Abstract The present study develops the knowledge of industrial customer relationships by examining how multinational corporations (MNCs) make sense of global customer relationships. This study also discusses how individuals make sense of global customer relationships inside of MNC networks. Sensemaking is thus viewed as both an individual action and an organizational-level action. In this research, individual sensemaking views are combined into organizational-level understanding to offer a multilevel approach to both relationships and networks. The empirical study is a qualitative single-case study that focuses on three global customer relationships of an MNC. This research describes the sensemade views of the selected customer relationships and explores how these views are created. The discussed customer relationships are global by nature, they cross national borders, and they involve the episodic and discontinuous project level as well as global customer relationships that are managed at a more continuous organizational level, and these relationships are intertwined over time. The sensemaking of customer relationships is intertwined with relationship development. This research creates an understanding of sensemaking and operationalizes the concept by showing the different types of sensemaking and exploring how individuals make sense. This research also identifies primary sensemakers whose acting and sensemaking have contributed to developing the MNC view of global customer relationships and connected the multiple different views. This research shows that within a single corporation, multiple different understandings of the customer as well as of the type and status of customer relationship can exist. This research describes how the sensemaking process inside of a network functions and how the MNC sensemade views of the customer relationship are formed from multiple individual views. In addition, the definition of an MNC is widened in this research, and an MNC is defined as an internal network that is formed around its customer relationships. Customers constitute a key driving force of internal cooperation and create the environment in which individuals strive to make sense of their own network and of the customers with whom they are operating. / Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa keskitytään teollisiin asiakassuhteisiin tutkimalla, miten monikansallinen yritys luo ymmärrystä globaaleista asiakassuhteistaan. Lisäksi työssä keskitytään siihen, miten yrityksen sisäisessä verkostossa työskentelevät yksilöt luovat omaa ymmärrystään globaaleista asiakassuhteista. Ymmärryksen luomista tutkitaan siis sekä yksilö- että organisaatiotason toimintana. Monikansallisessa yrityksessä eri yksilöiden näkemykset yhdistyvät organisaatiotason ymmärrykseksi asiakkaasta, minkä vuoksi suhteita ja verkostoja tutkitaan usealla analyysitasolla. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutetaan laadullisena, yhden tapauksen tapaustutkimuksena, joka keskittyy monikansallisen yrityksen kolmeen asiakassuhteeseen. Nämä asiakassuhteet ovat luonteeltaan globaaleja ja ylittävät maantieteelliset rajat. Organisaatiotason asiakassuhde toimittajan ja asiakkaan välillä voidaan kuvata jatkuvaksi, vaikka asiakassuhde käytännössä koostuukin useista epäjatkuvista projekteista eri maantieteellisten ja teknologisten yksiköiden välillä. Organisaatio- ja projektitason suhteet kietoutuvat toisiinsa suhteen kehittyessä. Ymmärryksen luominen asiakkaasta on jatkuva prosessi ja se tapahtuu samanaikaisesti asiakassuhteen kehittymisen kanssa. Tässä tutkimuksessa kuvataan, kuinka asiakkaista luodaan ymmärrystä organisaatio- ja yksilötasolla. Tutkimuksessa tunnistetaan keskeisiä henkilöitä, joiden toiminta rakentaa monikansallisen yrityksen ymmärrystä globaaleista asiakassuhteista ja yhdistää eri yksilöiden näkemyksiä. Tutkimuksessa havaitaan, että yhden organisaation sisällä voi olla lukuisia eri ymmärryksiä asiakassuhteesta ja sen tilasta. Tutkimus kuvaakin, kuinka ymmärrystä luodaan organisaation sisäisessä verkostossa ja miten organisaatiotason ymmärrys globaaleista asiakassuhteista muodostuu useiden eri yksilöiden käsityksistä. Lisäksi tässä tutkimuksessa monikansallisen yrityksen määritelmää laajennetaan kuvaamalla se sisäiseksi verkostoksi, joka rakentuu asiakassuhteiden ympärille. Asiakas on tärkein ohjaava voima sisäisessä yhteistyössä. Toimiessaan yrityksen sisäisessä verkostossa, yksilöt pyrkivät luomaan ymmärrystä omasta ympäröivästä verkostostaan sekä asiakkaista, joiden kanssa he toimivat.

Abstract The purpose of this research is to explore the issue of organizing work for creative individuals, particularly to explore the influence of creativity on emergence of creative companies and to understand the way of managing creative individuals from those companies. The emergence of creative companies is investigated from the motivational perspective, especially the intrinsic motivation and inner drive. The management aspect is studied from the perspective of both managers and employees. Prior literature on creativity demonstrates that creativity has become an important element of human existence. Most of the creativity research has been done on individual creativity, organizational creativity, creative processes, motivation and social influences on creativity. Despite the recent tendency to study creativity from various perspectives, few scholars have approached this phenomenon from the perspective of emergence of creative companies. This study examines that and explores the motivational aspects of creativity seen from the angle of the paradox between art and business. Creativity and motivation in creative companies are contemplated with a case study method. The empirical context of the research is creative industries: games, films, visual and performing arts. The results of this study show that motivational features of creativity (love and passion to create, curiosity, desire to create, choice to be creative) have an influence on creative individuals from the perspective of emergence of new creative companies. The analysis further indicates the importance of acknowledgement of creativity and creative work of individuals in games industries. The new concept of ”the need to be creative” is introduced in this research in the context of a new product or idea being created. In addition, this research concludes that there is a paradox between creative freedom and control when managing creative individuals. This study shows that both of those elements are critical managing practices in the creative companies. Based on theories of creativity and management combined with empirical analysis of film companies, this research also suggests that managing of creative individuals is focused on allowing creative freedom at work while providing control by the manager as well as providing the right work-life balance in creative work settings. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella luovuuden vaikutusta luovien alojen yritysten syntymiseen sekä ymmärtää luovien yksilöiden johtamista. Luovien yritysten syntyä tutkitaan motivationaalisesta, erityisesti sisäisen motivaation ja -halun näkökulmasta. Johtamista tarkastellaan sekä johtajan että työntekijän näkökulmasta. Aikaisempi luovuuskirjallisuus osoittaa, että luovuudesta on tullut tärkeä ihmisyyden ja olemassaolon osa-alue. Suurin osa luovuustutkimuksesta on tehty yksilön luovuudesta, organisatorisesta luovuudesta, luovista prosesseista, motivaatiosta sekä sosiaalisten tekijöiden vaikutuksista luovuuteen. Vaikka luovuustutkimusta on tehty viime aikoina monista eri näkökulmista, harvat tutkijat ovat lähestyneet ilmiötä luovien yritysten syntymisen näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin luovuuden motivationaalisia elementtejä taiteen ja liiketoiminnan ristiriidan näkökulmasta. Luovien yritysten luovuutta ja motivaatiota tarkasteltiin käyttäen tapaustutkimusmenetelmää. Tämän tutkimus on tehty luovien alojen, kuten peli-, filmi-, visuaalisen- ja esittävän taiteen kontekstissa. Tutkimustulokset osoittavat, että luovuuden motivationaalisilla piirteillä (kuten intohimo luomista kohtaan, uteliaisuus, halu luoda ja olla luova) on vaikutusta luoviin yksilöihin luovien yritysten syntymisen näkökulmasta. Analyysi osoittaa myös, että peliteollisuudessa on tärkeää tunnistaa yksiön luovuus ja luovan työn merkitys. Tämä tutkimus esittelee uuden ”tarve olla luova”- käsitteen kontekstissa, jossa luodaan uutta tuotetta tai ideaa. Tämän lisäksi tutkimus osoittaa, että johdettaessa luovia yksiöitä luovuuden vapaus ja kontrollin tarve ovat ristiriidassa. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että molemmat elementit ovat kriittisiä johtamiskäytäntöjä luovissa yrityksissä. Johtamisen- ja luovuuden teoriat sekä tutkimuksen empiirinen analyysi osoittavat, että luovien yksilöiden johtaminen perustuu luovuuden vapauden mahdollistamiseen, riittävään kontrolliin sekä työelämän tasapainoon.

Abstract The object of this research was to analyze external and internal environments of information systems and to find factors that influence the acquisition, provisioning and utilization of information systems, and to identify the effects. The research object was to identify relations between the environmental factors’ impacts and information systems in an education and research organization. The empirical research was executed at the University of Oulu. In this research the qualitative method was utilized. The research data was gathered through interviewing the personnel of the university, altogether 35 persons, standing for four groups: administration, education and research, services and information system support. At first the environmental factors influencing on the information systems were identified and analyzed from related studies. Their impacts on an education and research organization’s information systems’ acquisition, provisioning and use were then empirically analyzed. The impacts of generic environmental factors, regulation factors, financial factors and internal environmental factors were evaluated. The internal environment’s factors had relatively intensive and plentiful influence, because also external factors influenced trough the internal environment. This research gives a rigorous conceptual view to information systems’ environmental factors and their impacts in an education and research organizations and provides perspectives to additional studies, too. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida tietojärjestelmien ulkoista ja sisäistä ympäristöä ja löytää tekijöitä, joilla on vaikutuksia niiden hankintaan, käyttöönottoon ja käyttöön samoin kuin tunnistaa niiden vaikutuksia. Tavoitteena oli kehittää malli, joka ilmentää ympäristövaikutusten suhteita tietojärjestelmiin koulutus- ja tutkimusorganisaatiossa. Tutkimus tehtiin Oulun yliopistossa. Tässä tutkimuksessa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimusaineisto perustui Oulun yliopiston henkilökunnan haastatteluihin, joihin osallistui 35 henkilöä. He edustivat yliopiston johtoa, koulutus- ja tutkimushenkilöstöä, palveluyksiköitä sekä tietojärjestelmien parissa työsteleviä. Tietojärjestelmien käyttäjinä heistä monella oli suhteellisen monipuolinen ja vankka, mutta toisaalta joillakin kapea-alainen kokemus. Aikaisempia tutkimuksia ympäristötekijöiden vaikutuksista organisaatioihin on varsin paljon, mutta ei juurikaan suoranaisesti tietojärjestelmiin liittyen. Tässä tutkimuksessa jäsennettiin ympäristötekijöiden vaikutuksia tietojärjestelmiin ja analysoitiin empiirisesti, mitkä tekijöistä vaikuttivat koulutus- ja tutkimusorganisaatiossa tietojärjestelmien hankintaan, käyttöönottoon ja käyttöön. Työssä tutkittiin yleisten ympäristötekijöiden, sääntely-ympäristön, taloudellisten ja sisäisen ympäristön tekijöiden vaikutuksia. Sisäisen ympäristön tekijöiden vaikutukset olivat suhteellisen voimakkaita ja runsaslukuisia johtuen siitä, että ulkoisen ympäristön tekijät vaikuttavat myös sisäisen ympäristön kautta tietojärjestelmiin. Tutkimuksessa havaittiin useita ympäristötekijöiden vaikutuksia tietojärjestelmien elinkaaren eri vaiheissa. Tutkimus antaa kokonaiskuvan ympäristötekijöiden vaikutuksista koulutus- ja tutkimusorganisaatiossa ja tarjoaa myös näkökulmia jatkotutkimukselle.

Abstract Point-of-care testing (POCT) is defined as laboratory tests performed outside the traditional clinical laboratory close to the patient at the time and place where care is received, such as hospitals and healthcare centers. The main reason for the use of POCT is that they provide rapid results and enable prompt interventions, with hopefully improved patient outcomes. All phases of laboratory procedure are included in POCT offering many opportunities for errors, which can influence on patients’ treatment. The measurements are more often performed by nurses than by laboratory professionals. These nurses have different kinds of professional backgrounds, e.g. public health nurses, registered and practical nurses, with minimal or no knowledge of laboratory procedures. The aim of the study was to develop a two-step training and management strategy for nurses to do POCT in hospital and primary healthcare center. In accordance with the strategy, with reasonable investment of laboratory resources, designated contact nurses were first trained in POCT by laboratory professionals, after which the contact nurses trained other nurses in POCT their respective units. Blood glucose, the most common point-of-care (POC) test, was chosen as an example to investigate the influence of training on the quality of the test performed by nurses. The quality of blood glucose measurements was studied by analyzing the control results obtained by nurses and biomedical laboratory scientists (BLSs). The study participants included nurses who were either untrained or trained to do POCT by using the developed interactive two-step training strategy. In conclusion, the nurses trained by using interactive two-step strategy achieved near-similar quality of blood glucose measurements as BLSs. The good quality of glucose measurements, once achieved by training, was also sustained in the long-term. / Tiivistelmä Määritelmän mukaan vieritutkimuksiksi kutsutaan laboratoriotutkimuksia, joita tehdään perinteisen laboratorion ulkopuolella, tarvittaessa lähellä potilasta sairaalassa ja perusterveydenhuollon alueella. Pääasiassa vieritutkimuksia tehdään silloin kun tulos halutaan saada nopeasti ennen hoitopäätöstä tai tulevaa toimenpidettä. Vieritutkimusten tekeminen sisältää kaikki laboratoriotyön vaiheet ja jokaisessa vaiheessa on mahdollisuus tehdä virheitä, jotka voivat vaikuttaa potilaiden hoitoon. Laboratorioammattilaisten sijaan määrityksiä tekevät yhä useammin hoitajat sairaalan eri yksiköissä ja perusterveydenhuollon alueella. Näillä hoitajilla on erilainen ammatillinen peruskoulutus, kuten perushoitajan tai sairaanhoitajan koulutus, ja heillä on vähän tai ei ollenkaan tietoa laboratoriomenetelmistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää hoitajien vieritutkimustoimintaan koulutus- ja hallintomalli, joka toimisi sekä sairaalassa että terveyskeskuksessa. Strategian perusteena oli käyttää suhteellisen vähän laboratorioresursseja ja päästä silti hyvään laadulliseen lopputulokseen. Strategiaksi valittiin kaksiportainen, vuorovaikutteinen koulutusmalli, jossa laboratorioammattilaiset kouluttivat sairaalan ja perusterveydenhuollon yksiköissä ns. yhdyshenkilöt, jotka puolestaan kouluttivat edelleen oman yksikkönsä muut hoitajat tekemään vieritutkimuksia. Veren glukoosimääritys, joka on yleisin vieritutkimus, valittiin esimerkkitutkimukseksi tutkittaessa koulutuksen vaikutusta hoitajien tekemien vieritutkimusten laatuun. Veren glukoosimääritysten laatutasoa tutkittiin analysoimalla hoitajien ja laboratoriohoitajien tekemien kontrollinäytteiden tuloksia. Tutkimukseen osallistui hoitajia, jotka oli koulutettu kehitetyllä vuorovaikutteisella kaksiportaisella koulutusstrategialla vieritutkimusten tekemiseen, sekä hoitajia, jotka eivät olleet saaneet vastaavaa koulutusta. Koulutusmallin avulla hoitajien suorittamien vieritutkimusten laatu parani ja he saavuttivat lähes saman laatutason kuin laboratoriohoitajat. Hyvä, kerran saavutettu glukoosimääritysten laatutaso säilyi myös pitkällä aikajaksolla.

Abstract The eutrophication of the Baltic Sea continues despite decrease of the external phosphorus load by as much as 80% of the target confirmed by HELCOM. The aim of this thesis is to investigate this paradox, critically evaluate previous explanations for the persistent eutrophication, and to introduce a new diagnosis and paradigm for the causes and processes behind eutrophication of the Baltic Sea. According to the current consensus, anthropogenic nutrient loading is nearly the sole cause of eutrophication and regular cyanobacterial blooms. However, this study shows that the areal phosphorus loading rate, when modeled properly, is surprisingly low, and unlikely to be the primary cause of eutrophication. Instead, the frequency of the salt water pulses has decreased dramatically during the past 40 years. This is the root cause of eutrophication, via the hyper-vicious cycle of the hypoxic and finally anoxic conditions of the deeps causing internal phosphorus loading, denitrification, and nitrogen and carbon fixation. Furthermore, this work confirms that nitrogen fixation increases in low nitrogen conditions, further increasing eutrophication and cyanobacterial blooms. Thus, the most effective way to break the cycle of eutrophication is to improve the oxygen conditions of the deeps, which really is impossible to achieve by decreasing external loading alone. A key result of this work is that natural processes, rather than human activity, plays a decisive role in the eutrophication process – a perspective that typically faces substantial resistance. This thesis discusses how sociological and political views have affected the scientific community and its pursuit to model the mechanisms of eutrophication of the Baltic Sea. In conclusion, this study leads to important novel insights by providing new models for calculating the external and internal phosphorus loads of the Baltic Sea, with results highlighting the importance of natural processes of internal loading from the anoxic deeps. Altogether, this thesis introduces a new a paradigm for eutrophication of the Baltic Sea. / Tiivistelmä Itämeri rehevöityy edelleen, vaikka fosforikuormitusta on vähennetty 80 % tavoitellusta. On siis syytä tutkia miksi Itämeren tila ei ole parantunut. Syntyneen ristiriidan ratkaisemiseksi tarkoituksena on etsiä aiemmista tulkinnoista ristiriitoja, korjata ne ja uudistaa tietopohja uudeksi ja toimivammaksi paradigmaksi. Virhetulkintojen tunnistamiseen sovelletaan Popperin falsifikaatiomenettelyn periaatteita. Konsensuksen mukaan ihmisperäinen kuormitus on lähes yksinomainen syy (sinilevä)rehevyyteen. Kuitenkin Vollenweiderin mallin mukaan tehty, hydrologialla painotettu fosforin pintakuormitus on ollut 1970 - 1980-luvuilla vain lievää rehevyyttä edellyttävällä tasolla. Ulkoinen kuormitus ei siten voi olla suurin rehevyyden aiheuttaja. Sinilevärehevyyttä ylläpitävänä päätekijänä on syvävesiin happea tuovien suolavesipulssien toistuvuuden romahtaminen. Siitä syntyneet syvävesien ja -pohjien hapettomuudet aiheuttavat Gotlanninmeressä sekä sisäistä kuormitusta että lisärehevöittävää typen- ja hiilensidontaa. Yhdessä näitä prosesseja nimitetään nyt supernoidankehäksi. Johtopäätöksiä: • Ihmistieteelliset ja ympäristöpoliittiset näkemykset vaikuttavat luonnontieteellisiin tulkintoihin luultua enemmän. • Suolavesipulssien harventuminen on hapettomuus- ja rehevyyskierteen perussyy. • Syvänteiden hapettomuus on kaikkialle negatiivisesti säteilevä keskeistekijä. • Itämeren supernoidankehä on purettava saattamalla syvänteet hapellisiksi. • Hapellisuutta ei voida saada aikaan ulkoisen kuormituksen vähentämisellä. • Jäljelle jäävät siten teknologiset keinot, joista toteutuskelvollisimmalta näyttää Itämeren hapellisimman ja kylmimmän veden pumppaus 30 metrin syvyydestä syvänteisiin, mikä tehostaa myös pulssivesien virtausta syvänteiden pohjalle. Tämä väitöskirja sisältää viisi vallitsevasta paradigmasta poikkeavaa tulosta: 1. Itämerelle on kehitetty rehevyyden uusi diagnoosi ja paradigma, 2. Luonto dominoi Itämeren tilaa, ei ihminen, 3. Typensidonnalla on lisärehevöittävä mekanismi, 4. Itämerelle on kehitetty uusi fosforin sisäkuormituksen laskentamenetelmä, 5. Virtuaalisen fosforikuormituksen laskenta. Ilman Gotlanninmeren syvänteiden hapellisuutta Itämeri on tuomittu pysymään rehevyyden supernoidankehässä, ’kaksinkertaisessa takalukossa’.

Abstract Critical Infrastructures (CIs) are an integral part of our society and economy. Services like electricity supply or telecommunication services are expected to be available at all times and a service failure may have catastrophic consequences for society or economy. Current CI protection strategies are from a time when CIs or CI sectors could be operated more or less self-sufficient and interconnections among CIs or CI sectors, which may lead to cascading service failures to other CIs or CI sectors, where not as omnipresent as today. In this PhD thesis, a cross-sector CI model for on-line risk monitoring of CI services, called CI security model, is presented. The model allows to monitor a CI service risk and to notify services that depend on it of possible risks in order to reduce and mitigate possible cascading failures. The model estimates CI service risk by observing the CI service state as measured by base measurements (e.g. sensor or software states) within the CI service components and by observing the experienced service risk of CI services it depends on (CI service dependencies). CI service risk is estimated in a probabilistic way using a Bayesian network based approach. Furthermore, the model allows CI service risk prediction in the short-term, mid-term and long-term future, given a current CI service risk and it allows to model interdependencies (a CI service risk that loops back to the originating service via dependencies), a special case that is difficult to model using Bayesian networks. The representation of a CI as a CI security model requires analysis. In this PhD thesis, a CI analysis method based on the PROTOS-MATINE dependency analysis methodology is presented in order to analyse CIs and represent them as CI services, CI service dependencies and base measurements. Additional research presented in this PhD thesis is related to a study of assurance indicators able to perform an on-line evaluation of the correctness of risk estimates within a CI service, as well as for risk estimates received from dependencies. A tool that supports all steps of establishing a CI security model was implemented during this PhD research. The research on the CI security model and the assurance indicators was validated based on a case study and the initial results suggest its applicability to CI environments. / Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa esitellään läpileikkausmalli kriittisten infrastruktuurien jatkuvaan käytön riskimallinnukseen. Tämän mallin avulla voidaan tiedottaa toisistaan riippuvaisia palveluita mahdollisista vaaroista, ja siten pysäyttää tai hidastaa toisiinsa vaikuttavat ja kumuloituvat vikaantumiset. Malli analysoi kriittisen infrastruktuurin palveluriskiä tutkimalla kriittisen infrastruktuuripalvelun tilan, joka on mitattu perusmittauksella (esimerkiksi anturi- tai ohjelmistotiloina) kriittisen infrastruktuurin palvelukomponenttien välillä ja tarkkailemalla koetun kriittisen infrastruktuurin palveluriskiä, joista palvelut riippuvat (kriittisen infrastruktuurin palveluriippuvuudet). Kriittisen infrastruktuurin palveluriski arvioidaan todennäköisyyden avulla käyttämällä Bayes-verkkoja. Lisäksi malli mahdollistaa tulevien riskien ennustamisen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ja mahdollistaa niiden keskinäisten riippuvuuksien mallintamisen, joka on yleensä vaikea esittää Bayes-verkoissa. Kriittisen infrastruktuurin esittäminen kriittisen infrastruktuurin tietoturvamallina edellyttää analyysiä. Tässä väitöskirjassa esitellään kriittisen infrastruktuurin analyysimenetelmä, joka perustuu PROTOS-MATINE -riippuvuusanalyysimetodologiaan. Kriittiset infrastruktuurit esitetään kriittisen infrastruktuurin palveluina, palvelujen keskinäisinä riippuvuuksina ja perusmittauksina. Lisäksi tutkitaan varmuusindikaattoreita, joilla voidaan tutkia suoraan toiminnassa olevan kriittisen infrastruktuuripalvelun riskianalyysin oikeellisuutta, kuin myös riskiarvioita riippuvuuksista. Tutkimuksessa laadittiin työkalu, joka tukee kriittisen infrastruktuurin tietoturvamallin toteuttamisen kaikkia vaiheita. Kriittisen infrastruktuurin tietoturvamalli ja varmuusindikaattorien oikeellisuus vahvistettiin konseptitutkimuksella, ja alustavat tulokset osoittavat menetelmän toimivuuden. / Kurzfassung In dieser Doktorarbeit wird ein Sektorübergreifendes Modell für die kontinuierliche Risikoabschätzung von kritische Infrastrukturen im laufenden Betrieb vorgestellt. Das Modell erlaubt es, Dienstleistungen, die in Abhängigkeit einer anderen Dienstleistung stehen, über mögliche Gefahren zu informieren und damit die Gefahr des Übergriffs von Risiken in andere Teile zu stoppen oder zu minimieren. Mit dem Modell können Gefahren in einer Dienstleistung anhand der Überwachung von kontinuierlichen Messungen (zum Beispiel Sensoren oder Softwarestatus) sowie der Überwachung von Gefahren in Dienstleistungen, die eine Abhängigkeit darstellen, analysiert werden. Die Abschätzung von Gefahren erfolgt probabilistisch mittels eines Bayessches Netzwerks. Zusätzlich erlaubt dieses Modell die Voraussage von zukünftigen Risiken in der kurzfristigen, mittelfristigen und langfristigen Zukunft und es erlaubt die Modellierung von gegenseitigen Abhängigkeiten, die im Allgemeinen schwer mit Bayesschen Netzwerken darzustellen sind. Um eine kritische Infrastruktur als ein solches Modell darzustellen, muss eine Analyse der kritischen Infrastruktur durchgeführt werden. In dieser Doktorarbeit wird diese Analyse durch die PROTOS-MATINE Methode zur Analyse von Abhängigkeiten unterstützt. Zusätzlich zu dem vorgestellten Modell wird in dieser Doktorarbeit eine Studie über Indikatoren, die das Vertrauen in die Genauigkeit einer Risikoabschätzung evaluieren können, vorgestellt. Die Studie beschäftigt sich sowohl mit der Evaluierung von Risikoabschätzungen innerhalb von Dienstleistungen als auch mit der Evaluierung von Risikoabschätzungen, die von Dienstleistungen erhalten wurden, die eine Abhängigkeiten darstellen. Eine Software, die alle Aspekte der Erstellung des vorgestellten Modells unterstützt, wurde entwickelt. Sowohl das präsentierte Modell zur Abschätzung von Risiken in kritischen Infrastrukturen als auch die Indikatoren zur Uberprüfung der Risikoabschätzungen wurden anhand einer Machbarkeitsstudie validiert. Erste Ergebnisse suggerieren die Anwendbarkeit dieser Konzepte auf kritische Infrastrukturen.