Abstract In this study, early bilingual language acquisition was explored from the age of 12 to 36 months in 10 hearing children of Deaf parents, KODAs (Kids of Deaf Adults). KODA children’s language acquisition is bimodal; they acquire simultaneously sign language in visual-gestural and spoken language in auditory-vocal modality. This study aimed to describe the developmental paths of early bilingual language acquisition and their interrelationships with language input. Additionally, the characteristics of children’s language use and their associations with the features of the linguistic environment, child’s language competence and contextual variables were examined. Information about the children’s linguistic environment was collected with parental interviews. Children’s linguistic development (productive vocabulary) was measured with the MacArthur Communicative Development Inventory (MCDI) in both Finnish Sign Language (FinSL) and the Finnish language between the ages of 12 to 30 months. Children’s development in the Finnish language was tested at the age of 36 months by using the Reynell Developmental Language Scales III. Additionally, the children’s interaction was video recorded twice a year between the ages of 12 to 36 months during three different play sessions: with their Deaf parent, with the Deaf parent and a hearing adult and with the hearing adult alone. A large variation was uncovered in both the amount and type of language input and the children’s bilingual developmental paths. According to the results of the MCDI, KODA children’s (N = 8) mean size of productive vocabulary in both languages separately was smaller when compared to the monolingual norms. However, in all but three children, their total vocabulary, which includes both productive vocabulary of FinSL and Finnish, was comparable with age peers. According to the Reynell test in Finnish, three children scored at age level, three within –1 SD and two children within –2 SD. Contextual variables clearly influenced the KODA children’s language use. KODA children, as young as 12 months old, accommodated their use of language and communication modes according to the language(s) of their interlocutor(s). Children preferred to code-mix when communicating with their Deaf parent by producing simultaneous, mainly semantically congruent signs and words. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa selvitettiin 10 KODA:n (Engl. Kids of Deaf Adults) eli kuuron vanhemman kuulevan lapsen varhaista kaksikielisyyden kehitystä ikävälillä 12 ja 36 kuukautta. KODA-lapset omaksuvat simultaanisesti kaksi modaliteetiltaan erilaista kieltä, viittomakielen ja puhutun kielen. Näin heidän kaksikielisyytensä perustuu kahden aistikanavan käyttöön. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata KODA-lasten varhaista kaksikielisyyden kehitystä sekä tarkastella kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä lasten kieliympäristössä. Lisäksi tavoitteena oli eritellä lasten kielten tuoton piirteitä ja tarkastella, miten kieliympäristöön, kielitaitoon ja eri kielenkäyttökonteksteihin liittyvät tekijät ovat niihin yhteydessä. Lasten kieliympäristön piirteistä kerättiin tietoa vanhempien haastattelujen avulla. KODA-lasten kielten kehitystä arvioitiin MCDI-lomakkeen (MacArthur Communicative Development Inventory) avulla ikävälillä 12 ja 30 kuukautta. Lisäksi suomen kielen taitoja arvioitiin Reynellin kielellisen kehityksen testillä silloin, kun lapset olivat 36 kuukauden ikäisiä. Videoaineisto kerättiin puolivuosittain videoimalla lasta aina kolmessa eri leikkitilanteessa: ensin kuuron vanhemman kanssa, sitten kuuron vanhemman ja kuulevan aikuisen kanssa ja lopuksi kuulevan kanssa. Sekä lasten kieliympäristön piirteissä että kaksikielisyyden kehityksessä oli laajaa yksilöllistä vaihtelua. MCDI:n tulokset osoittivat, että KODA lasten (N = 8) ryhmän leksikon koko jäi molemmissa kielissä ainoastaan suomen kieltä omaksuvien lasten normituloksia alhaisemmaksi, mutta tuottavan kokonaisleksikon suuruus (tuotettujen sanojen ja viittomien summa) silti vastasi suomen kieltä omaksuvien lasten normituloksia. Yksilöllinen vaihtelu tuloksissa oli kuitenkin suurta. Reynellin testin mukaan kolme lasta suoriutui testistä ikätason mukaisesti, kolmen lapsen suoritus oli yhden keskihajonnan ja kahden lapsen suoritus kahden keskihajonnan verran ikätasoa alhaisempi. Vuorovaikutuskumppani vaikutti KODA-lasten kielten käytön piirteisiin tilastollisesti merkitsevällä tasolla. KODA-lapset pystyivät jo 12 kuukauden iässä muuttamaan käyttämäänsä kieltä ja kommunikointimuotoa vuorovaikutuskumppanin mukaan. Lisäksi he yhdistivät kielten koodeja erityisesti kommunikoidessaan kuuron vanhemman kanssa tuottamalla useimmiten semanttiselta sisällöltään vastaavan viittoman ja sanan samanaikaisesti.

Abstract The purpose of this study is to navigate the complexity of change in the field of foreign language education. The study follows ethnographic guidelines. Thus, it aims at analysing various learning and teaching situations and, additionally, at offering possibilities for new reflections and practices. The empirical cases of the study have been analysed with nexus analysis. The multiple data include, for example, answers to online surveys, videos, various presentations, papers and learning journals by students as well as ethnographic observation. The study will map the main development of foreign language education in Finland, the major views on learning and on the related research in the field. In addition, the study presents five nexus-analytic explorations within foreign language education and discusses the findings of these cases. The five nexus-analytic cases were conducted during four years. The research participants were pupils, language students and teachers as well as education authorities of foreign language education. The research cases aimed at answering two research questions: (1) “What kinds of motives do the research participants ascribe for foreign language learning and teaching?” and (2) “What kinds of discourses, interaction order and historical bodies emerge in the research cases?” These questions provided answers to the main goal of the research; to gain understanding about factors which contribute to the complexity of change in foreign language education. The findings of the research suggest that change is challenging both in formal education and in teacher education. However, some changes are needed in order to have innovative new language teachers who can motivate young foreign language learners in the spirit of life-long learning and plurilingualism in the future, too. The study has implications for language teacher education, material and curriculum design and for language teachers’ practical work. Additionally, the study presents examples of working methods, which may be used in designing new teaching practices. Finally, the study offers insight of the use of nexus analysis as a concrete research tool. / Tiivistelmä Tämän väitöstyön tarkoitus on kartoittaa muutoksen monimutkaisuutta vieraiden kielten koulutuksessa. Työ noudattaa etnografisia suuntaviivoja. Näin ollen se pyrkii analysoimaan erilaisia oppimis- ja opetustilanteita sekä tarjoamaan mahdollisuuksia uusille reflektioille ja käytänteille. Työssä esitetyt empiiriset osatutkimukset on analysoitu neksusanalyysin avulla. Monipuolinen aineisto sisältää esimerkiksi internet-kyselyn vastauksia, videoita, erilaisia opiskelijoiden tekemiä esityksiä, tutkielmia ja oppimispäiväkirjoja sekä etnografisia havaintoja. Väitöstyössä luodaan katsaus vieraiden kielten koulutuksen kehitykseen Suomessa, kielenopetuksen taustalla vaikuttaneisiin oppimisteorioihin sekä alan tutkimukseen. Lisäksi esitellään väitöskirjan viisi neksusanalyyttistä osatutkimusta ja analyysin tuottamat johtopäätökset. Työssä esitetyt viisi neksusanalyyttistä tutkimusta suoritettiin neljän vuoden aikana. Tutkimuksiin osallistui oppilaita, kieltenopiskelijoita ja -opettajia sekä viranomaisia kielikoulutuksen alalta. Tutkimusten avulla pyrittiin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: (1) Millaisia motiiveja tutkimukseen osallistujat tuottavat vieraiden kielten oppimiselle ja opettamiselle? ja (2) Millaisia diskursseja, vuorovaikutusjärjestyksiä ja henkilöhistorioita nousee esiin osatutkimuksissa? Näiden kysymysten avulla saavutettiin tutkimuksen päätavoite eli kartutettiin ymmärrystä siitä, millaisia tekijöitä muutoksen monimutkaisuuteen liittyy vieraiden kielten koulutuksessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että muutos on haasteellista sekä formaalissa koulutuksessa että opettajankoulutuksessa. Muutoksia kuitenkin tarvitaan, jotta meillä olisi innovatiivisia kieltenopettajia motivoimaan nuoria kielten opiskelijoita elinikäisen oppimisen ja monikielisyyden hengessä myös tulevaisuudessa. Työn tuloksia voidaan hyödyntää kieltenopettajien koulutuksessa, oppimateriaalin sekä opetussuunnitelmien suunnittelussa. Tämän lisäksi työssä on esimerkkejä työmuodoista, joita voi soveltaa vieraiden kielten opetuksessa. Lopuksi, työssä esitetään, kuinka neksusanalyysi toimii konkreettisena tutkimustyökaluna sekä muutoksen edistäjänä.