole des acteurs éducatifs et des enseignants intervenant hors de la classe et, surtout, celle des apprenants en utilisant des questionnaires, des interviews, des observations, des photographies et des agendas. Elle fait émerger des résultats significatifs dans la contribution différenciée des dispositifs hors classe aux apprentissages, tant au niveau des résultats scolaires que des scores psychosociaux. En prolongeant la remise en cause de la séparation du « dans la classe/hors la classe », par celle du "dans l’établissement/hors de l’établissement", elle pose l’hypothèse d’un curriculum éducatif qui interroge le rôle de l’école dans la société et la place de chaque acteur, notamment du jeune. / This thesis target the out of class device in the institution and, to be more exact, call for the pupil’s learning, school or psychosocial learning. It gives an account of the organization out of class and knowing spacio-temporal encroaching for young in the out of class time and in the informal moment. The theoretical framework leans on learning exploration’s concept, in its process-sized and it product-sized.The modeling proposed enable to categorize and characterize the out of class time and the school time in the formal’s distance. The empiric work had been done in farming’s institution and in a public middle school, with 4ème and 3ème’s pupils, who are changed their learning’s ways. A join method, quantitative and qualitative research, was done. It enables to take the feeling of the educational player and the teachers who operate out of class and, what’s more important, the learner. This survey use quiz, interviews, observations, pictures and schedule. It shows us significant results in the differential contribution of the out of class learning device, as much as the school results than the psychosocial hit. In challenging the separation of “in class” and “out of class” by “in school” and “out of school”, it hypothesizes an educational curriculum which ask about the part of school in the society and the part of each player, especially younger, in the new education call the global education.

Abstract This comparative study examines the views of Finnish and Japanese student teachers on global perspectives (GP) in relation to their future profession. As global citizens, teachers should know, one, the cultural and historical backgrounds of pupils and their families, and two, how to teach interrelated themes and global issues. The research questions of this study are, "How do student teachers conceptualise global perspectives in relation to their future teaching, in Oulu and Hiroshima?"; "How do those students view the role and significance of GP in their future teaching?"; and, "How does teacher education support the development of GP?" My theoretical framework rests on Gaudelli’s heuristic model of global citizenship education (2009) and on Hanvey’s five aims of GP (1982), enriched by principles of critical pedagogy (Giroux 2004, Freire 1985). The main body of empirical data was acquired through interviews with and questionnaires completed by students in the two contexts. This study found differences and similarities in the Finnish and Japanese student teachers’ views of global perspectives. Those views, in many respects, reflect Hanvey’s model of five aims, "perspective consciousness" and "cross-cultural awareness" in particular. Views derived from critical pedagogy were less visible. Remarkable differences were evident in terms of Gaudelli’s "four orientations" model. The Japanese student teachers expressed nationalistic tendencies more often than their Finnish counterparts, who stressed humanistic principles. Neo-liberalist and transformational orientations were more difficult to detect in the Japanese data. In both cases, the student teachers saw GP as valuable for their future profession, referring to "cross-cultural awareness" within a humanistic orientation. However, the Japanese student teachers stressed "perspective consciousness" as part of a nationalistic orientation, while the Finns justified the teaching of GP in terms of "global dynamics" in a transformational orientation. Both groups saw teacher education programmes as significant to the development of GP, expressing similar views on the importance of curricula and of professors’ knowledge. Yet, while the Finnish student teachers saw peer support and varied assignments as helpful in developing GP, the Japanese considered those factors to be less relevant. / Tiivistelmä Tämä vertaileva tutkimus tarkastelee suomalaisten ja japanilaisten opettajaksi opiskelevien näkemyksiä globaaleista näkökulmista (global perspectives) suhteessa heidän tulevaan ammattiinsa. Maailmankansalaisina opettajien tulisi tuntea oppilaidensa ja heidän perheidensä kulttuurihistorialliset taustat sekä kuinka heidän tulisi huomioida globaalit kysymykset opetuksessa. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Kuinka Oulussa ja Hiroshimassa opettajaksi opiskelevat käsitteellistävät globaalit näkökulmat suhteessa heidän tulevaan ammattiinsa? 2) Millaisena nämä opiskelijat näkevät globaalien näkökulmien merkityksen ja tehtävän tulevassa ammatissaan? 3) Kuinka opettajankoulutus opiskelijoiden mielestä tukee globaalien näkökulmien kehittymistä? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu seuraavista osa-alueista: 1) Gaudellin heuristinen maailmankansalaisuuden malli, 2) Hanveyn malli globaalin näkökulman viidestä tavoitteesta sekä 3) kriittisen pedagogiikan pääperiaatteet. Empiirinen aineisto koostuu pääasiallisesti kyselyistä ja opiskelijoiden haastatteluista näissä kahdessa kontekstissa. Tulokset osoittavat, että suomalaisten ja japanilaisten opettajaksi opiskelevien käsityksissä globaaleista näkökulmista on sekä yhtäläisyyksiä että eroavuuksia. Heidän käsityksensä heijastavat suurelta osin Hanveyn mallin viittä tavoitetta, joista vallitsevimpia olivat "näkökulmatietoisuus" ("perspective consciousness") ja kulttuurien välinen ymmärrys ("cross-cultural awareness"). Kriittiseen pedagogiikkaan pohjaavia näkemyksiä esiintyi aineistossa vähemmän. Gaudellin neljän orientaation malliin osalta tuloksissa oli havaittavissa huomattavia eroja. Japanilaiset opiskelijat ilmaisivat nationalistisia tendenssejä useammin kuin suomalaiset, jotka taas painottivat humanistisia periaatteita. Uusliberalistisia ja transformatiivisia orientaatioita oli vaikeampi havaita japanilaisten aineistossa. Sekä japanilaiset että suomalaiset opettajaksi opiskelevat pitivät globaaleja näkökulmia merkittävänä osana tulevaa ammattiaan ja viittasivat perusteluissaan kulttuurien väliseen ymmärrykseen. Japanilaiset opiskelijat kuitenkin painottivat näkökulmatietoisuutta osana nationalistista orientaatiota, kun taas suomalaiset perustelivat globaalien näkemysten opettamista "globaalilla dynamiikalla" osana transformatiivista orientaatiota. Mitä tulee opettajankoulutuksen rooliin, kumpikin ryhmä piti koulutusohjelmiaan merkittävinä globaalien näkökulmien kehittymiselle painottaen opetussuunnitelmien ja opettajankouluttajien tiedon tärkeyttä. Kuitenkin suomalaiset opiskelijat pitivät vertaistukea ja erilaisia tehtäviä oppimisprosessia edistävinä, mikä taas ei korostunut japanilaisten aineistossa.

This thesis focuses on the topic of Global development education using the pedagogical approach of Philosophy for children. The main objective is to develop its own proposal of educational materials. Which will deal with the possibilities of using this theme to the first grade of primary school. The theoretical part is divided into two parts, the first is characterized by Global development education and the second the Philosophy for children. In the practical part we are shown three draft their own learning activities, which are fully capable of being put into teaching practice of geography at 1st level of basic education, especially for 4th and 5th grade.

Diploma thesis delivers a global education methodology for schoolchildren, designed for teachers and including materials for students. Suggestions are based on theoretical knowledge centred on the comparison of education systems in developed and developing countries, focusing on the Czech Republic and Namibia respectively. The theoretical part of the thesis is the process of developing the concept of global education via a Czech concept known by the acronym GRV. The thesis further develops the theoretical basis of the GRV concept by establishing criteria using suitable GRV material. It also considers the current state of GRV in context of primary education in Czech schools and opportunities for more effective implementation in the Czech educational system.

Abstract This study focuses on practices of engagement and representation in North–South international partnerships, and in global and development education in Finland. The first objective was approached through a qualitative methodology involving document analyses, and interviews with northern and southern partners engaged in education sector partnerships in Zambia from 2003 to 2007. The second objective discusses challenges and possibilities for more ethical North–South partnerships in global and development education policies in Finland. This doctoral study report consists of four articles and a thesis summary. This study draws on three fields of scholarship: postcolonial studies, development studies and global and development education studies. Postcolonial theory is used selectively as a ‘tool for thinking’ that connects critical examinations of North–South engagements and representations with educational possibilities. The methodological framework consists of a combination of different qualitative methods including ethnography and content analysis of three sets of data: 1) 19 semi-structured theme interviews, 2) five open-ended narrative interviews and 3) selected Finnish global and development education policy documents. In the analysis of structures, narratives and relationships in educational partnerships in Zambia, this study outlines tensions and paradoxes that point to the need for more ethical practices that can move beyond hegemonic, ethnocentric and paternalistic patterns of representation and engagement in international development work. The study concludes that ethical engagements in North–South education sector partnerships require an approach that goes beyond individual skills, knowledge and competencies. The importance of systemic analyses of power and knowledge production, of acknowledging the historical and cultural referents that frame possibilities of understanding, and of acknowledging the complexities that are present in North–South engagements are emphasized. Furthermore, the importance of self-reflexivity is suggested as a starting point for understanding the limits of universalised forms of knowing to support ethical engagements. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tutkitaan pohjoinen–etelä -yhteistyötä Sambian opetussektorilla ja siihen liittyvää tematiikkaa globaali- ja kehityskasvatuksessa Suomessa. Tämä kvalitatiivinen tutkimus analysoi Sambiassa vuosina 2003–2007 koulutussektorin kumppanuusohjelmiin osallistuneiden sambialaisten ja eurooppalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden haastatteluja sekä kehitysyhteistyöhön, globaali- ja kehityskasvatukseen liittyviä asiakirjoja. Tutkimus käsittelee haasteita ja mahdollisuuksia pyrittäessä eettisempiin pohjoisen ja etelän välisiin kumppanuuksiin koulutussektorin kehitysyhteistyössä sekä globaali- ja kehityskasvatuksen alueella Suomessa. Väitöskirjatutkimus koostuu tiivistelmästä ja neljästä artikkelista. Tutkimus hyodyntää kolmea tutkimusalaa: postkolonialistista tutkimusta, kehitystutkimusta sekä gloobaali- ja kehityskasvatusta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu postkolonialistiseen teoriaan, joka tarkastelee krittisesti pohjoisen ja etelän välisiä kumppanuuksia ja niissä ilmeneviä koulutuksellisia mahdollisuuksia.Tutkimuksessa käytetään postkolonialistisia käsitteitä ja näkemyksiä ’ajattelun työkaluina’. Tämän tutkimuksen metodologinen viitekehys yhdistää useita kvalitatiivisia menetelmiä, kuten etnografiaa, sisällönanalyysia ja narratiivisuutta. Etnografian avulla pyritään ymmärtämään tutkimuksen tärkeintä kontekstia, Sambian koulutussektoria. Tämän tutkimuksen ensimmäinen primääri aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla (19). Toinen käytetty tutkimusaineisto sisältää avoimia haastatteluita (5), joissa hyödynnettiin narratiivista aineistonkeruumenetelmää. Kolmas tutkimusaineisto sisältää suomalaisia globaali- ja kehityskasvatuksen asiakirjoja. Näitä kolmea tutkimusaineistoryhmää analysoidaan kvalitatiivisen sisällönanalyysin keinoin. Sambian koulutussektorin kumppanuuksien rakenteiden, narratiivien ja suhteiden analyysi paljastaa jännitteitä sekä paradokseja. Tutkimusanalyysi osoittaa, miten tarkeää on tiedostaa historiallisia ja kulttuurisia seikkoja, jotka ulottuvat yksilöiden taitoja, osaamista sekä pätevyyksiä syvemmälle tasolle. Tutkimus esittää, että refleksiivisyys (self-reflexivity) on hyvä lähtökohta tiedon, taitojen ja osaamisen suhteellisuuden ymmärtämiseen eettisempien pohjoisen ja etelän välisten kumppanuuksien tukemisessa koulutussektorin kehitysyhteistyössä sekä globaali- ja kehityskasvatuksessa Suomessa.

The target of the thesis In the theoretical part of the thesis is my aim to chart the teachers possibilities for incorporation of the sectional themes into the teaching at first level of basic school. Especially the theme regarding the education of the thinking in European and global context. I would like to focus on how the teacher can within the class develop the students values and their attitude, which are related to the sectional themes and concurrently, how can we detect and use the impacts of this type of teaching. I will focus on definition of the requirements for the teachers, who prefers approach to the teaching oriented on attitudes and values. In the empirical part of the thesis I am going to make a case study at the basic school, which will chart the actual work of the survey methods, regarding the students values and their attitudes and efficiency of the intervention presented as targeted work with these values and attitudes. Data collection will be in form of participant observations and collection of the documents and artefacts in the classroom. The relationship between the research subject and the questions Based on the knowledge and obtained experiences, I would like to focus on following questions. How the teacher is developing the attitudes and the values coming from the...