Abstract When personal data are collected and utilised to produce personal data intensive services, users of these services are exposed to the possibility of privacy losses. Users’ information privacy concerns may lead to non-adoption of new services and technologies, affecting the quality and the completeness of the collected data. These issues make it challenging to fully reap the benefits brought by the services. The evaluation of information privacy concerns makes it possible to address these concerns in the design and the development of personal data intensive services. This research investigated how privacy concerns evaluations should be developed to make them valid in the evolving data collection contexts. The research was conducted in two phases: employing a mixed-method research design and using a literature review methodology. In Phase 1, two empirical studies were conducted, following a mixed-method exploratory sequential design. In both studies, the data subjects’ privacy behaviour and privacy concerns that were associated with mobility data collection were first explored qualitatively, and quantitative instruments were then developed based on the qualitative results to generalise the findings. Phase 2 was planned to provide an extensive view on privacy behaviour and some possibilities to develop privacy concerns evaluation in new data collection contexts. Phase 2 consisted of two review studies: a systematic literature review of privacy behaviour models and a review of the EU data privacy legislation changes. The results show that in evolving data collection contexts, privacy behaviour and concerns have characteristics that differ from earlier ones. Privacy concerns have aspects specific to these contexts, and their multifaceted nature appears emphasised. Because privacy concerns are related to other privacy behaviour antecedents, it may be reasonable to incorporate some of these antecedents into evaluations. The existing privacy concerns evaluation instruments serve as valid starting points for evaluations in evolving personal data collection contexts. However, these instruments need to be revised and adapted to the new contexts. The development of privacy concerns evaluation may be challenging due to the incoherence of the existing privacy behaviour research. More overarching research is called for to facilitate the application of the existing knowledge. / Tiivistelmä Kun henkilötietoja kerätään ja hyödynnetään dataintensiivisten palveluiden tuottamiseen, palveluiden käyttäjien tietosuoja saattaa heikentyä. Käyttäjien tietosuojahuolet voivat hidastaa uusien palveluiden ja teknologioiden käyttöönottoa sekä vaikuttaa kerättävän tiedon laatuun ja kattavuuteen. Tämä hankaloittaa palveluiden täysimittaista hyödyntämistä. Tietosuojahuolten arviointi mahdollistaa niiden huomioimisen henkilötietoperusteisten palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tietosuojahuolten arviointia tulisi kehittää muuttuvissa tiedonkeruuympäristöissä. Kaksivaiheisessa tutkimuksessa toteutettiin aluksi empiirinen monimenetelmällinen tutkimus ja tämän jälkeen systemaattinen kirjallisuustutkimus. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kaksi empiiristä tutkimusta monimenetelmällisen tutkimuksen tutkivan peräkkäisen asetelman mukaisesti. Näissä tutkimuksissa selvitettiin ensin laadullisin menetelmin tietosuojakäyttäytymistä ja tietosuojahuolia liikkumisen dataa kerättäessä. Laadullisten tulosten pohjalta kehitettiin kvantitatiiviset instrumentit tulosten yleistettävyyden tutkimiseksi. Tutkimuksen toisessa vaiheessa toteutettiin kaksi katsaustyyppistä tutkimusta, jotta saataisiin kattava käsitys tietosuojakäyttäytymisestä sekä mahdollisuuksista kehittää tietosuojahuolten arviointia uusissa tiedonkeruuympäristöissä. Nämä tutkimukset olivat systemaattinen kirjallisuuskatsaus tietosuojakäyttäytymisen malleista sekä katsaus EU:n tietosuojalainsäädännön muutoksista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehittyvissä tiedonkeruuympäristöissä tietosuojakäyttäytyminen ja tietosuojahuolet poikkeavat aikaisemmista ympäristöistä. Näissä ympäristöissä esiintyy niille ominaisia tietosuojahuolia ja huolten monitahoisuus korostuu. Koska tietosuojahuolet ovat kytköksissä muihin tietosuojakäyttäytymistä ennustaviin muuttujiin, arviointeihin voi olla aiheellista sisällyttää myös näitä muuttujia. Olemassa olevia tietosuojahuolten arviointi-instrumentteja on perusteltua käyttää arvioinnin lähtökohtana myös kehittyvissä tiedonkeruuympäristöissä, mutta niitä on mukautettava uusiin ympäristöihin soveltuviksi. Arvioinnin kehittäminen voi olla haasteellista, sillä aikaisempi tietosuojatutkimus on epäyhtenäistä. Jotta sitä voidaan soveltaa asianmukaisesti arviointien kehittämisessä, tutkimusta on vietävä kokonaisvaltaisempaan suuntaan.

Abstract Coping at work and job retention have been on the list of priorities of European countries for some decades. Vocational rehabilitation is a key measure for preventing work disability, but its possibilities have remained unused in many respects. Moreover, rehabilitation tasks are defined differently depending on the perspective taken. The purpose of this thesis is to determine the possibilities that arise from defining work-related rehabilitation tasks in a way that combines different perspectives and interests. The research questions are: 1) What were the impacts on working career and psychosocial factors of an intervention for long-term unemployed people with disabilities? 2) What kind of processes and mechanisms promoted the working careers and other outcomes of the employed people during the interventions? 3) What forms of collaboration took place between the rehabilitees and different stakeholders, and to what extent did the rehabilitees have opportunities to choose and act during the process? The empirical data for the study were collected from two vocational rehabilitation research projects. The research design was a multiple case study from multiple perspectives combined with mixed methods. The materials were collected through surveys, individual and group interviews, documents, and register follow-up. We found the contextual mechanism through which the outcomes of the work-related rehabilitation emerged. The process was promoted or hindered by actions taken by all stakeholders. The promoting or hindering mechanisms were born through the actions taken by the supervisor in particular, the occupational health service and rehabilitation service provider, and the individual’s life situation factors. Similar factors promoted and hindered the re-employment and staying or returning to work outcomes. Enhancing the rehabilitees’ own agency is also important, regardless of how weak it is at the beginning. I also present a new way of assigning rehabilitation tasks, which structures the complexity of the field of work-related rehabilitation and helps manage it. Work-related rehabilitation is a combination of societal and individual actions. The results of this study will help all actors involved in rehabilitation to improve the outcomes of work-related rehabilitation by developing opportunities for the rehabilitees’ own agency and collaboration / Tiivistelmä Työurien jatkaminen on keskeinen eurooppalaisten yhteiskuntien selviämisen haaste. Kuntoutus on riittämättömästi hyödynnetty resurssi työurien pidentämiseksi. Lisäksi kuntoutuksen tehtävät määrittyvät eri näkökulmista eri tavalla. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten työikäisten kuntoutuksen tehtävää voitaisiin määritellä eri toimijoiden intressejä ja päämääriä yhdistäen. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1) Mitkä olivat monimuotoisen ammatillisen kuntoutuksen vaikutukset pitkäaikaistyöttömien työuraan ja muihin psykososiaalisiin tekijöihin? 2) Millaiset prosessit ja mekanismit edistivät työuria työllisten monimuotoisen ammatillisen kuntoutuksen interventiossa? 3) Minkälaisia yhteistyömuotoja työhön kytkeytyvässä kuntoutuksessa kuntoutujan ja eri toimijoiden välillä toteutui, ja missä määrin kuntoutujat pystyivät vaikuttamaan omiin valinta- ja toimintamahdollisuuksiinsa prosessin aikana? Aineisto koostui kahden ammatillisen kuntoutuksen kehittämishankkeen arviointitutkimusaineistoista. Tutkimusasetelma oli monitapaustutkimus, joka oli toteutettu moninäkökulmaisena mixed method –tutkimuksena. Aineistot oli koottu kyselyiden, yksilö- ja ryhmähaastatteluiden, dokumenttien ja rekisteriseurannan avulla. Aineistojen analyysejä oli tehty aineistokokonaisuuksittain analysoiden kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset aineistot erikseen sekä yhdistämällä aineistoja tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimuksessa löytyi mekanismi, jonka kautta kuntoutuksen tulokset syntyivät tai jäivät syntymättä. Edistävät ja estävät mekanismit liittyivät erityisesti esimiehen, työterveyshuollon ja kuntoutuksen palvelutuottajan toimintaan ja kuntoutujan elämäntilanteeseen. Samanlaiset tekijät edistivät ja estivät työttömillä ja työllisillä kuntoutumista. Lisäksi työhön kytkeytyvässä kuntoutuksessa kuntoutujan oman toimijuuden tukeminen on tärkeää, vaikka se alkuvaiheessa olisi vähäinen. Tutkimuksessa kuvataan työikäisten kuntoutuksen tehtävät uuden mallin avulla. Tämä jäsentää ammatillisen kuntoutuksen kentän kompleksisuutta ja auttaa hallitsemaan sitä. Työhön kytkeytyvä kuntoutus muodostuu yhteiskuntaan ja yksilöön kohdistuvista toimista, joilla mahdollistetaan työelämään paluu ja osallistuminen. Tulosten avulla kuntoutuksen toteuttajat, tutkijat ja viranomaiset voivat parantaa kuntoutuksen työuravaikutuksia kehittämällä kuntoutujan osallistumismahdollisuuksia ja yhteistoimintaa.