Context: The Olo (egg-milk-orange) intervention offers vulnerable pregnant women food vouchers and supplements, tools, and nutritional counselling to support healthy pregnancy outcomes. Goal: To evaluate Olo’s contribution to the nutritional intakes and eating practices, as well as participants’ appreciation of the intervention. Methods: Participants (n=30) responded to questionnaires, dietary recalls and participated in a semi-structured interview (n=10). Results: Olo reduced the proportion of participants at risk of inadequate intakes for many micronutrients, mainly due to the prenatal multivitamins rather than the food offered. Most participants (96.7%) did not follow Olo’s typical recommendations but if so, they would have hypothetically consumed an average of 746 additional calories and be at risk of excessive intakes for folic acid (80.0%) and iron (33.3%). Olo also contributed to reduce the impact of isolation and solitude. Conclusion: The Olo intervention may need to be adapted to better respond to the participants’ social and dietary needs.

Made available in DSpace on 2015-04-14T13:29:34Z (GMT). No. of bitstreams: 1 385857.pdf: 1169830 bytes, checksum: c9ad7d18b6192a2a5654a59083bfbfc3 (MD5) Previous issue date: 2006-12-08 / Traumatismos dentoalveolares em crian?as e adolescentes s?o freq?entes e afetam diretamente os dentes, as estruturas de suporte e os tecidos moles adjacentes, contribuindo para o aparecimento de problemas psicossociais e econ?micos importantes. A avuls?o dent?ria ? considerada a les?o dentoalveolar que maior dano provoca no paciente e constitui-se em uma urg?ncia odontol?gica. O progn?stico de dentes avulsionados depende de forma significativa de condutas r?pidas e eficientes ainda no local do acidente, exigindo, portanto, que pais ou respons?veis tenham conhecimentos sobre maneiras de atuar frente a tais les?es. O objetivo desta pesquisa ? avaliar o n?vel de conhecimento de pais ou respons?veis sobre as condutas adotadas frente ?s avuls?es dent?rias e associar esse n?vel de conhecimento ?s vari?veis grau de escolaridade, faixa de renda familiar mensal e idade. Neste estudo, um total de 107 pais ou respons?veis foram entrevistados por meio de um question?rio composto de 12 perguntas objetivas, diretas e com respostas graduadas entre 0 e 3 pontos. Os resultados demonstraram que, apesar de 90% dos entrevistados responderem que procurariam de imediato, um servi?o profissional, 71% desconheciam o que era avuls?o, apenas 3% utilizariam o leite como meio de conserva??o e 5% promoveriam o reimplante do dente avulsionado. As m?dias finais seguiram uma distribui??o de 44,63% para o grau 3, 15,88% para o grau 2, 17,99% para o grau 1 e 21,47% para o grau 0. Concluiu-se que o n?vel de conhecimento dos pais ou respons?veis sobre avuls?o dent?ria ? baixo e que as vari?veis n?o tiveram associa??o significativa com a pontua??o obtida ao longo do question?rio.

Abstract The aim of this study was to compare the development of the psychiatric health care services, the views about what things can be regarded as good results in psychiatric health care and the factors affecting on them in Finland and in Greece. The study can be used as a point of reference when developing and comparing mental health indicators in and between the European countries. The psychiatric health care services in both the countries appeared to have gone through similar phases of development: isolation, psychopharmacal treatment, work and other activities, psychotherapies and finally, patient-oriented combination of all the methods. The number of psychiatric in-patient beds has decreased in mental hospitals and increased in general hospitals, and the number of rehabilitation and service homes has also increased. The data sets were collected by interviews and from written documents and statistical data sets concerning Finland and Greece (OECD health care data set 2000, European Commission 1997, 1999a, 1999b, 2000, 2001, World Health Organization 1996a, 1996b, 2001a, 2001b). In Finland 44 workers and decision-makers were interviewed within the area of one hospital district, and in Greece, 35 workers were interviewed in two psychiatric hospitals. The qualitative data sets were analyzed with methods of content analysis. The international and national quantitative data were analyzed for similarities and differences. The frame for the comparison was outlined based on the literature and the results of the interviews. In both countries, good results in psychiatric health care included well-being, functional abilities, service capacity and economy. Well-being in both the countries meant alleviation of the symptoms of the illness and satisfaction of the basic physical, psychic and social needs. In Finland patients' positive feelings were emphasized, while in Greece, the value of of equal rights for sick and healthy people was underlined. Functional abilities included the ability to take care of one's everyday life. In Greece the long-term mental patients needed to relearn the skills of daily living, while the Finnish system emphasized patients' ability to use the skills they had but did not use because of their illness. Adequate service capacity in Greece meant the accessibility of the services close to each person's place of residence, while in Finland possibilities to get information and guidance about matters concerning oneself and one's relatives were considered especially important. Economy meant the relationship between the costs and the results. In Greece patients needed sufficient pensions to be able to live outside the hospital. In Finland the challenge was to produce sufficiently high-quality services with the available resources. The factors affecting good results were related to the patient/client and his/her relatives, the health care staff, the methods of treatment, the organization of the system of care and the society in question. The importance of the patient's family, the professional skills of the staff, and the availability of both outpatient and inpatient treatment and medication were emphasized. / Tiivistelmä Tutkimuksessa vertaillaan psykiatrisen terveydenhoidon kehitystä sekä käsityksiä hoidon tuloksellisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Suomessa ja Kreikassa. Tutkimusta voidaan käyttää yhtenä esimerkkinä kehitettäessä psykiatrisen hoidon indikaattoreita ja maiden välisiä vertailuja Euroopassa. Tulosten perusteella psykiatrisessa terveydenhoidossa on havaittavissa molemmissa maissa tietyt kehitysvaiheet: eristäminen, lääkitys, työ ja toiminta, psykoterapiat, ja viimeisimpänä edellä mainittujen potilaslähtöinen yhdistäminen. Sairaalapaikkojen määrä psykiatrisissa sairaaloissa on vähentynyt ja yleissairaaloissa lisääntynyt molemmissa maissa ja kuntoutus- ja hoitokotien määrä on lisääntynyt. Aineisto koottiin haastatteluilla, kirjoitetuista asiakirjoista sekä tilastotiedoista psykiatrisesta terveydenhoidosta Suomessa ja Kreikassa (OECD health care data set 2000, European Commission 1997, 1999a, 1999b, 2000, 2001, World Health Organization 1996a, 1996b, 2001a, 2001b). Suomessa haastateltiin 44 työntekijää ja päättäjää yhden sairaanhoitopiirin alueella, Kreikassa 35 kahdessa sairaalassa. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Kvantitatiivisesta, kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä kootusta aineistosta etsittiin samankaltaisuuksia ja eroavuuksia. Vertailun viitekehys muodostettiin kirjallisuuden ja haastattelujen tulosten perusteella. Psykiatrisen terveydenhoidon tuloksellisuus on molempien maiden tiedonantajien mukaan hyvää oloa, toimintakykyä, palvelukykyä ja taloudellisuutta. Hyvä olo tarkoittaa sairauden oireiden lieventymistä ja psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten perustarpeiden tyydyttymistä. Suomessa korostettiin potilaan myönteisiä tunteita, kreikassa ihmisarvoa samanlaisin oikeuksin kuin muillakin ihmisillä. Toimintakyky sisältää kyvyn huolehtia jokapäiväisen elämän vaatimista tehtävistä. Kreikassa pitkään sairastaneilla oli tarve opetella uudelleen alusta jokapäiväisen elämisen taitoja, Suomessa korostettiin sairauden vuoksi käyttämättömänä olevan osaamisen elvyttämistä. Palvelukyky tarkoitti Kreikassa palvelujen saatavuutta läheltä asuinpaikkaa, Suomessa tiedon ja ohjauksen saamista itseä ja läheisiä koskevissa asioissa. Taloudellisuus tarkoittaa kustannusten ja tulosten välistä suhdetta. Kreikassa potilaiden tulee saada parempia eläkkeitä kyetäkseen asumaan sairaalan ulkopuolella, Suomessa haasteeksi koettiin hyvän hoidon mahdollistaminen olevilla voimavaroilla. Tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät liittyivät potilaaseen/asiakkaaseen ja hänen läheisiinsä, hoitavaan henkilökuntaan ja hoitomenetelmiin, hoidon organisointiin sekä yhteiskuntaan, jossa eletään. Molemmissa maissa korostettiin potilaan läheisten merkitystä, henkilökunnan ammattitaitoa, hoitopaikkoina sekä avo- että sairaanhoitoa ja lääkehoitoa.

Abstract Physical inactivity and sedentary behaviour (SB) are harmful to health, but both globally and in Finland, 80% of adolescents are not physically active enough and they sit too much. Unhealthy behaviour seems to accumulate in young men. Factors underlying unhealthy behaviour should be identified, and based on these, effective interventions for health promotion should be developed. In this study we aimed to clarify the determinants of physical activity (PA) and SB in young men. In addition, we studied the effects of a gamified, tailored, mobile PA intervention on PA and subjective wellbeing. Population-based data were collected in call-ups organized by the Finnish Defence Forces in 2010, 2012 and 2013 in the Oulu area, Finland. Altogether 2526 approximately 18-year-old men filled in a questionnaire, attended physical performance tests and went through a medical examination. In 2013, all 811 men who attended physiological measurements were invited to participate in a six-month randomized controlled trial, and 496 (61%) of them agreed to do so and were randomized into intervention (n=250) and control (n=246) groups. The intervention group got access to a mobile service developed in this study. PA and SB were continuously monitored during the trial. The PA and SB of the controls was measured without feedback on behaviour. The profiles “exercising but sitting”, “feeling unhappy”, “symptoms of disordered eating”, “being unfit with appearance-related motivation” and “gaming” were found among the sedentary young men. The men living in both built and natural environments were equally physically active. The mother’s PA was associated with PA in men living in the built environment and the father’s PA with PA among natural environment residents. The intervention had a borderline positive effect on moderate-to-vigorous PA, but there was no change in SB or light PA. Life satisfaction improved both in the intervention group and the control group. Various functionalities related to the PA of the mobile service were considered important. However, the compliance in using the service was limited. Improvements in PA, self-rated health and life satisfaction were seen, especially among the men in the intervention group with low levels of PA and poor subjective wellbeing at baseline. This study complements existing knowledge on the PA and SB of youth and the findings on the effects of technology-based PA promotion. The study adds to literature on individual, environmental and parental factors underlying SB and PA in young men. These findings highlight the importance of individually designed health promotion among young men. / Tiivistelmä Fyysinen inaktiivisuus ja liiallinen istuminen ovat terveydelle haitallisia. Siitä huolimatta nuoret Suomessa ja muualla maailmalla eivät liiku riittävästi ja istuvat liian paljon. Epäterveelliset elintavat näyttävät kasaantuvan erityisesti nuorille miehille. Liikkumattomuuden taustatekijät tulisi tunnistaa ja kehittää uusia menetelmiä nuorten aktivointiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten miesten fyysisen aktiivisuuden ja paikallaan olon taustatekijöitä sekä pelillistetyn, räätälöidyn ja mobiilin intervention vaikuttavuutta. Väestöpohjainen aineisto kerättiin Oulun alueen kutsunnoissa vuosina 2010, 2012 ja 2013. Yhteensä 2526 keskimäärin 18-vuotiasta nuorta miestä täytti hyvinvointikyselyn, osallistui kuntotesteihin ja kävi lääkärintarkastuksessa. Satunnaistettuun, kontrolloituun, kuuden kuukauden interventioon osallistui 496 nuorta. Interventioryhmä sai käyttöönsä tutkimuksessa kehitetyn mobiilin palvelun, joka sisälsi pelillisiä elementtejä. Lisäksi ryhmään kuuluneiden fyysistä aktiivisuutta mitattiin jatkuvasti koko intervention ajan kiihtyvyysanturimenetelmällä ja he saivat siitä palautetta. Kontrolliryhmän aktiivisuus mitattiin, mutta he eivät saaneet palautetta. Viisi erilaista profiilia tunnistettiin paljon istuvien nuorten miesten vastauksista: paljon istuvat liikkujat, elämäänsä tyytymättömät, syömishäiriöillä oireilevat, huonokuntoiset ulkonäöstä motivoitujat ja pelaajat. Luonnollisessa ja rakennetussa ympäristössä asuvat nuoret liikkuivat yhtä paljon. Äidin runsas liikkuminen oli yhteydessä rakennetussa asuinympäristössä asuvien poikien suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen, kun taas isän liikkumisella oli positiivinen yhteys luonnollisessa ympäristössä asuvien poikien liikkumiseen. Interventio lisäsi jonkin verran poikien kohtuukuormitteisen tai raskaan fyysisen aktiivisuuden määrää. Paikallaan olon tai kevyen aktiivisuuden määrä ei muuttunut. Elämäntyytyväisyys koheni sekä interventio- että kontrolliryhmässä. Vaikka tutkittavien sitoutuminen tutkimukseen oli kohtuullisen heikko, he pitivät monia tutkimuksessa kehitetyn mobiilin palvelun fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä ominaisuuksia kiinnostavina. Erityisesti niillä nuorilla, jotka olivat liikkuneet vähän tai kokeneet hyvinvointinsa huonoksi tutkimuksen alussa, havaittiin positiivisia muutoksia intervention aikana. Tutkimuksessa saatiin lisää tietoa yksilöllisten sekä ympäristöön että vanhempiin liittyvien tekijöiden merkityksestä nuorten liikkumiselle ja paikallaan ololle. Tutkimus tuotti uutta tietoa pelillistetyn, räätälöidyn mobiiliteknologian mahdollisuuksista nuorten miesten aktivoinnissa. Tulosten perusteella yksilöllinen räätälöinti on tärkeää nuorten miesten terveyden edistämiseen tähtäävissä interventioissa.

Text in English / Abstracts in English, isiXhosa and Afrikaaans / This study’s primary objective was to create a framework for developing authenticity, by exploring women’s experiences of authenticity and how these relate to their wellbeing in a male-dominated work environment. Twelve purposively chosen women participated in the study, comprising six police officers and six traffic officers from the Western Cape province in South Africa. Data were gathered through narrative interviews by using open-ended questions, and analysed by applying thematic analysis. The research findings revealed that challenges or stressors in their law enforcement environment serve as potential agents for moving the self away from best-self in the authenticity dynamic, resulting in the need for coping and therefore for developing authenticity. The framework for developing authenticity was constructed as an ongoing and unfolding process comprising the following: experiencing challenges or stressors; turning within; recognising possible ways of being; managing perceptions, thoughts, emotions and behaviour; making conscious choices and taking responsible actions; as well as evaluating responses and consequences against best-self standards. During this process various best-self characteristics and associated skills are developed and employed, but also serve as best-self standards against which to evaluate growth and transformation. Secondary objectives aimed to advance the concept of authenticity in the study of well-being as a discipline of psychology. It also aimed to make a methodological contribution by applying hermeneutic phenomenological and transpersonal approaches in a novel way. / Eyona njongo yesisifundo ibikukuphuhlisa umgaqo nkqubo wokwenene, oqwalasela izinto abantu basetyhini abadlule kuzo kwaye nokuba zingqamane njani nentlalontle yabo kwindawo zokusebenza eziphethwe ngamadoda. Ishumi elinesibini labasetyhini elikhethwe ngenjongo, liye lathatha inxaxheba kwesi sifundo, eliquka amapolisa amathandathu kunye namagos’ezendlel'amathandathu, avela kwiphondo Lentshona Koloni eMzantsi Afrika. Kusetyenziswe udliwano ndlebe apho abantu bebe balisa amabali abo, bebuzwa imibuzo efuna impendulo ezingqalileyo ukuqokelela ezinkcukacha kwaye zahlalutywa ngokusebenzisa uhlalutyo oluthile. Uphando lufumanise ukuba imiceli mingeni okanye uxinizelelo lwengqondo kwiimeko zokugunyaziswa komthetho zisebenza njenge arhente zokubasusa ekubeni babalasele kwinguqu yokwenene, nto leyo ebangela kubekho imfuneko yokuba banyamezele kwaye kubekho uhlumo lokwenene. Umgaqo nkqubo wophuhliso lokwenene wakhiwe njenge nkqubo eqhubekayo equka ezizinto zilandelayo: ukudibana nemiceli mingeni okanye uxinezelelo nezinokwenzeka ngayo izinto; ukulawula iingcamango, iingcinga, imvakalelo kunye nendlela yokuziphatha, ukuthatha izigqibo ezi zizo kunye nokuthatha uxanduva lwezenzo zakho; kwaye uphonononge indlela abaphendula ngayo kwakunyegokwase ngqondweni; ukonganyelwa ngaphakathi; ukubona indlela ezinokwenzeka ngayo izinto; ukulawula iingcamango, iingcinga, imvakalelo kunye nendlela yokuziphatha, ukuthatha izigqibo ezi zizo kunye nokuthatha uxanduva lwezenzo zakho; kwaye uphonononge indlela abaphendula ngayo kwakunye neziphumo ezinxamnye nomgangatho wokuba ubalasele. Ngexesha lalenkqubo iimpawu zakho ezihamba phambili nezohlukeneyo, kunye nezakhono ezinxulumene nazo ziyaphuhliswa kwaye uqashwe, kodwa zikwa ncedisa njenge milinganiselo yokuvavanya ukukhula kunye notshintsho. Iinjongo zesibini zijolise ekuqhubekekiseni lemfundiso yokwenene kwisifundo sentlalo-ntle njenge ngqeqesho yasengqondweni. Kwakhona, kwenzelwe ukwenza igalelo leendlela zokwenza izinto ngokusebenzisa iindlela zophando ngokusebenza kwengqondo yomntu (hermeneutic), kunye nophando lwamava kunye neenkolelo zomntu, ngeedlela ezintsha. / Die primêre doel van hierdie studie was om 'n raamwerk vir die ontwikkeling van egtheid te skep, deur vroue se ervarings van egtheid te ondersoek en hoe dit verband hou met hul welstand in 'n manlik-gedomineerde werksomgewing. Twaalf doelgerig gekose vrouens het deelgeneem aan die studie, wie bestaan het uit ses polisiebeamptes en ses verkeersbeamptes uit die Wes-Kaapse provinsie in Suid- Afrika. Data was versamel deur middel van narratiewe onderhoude deur oop vrae te gebruik, en ontleed deur tematiese analise toe te pas. Die navorsingsbevindings het aan die lig gebring dat uitdagings of stressors in hul wetstoepassingsomgewing as potensiële agente dien om die self weg te beweeg van die beste-self in die egtheid dinamika, wat die behoefte aan coping tot gevolg het en dus vir die ontwikkeling van egtheid. Die raamwerk vir die ontwikkeling van egtheid is saamgestel as 'n deurlopende en ontvouende proses wat die volgende insluit: ervaring van uitdagings of stressors; keer na binne; erkenning van moontlike maniere om te wees; hantering van persepsies, gedagtes, emosies en gedrag; maak bewustelike keuses en neem verantwoordelike aksies; sowel as die evaluering van reaksies en gevolge teen die beste-self standaarde. Gedurende hierdie proses word verskeie beste-self eienskappe en verwante vaardighede ontwikkel en aangewend, maar dien ook as die beste-self standaarde om groei en transformasie te evalueer. Sekondêre doelwitte het ten doel om die konsep van egtheid in die studie van welstand as dissipline van sielkunde te bevorder. Dit is ook daarop gemik om 'n metodologiese bydrae te lewer deur hermeneutiese fenomenologiese en transpersoonlike benaderings op 'n nuwe manier toe te pas. / Psychology / Ph. D. (Psychology)