Diss. : / Nimeke PDF-nimiösivulta. Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa. Myös painettuna ISBN 978-952-92-4691-5.

Abstract During the last decades significant changes in the buying behavior of customers can be observed. While in former days price sensitivity lead to more uniformed products, in present days manifold high-quality products and customization with reasonable prices and rapid delivery are demanded. As a consequence, the industry asks for manufacturing systems which allow for fast ramp-up, multi-variant production and rapid adaptability. In this environment, several scientific approaches such as agent-based and holonic manufacturing systems have been investigated within the last years. In order to cover all aspects of the foreseen future demands, the architectures for such systems are very complex and the system’s entities are characterized by very flexible behavior. Hence, the efforts for their implementation are rather high and the systems tend to exhibit non-deterministic behavior. Furthermore, the top down approach of most systems leads to a complete re-organization of the factory management. As a consequence the acceptance for such systems in real industrial environment at present day is very limited. Therefore, the objective of this thesis is to develop an architecture for flexible manufacturing systems which allows for easy take-up in the industry. It is based on a bottom-up approach with a new kind of flexible, intelligent shop-floor components called Manufactrons. The architecture covers all layers of traditional factory organization with special emphasis on the shop floor organization. The approach and results are based on the research activities of the European Research Project XPRESS in which representatives of three major industry branches collaborated in order to find a solution for their future demands on flexible manufacturing systems. The architecture has been implemented in the context of XPRESS in aerospace, automotive and electrical industry. The tests show the feasibility of the approach. The capability for a smooth integration of the new approach into existing manufacturing environment has successfully been demonstrated. / Tiivistelmä Viime vuosikymmeninä asiakkaiden ostokäyttäytyminen on muuttunut merkittävästi. Ennen asiakkaiden hintatietoisuus johti yhtenäisiin tuotteisiin, kun taas nykyään vaaditaan moninaisempia tuotteita ja muokattavuutta kohtuulliseen hintaan. Samaan aikaan odotetaan korkealaatuisia tuotteita ja nopeaa toimitusta. Nämä seikat ovat aiheuttaneet tuotantoteollisuudelle uusia haasteita. Reagoidakseen nopeasti asiakkaiden vaatimuksiin tuotannonsuunnittelussa on alettu keskittymään korkealaatuisten tuotemuunnelmien määrän kasvattamiseen. Tämän vuoksi tarvitaan tuotantojärjestelmiä, jotka mahdollistavat nopean Ramp Up -prosessin, moneenmuuntuvan tuotannon ja nopean mukautuvuuden. Tätä aihetta on viime vuosina lähestytty esimerkiksi agentteihin perustuvien ja holonisten tuotantojärjestelmien kautta. Kuitenkin näihin tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan vain kompleksisilla arkkitehtuureilla ja järjestelmän entiteeteille ominaisia ovat hyvin mukautuvat käyttäytymismallit. Näiden toteuttamiseen tarvitaan paljon työtä ja järjestelmillä on tapana käyttäytyä epä-deterministisesti. Lisäksi ylhäältä alas lähestymistapa johtaa usein tehtaan täydelliseen uudelleenorganisointiin, minkä vuoksi lähestymistapaa ei suosita oikeissa teollisuusympäristöissä. Tämän väitöstyön tarkoituksena on kehittää mukautuville tuotantojärjestelmille arkkitehtuuri, joka mahdollistaa järjestelmien helpon käyttöönoton teollisuudessa. Arkkitehtuuri perustuu alhaalta ylös -lähestymistapaan ja sisältää uudenlaisen joustavan ja älykkään tuotantotilakomponentin, manufactronin. Arkkitehtuuri kattaa kaikki perinteisen tehdasorganisaation kerrokset keskittyen kuitenkin erityisesti tuotantotilojen organisointiin. Lähestymistapa ja tulokset perustuvat Euroopan Unionin XPRESS-tutkimusprojektiin. Projektissa tehtiin yhteistyötä kolmen suuren teollisuushaaran kanssa tarkoituksena löytää joustava tuotantojärjestelmäratkaisu tulevaisuutta varten. Arkkitehtuuria sovellettiin XPRESS-projektissa lentokone-, auto- ja elektoniikkateollisuuteen ja testit osoittivat lähestymistavan soveltuvuuden. Myös lähestymistavan sujuva integrointi olemassa oleviin teollisuusjärjestelmiin osoitettiin onnistuneesti.

Abstract The world is rapidly developing into a networked society, where people, machines, data, services and applications are tightly integrated by means of information and communications technology. The members of Wireless Sensor requires solutions to support the unprecedented level of the system’s pervasion and heterogeneity, solutions which are missing today. Today’s device-level design procedures are an obstacle in the transition to this heterogeneous future, which demands diverse Internet of Things (IoT) devices, including low-end and low-power ones. Reducing the design and production costs of devices in low to mid-scale production quantities, requires new approaches to cope with application versatility. To address this problem, this thesis proposes a novel wireless sensor and actuator network (WSAN)/IoT device design methodology based on the combination of two approaches: platform-based design and autoconfiguration, that are applied to hardware (HW) and software (SW) components. Unlike the state-of-the-art methodologies, the methodology proposed enables more flexibility both during the design and after device deployment, while reducing the development expenses and time-to-market. Although neither of the two these approaches is fundamentally novel on its own, in this thesis they are employed in, and adapted to, extremely resource restricted systems. The feasibility of the methodology is shown by the development of technology artifact representing a Plug-and-Play enabled WSAN/IoT device platform. The new devices are assembled from HW modules, encapsulating the various power supply, processing, transceiver, sensor and actuator units, or sets of those. The central control unit of a device automatically identifies the HW, and configures the SW accordingly. The technology enablers for this - the HW and SW architectures and interfaces – are reported in this thesis. Experimentation confirms the viability of the proposed concepts and mechanisms. The utility of the designed solutions has been shown by a series of successful research projects and experimental results. / Tiivistelmä Maailma on nopeasti muuttumassa verkottuneeksi yhteisöksi, jossa ihmiset, koneet, tiedot, palvelut ja sovellukset ovat integroituneet tiiviisti yhteen tieto- ja viestintätekniikan avulla. Tämän dynaamisen ihmisten ja koneiden välisen yhteisön jäsenillä on erilaisia ja jopa ainutlaatuisia kykyjä. Tämän vision toteutuminen edellyttää toistaiseksi puuttuvia ratkaisuja, jotka tukevat ennennäkemättömän laajalle levinnyttä ja hajanaista järjestelmää. Nykyiset laitetason suunnittelumenetelmät estävät siirtymisen tähän heterogeeniseen tulevaisuuteen, joka edellyttää monipuolisia IoT-laitteita (Internet of Things, esineiden internet), mukaan lukien yksinkertaiset ja vähän virtaa kuluttavat laitteet. Tuotantomääriltään pienten ja keskisuurten laitteiden suunnittelu- ja tuotantokustannusten vähentäminen edellyttää uusia lähestymistapoja sovellusten monipuolisuuden vuoksi. Tutkielmassa ehdotetaan tämän ongelman ratkaisuksi uutta langattomien antureiden ja toimilaitteiden verkon (WSAN) / IoT-laitteiden suunnittelumenetelmää, joka perustuu näiden kahden lähestymistavan yhdistelmään: käyttöympäristöön perustuva rakenne ja automaattinen määritys, joita sovelletaan sekä laitteisto- että ohjelmistokomponentteihin. Toisin kuin nykyiset johtavat menetelmät, ehdotettu menetelmä on joustavampi sekä suunnitteluvaiheessa että laitteen käyttöönoton jälkeen. Tämä vähentää kehityskustannuksia ja laitteen markkinoille tuomiseen tarvittavaa aikaa. Vaikka kumpikaan menetelmä ei ole lähtökohtaisesti uusi, tutkielmassa niitä käytetään järjestelmissä, joissa on äärimmäisen rajoitetut resurssit, ja ne sovitetaan niihin. Menetelmän käyttökelpoisuutta esitellään kehittämällä Plug and Play –yhteensopivaa WSAN-/IoT-laiteympäristöä edustava tekninen artefakti. Uudet laitteet kootaan laitteistomoduuleista, joissa on erilaisia virtalähteitä, prosessori-, lähetin-vastaanotin-, anturija toimilaiteyksikköjä tai niistä koostuvia kokonaisuuksia. Laitteen keskusyksikkö tunnistaa laitteiston automaattisesti ja konfiguroi sen. Tutkielmassa kerrotaan, mitä teknologiaa eli laitteisto- ja ohjelmistoarkkitehtuureja ja -rajapintoja sovelluksessa on käytetty.

Abstract Streams and rivers have been extensively altered by humans. Channelization and land use have changed stream habitats and water quality with adverse effects on biota and ecosystem functions. Impacted streams have been targets for restoration, but there is considerable lack of understanding how streams should be restored in an ecologically effective way. In this doctoral thesis, I studied the impacts of channelization (for timber floating) and agricultural diffuse pollution on stream biota. I also studied the effectiveness of restorations of forestry impacted streams stressed by excessive sand sedimentation from catchment drainage. Finally, I also studied the effects of mosses, fine sediment and enhanced dispersal on stream macroinvertebrate communities and ecosystem functions. I found that channelization did not have effect on diatom, macrophyte, macroinvertebrate and fish assemblages, whereas diffuse pollution had strong effects, with no interactions between the two stressors. I showed that excessive sedimentation from forest drainage was harmful for stream biota but had no effect on leaf decomposition and algal accrual rate. Restoration with boulders reduced sand cover and was more beneficial for in-stream biodiversity, whereas restoration with wood tended to increase hydrological retention of stream channels, thereby altering riparian plant assemblages toward more natural composition. In a mesocosm experiment, I found mosses to have a strong impact on macroinvertebrate communities and ecosystem functions. Mosses increased organic matter retention and reduced algal accrual rate and leaf decomposition. The effect of mosses on macroinvertebrates was stronger than that of sand sedimentation, and mosses mitigated some of the negative effects of sand. Extensive dispersal had a distinct imprint on invertebrate community composition but did not blur the effect of mosses and sand on communities, suggesting strong local-scale environmental control of composition. My thesis emphasizes that priority in stream restoration should be in the mitigation of diffuse pollution rather than restoration of channel morphology, especially in streams where channel alteration has been fairly modest, as in the case of timber floating. Addition of both boulders and large wood likely yields the best biodiversity response in the restoration of forestry impacted streams. Mosses are a key component of boreal lotic ecosystems; therefore, the recovery of mosses may be a prerequisite for the full recovery of biodiversity and ecosystem integrity of boreal streams. / Tiivistelmä Ihmisen toiminta on laajasti muokannut virtavesiä. Uomien kanavointi ja maankäyttö ovat muuttaneet virtavesien elinympäristöjä ja veden laatua, millä on ollut haitallisia vaikutuksia virtavesien luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemin toimintaan. Huonokuntoisia virtavesiä on kunnostettu paljon, mutta ymmärrys siitä, kuinka virtavesiä tulisi kunnostaa parhaan ekologisen lopputuloksen saavuttamiseksi, on edelleen vajaata. Tutkin tässä väitöskirjassa uittoperkausten ja maatalouden hajakuormituksen merkitystä ja yhteisvaikutusta virtavesien eliöyhteisöihin. Tutkin myös kunnostusten vaikutusta hiekasta kärsivissä metsätalouden muokkaamissa puroissa, sekä vesisammalten, hiekan ja eliöiden levittäytymisen merkitystä purojen pohjaeläinyhteisöjen ja ekosysteemin toimintojen muovautumisessa. Havaitsin, että uoman perkauksilla ei ollut vaikutusta virtavesien eliöyhteisöihin, mutta hajakuormituksen vaikutus oli voimakas. Perkauksella ja hajakuormituksella ei ollut yhteisvaikutuksia eliöyhteisöihin. Osoitin, että metsäojituksista aiheutuva ylimääräinen hiekan sedimentaatio on haitallista virtavesien eliöille, mutta sillä ei ollut vaikutusta lehtikarikkeen hajotukseen tai päällyslevien tuotantoon. Kunnostukset joissa käytettiin kiveä vähensivät hiekan peittävyyttä ja olivat hyödyllisempiä uoman eliöstölle kuin kunnostukset, joissa tehtiin puurakennelmia. Puukunnostukset kuitenkin lisäsivät uoman vedenpidätyskykyä ja siten muokkasivat rantavyöhykkeen kasvillisuutta luonnontilaisemmaksi. Havaitsin, että vesisammalilla on voimakas vaikutus pohjaeläinyhteisöjen koostumukseen. Sammalet vaikuttivat ekosysteemin toimintoihin lisäämällä eloperäisen aineksen pidättymistä ja vähentämällä lehtikarikkeen hajotusta ja päällyslevien tuotantoa. Sammalten vaikutus pohjaeläimiin oli voimakkaampi kuin hiekan, ja sammalet kykenivät jopa lieventämään joitakin hiekan negatiivisia vaikutuksia. Eliöiden levittäytymisellä oli selvä vaikutus yhteisöjen koostumukseen, mutta se ei hävittänyt hiekan ja sammalen vaikutusta, mikä viittaa korkeaan ympäristötekijöiden merkitykseen yhteisöjen rakentumisessa. Tutkielmani korostaa, että maatalousjokien tilan parantamisessa hajakuormituksen hallinta tulisi olla ensisijainen kunnostustavoite uoman rakenteen kunnostamisen sijaan. Metsätalouden vaikutuksista kärsivissä puroissa kivi- ja puumateriaalin käyttö samanaikaisesti tuottaa luultavimmin laajimman vaikutuksen purojen monimuotoisuuteen. Sammalilla on merkittävä vaikutus muiden eliöiden yhteisökoostumukseen ja ekosysteemin toimintoihin, joten sammalten palautuminen on tärkeä kunnostustavoite virtavesissä, joissa on luonnostaan paljon sammalkasvustoa.

Abstract The energy consumption around the globe is on the rise due to the exponential population growth and urbanization. There is a need for alternative and non-conventional energy sources, which are CO2-neutral, and a need to produce less or no environmental pollutants and to have high energy efficiency. One of the alternative approaches is hydrogen economy with the fuel cell (FC) technology which is forecasted to lead to a sustainable society. Hydrogen (H2) is recognized as a potential fuel and clean energy carrier being at the same time a carbon-free element. Moreover, H2 is utilized in many processes in chemical, food, metallurgical, and pharmaceutical industry and it is also a valuable chemical in many reactions (e.g. refineries). Non-renewable resources have been the major feedstock for H2 production for many years. At present, ~50% of H2 is produced via catalytic steam reforming of natural gas followed by various down-stream purification steps to produce ~99.99% H2, the process being highly energy intensive. Henceforth, bio-fuels like biomass derived alcohols (e.g. bio-ethanol and bio-glycerol), can be viable raw materials for the H2 production. In a membrane based reactor, the reaction and selective separation of H2 occur simultaneously in one unit, thus improving the overall reactor efficiency. The main motivation of this work is to produce H2 more efficiently and in an environmentally friendly way from bio-alcohols with a high H2 selectivity, purity and yield. In this thesis, the work was divided into two research areas, the first being the catalytic studies using metal decorated carbon nanotube (CNT) based catalysts in steam reforming of ethanol (SRE) at low temperatures (<450 °C). The second part was the study of steam reforming (SR) and the water-gas-shift (WGS) reactions in a membrane reactor (MR) using dense and composite Pd-based membranes to produce high purity H2. CNTs were found to be promising support materials for the low temperature reforming compared to conventional catalyst supports, e.g. Al2O3. The metal/metal oxide decorated CNTs presented active particles with narrow size distribution and small size (~2–5 nm). The ZnO promoted Ni/CNT based catalysts showed the highest H2 selectivity of ~76% with very low CO selectivity <1%. Ethanol was shown to be a more suitable and viable source for H2 than glycerol. The dense Pd-Ag membrane had higher selectivity but a lower permeating flux than the composite membrane. The MR performance is also dependent on the active catalyst materials and thus, both the catalyst and membrane play an important role. Overall, the membrane–assisted reformer outperforms the conventional reformer and it is a potential technology in pure H2 production. The high purity of H2 gas with a CO-free reformate for fuel cell applications can be gained using the MR system. / Tiivistelmä Maailman energiankulutus on kasvussa räjähdysmäisen väestönkasvun ja voimakkaan kaupungistumisen myötä. Tällä hetkellä energian tuottamisen aiheuttamat ympäristöongelmat ja taloudellinen epävarmuus ovat seikkoja, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan vaihtoehtoisia ja ei-perinteisiä energialähteitä, joilla on korkea energiasisältö ja jotka tuottavat vähän hiilidioksidipäästöjä. Eräs vaihtoehtoisista lähestymistavoista on vetytalous yhdistettynä polttokennotekniikkaan, minkä on esitetty helpottavan siirtymistä kestävään yhteiskuntaan. Vety on puhdas ja hiilivapaa polttoaine ja energian kantaja. Lisäksi vetyä käytetään monissa prosesseissa kemian-, elintarvike-, metalli- ja lääketeollisuudessa ja se on arvokas kemikaali monissa prosesseissa (mm. öljynjalostamoissa). Uusiutumattomat luonnonvarat ovat olleet tähän saakka merkittävin vedyn tuotannon raaka-aine. Tällä hetkellä noin 50 % vedystä tuotetaan maakaasun katalyyttisellä höyryreformoinilla. Puhtaan (yli 99,99 %) vedyn tuotanto vaatii kuitenkin useita puhdistusvaiheita, jotka ovat erittäin energiaintensiivisiä. Integroimalla reaktio- ja puhdistusvaihe samaan yksikköön (membraanireaktori) saavutetaan huomattavia kustannussäästöjä. Biopolttoaineet, kuten biomassapohjaiset alkoholit (bioetanoli ja bioglyseroli), ovat vaihtoehtoisia lähtöaineita vedyn valmistuksessa. Tämän työn tavoitteena on tuottaa vetyä bioalkoholeista tehokkaasti (korkea selektiivisyys ja saanto) ja ympäristöystävällisesti. Tutkimus on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä tutkittiin etanolin katalyyttistä höyryreformointia matalissa lämpötiloissa (<450 °C) hyödyntämällä metallipinnoitettuja hiilinanoputkia. Työn toisessa osassa höyryreformointia ja vesikaasun siirtoreaktioa tutkittiin membraanireaktorissa käyttämällä vedyn tuotantoon tiheitä palladiumpohjaisia kalvoja sekä huokoisia palladiumkomposiittikalvoja. Hiilinanoputket (CNT) havaittiin lupaaviksi katalyyttien tukimateriaaleiksi verrattuna tavanomaisesti valmistettuihin tukiaineisiin, kuten Al2O3. CNT-tukiaineelle pinnoitetuilla aktiivisilla aineilla (metalli-/metallioksidit) todettiin olevan pieni partikkelikoko (~2–5 nm) ja kapea partikkelikokojakauma. Sinkkioksidin (ZnO) lisäyksellä Ni/CNT-katalyytteihin saavutettiin korkea vetyselektiivisyys (~76 %) ja erittäin alhainen hiilimoksidiselektiivisyys (<1 %). Etanolin todettiin olevan parempi vedyn raaka-aine kuin glyserolin. Tiheillä Pd-Ag-kalvoilla havaittiin olevan vedyn suhteen korkeampi selektiivisyys mutta matalampi vuo verrattuna palladiumkomposiittikalvoihin. Membraanireaktorin suorituskyky oli riippuvainen myös katalyytin aktiivisuudesta, joten sekä kalvolla että katalyyttimateriaalilla oli merkittävä rooli kyseisessä reaktorirakenteessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että membraanierotukseen perustuva reformointiyksikkö on huomattavasti perinteistä reformeriyksikköä suorituskykyisempi mahdollistaen tehokkaan teknologian puhtaan vedyn tuottamiseksi. Membraanitekniikalla tuotettua puhdasta vetyä voidaan hyödyntää mm. polttokennojen polttoaineena.

Abstract The objective of this thesis is to demonstrate multi-dimensional carbon nanotube (CNT) structures in combination with various active materials in order to evaluate their performance in electrode applications such as cold emitters, electric double-layer capacitors (EDLC), and electrochemical sensor/catalyst devices. As the host materials for other active materials, the construction of multi-dimensional CNT nanostructures in this thesis is achieved by two different approaches. In the first, direct growth of 3-dimensional carbon nanostructures by catalytic chemical deposition to produce filamentary carbon as well as vertically aligned forests was applied. The second route that was utilized encompassed the immobilization of CNTs from dispersions to form 2-dimensional surface coatings as well as self-supporting porous buckypapers. Carbonaceous nanocomposites of the active materials are obtained by a number of different methods such as (i) growing nanotubes and filamentous structures on porous Ni catalyst structures, (ii) impregnating CNTs with organic receptor molecules or with Pd nanoparticles, (iii) plating and replacing Cu with Pd on the nanotubes by chemical and galvanic reactions, (iv) annealing W evaporated on CNTs to form CNT-WC composites in solid-solid reactions and (v) reacting S vapor with W coated on CNTs to synthesize CNT-WS2 edge-on lamellar structures of the dichalcogenide in the vertically aligned CNT forests. The 3-dimensional carbon-Raney®Ni composite electrodes show reasonable specific capacitance of ~12 F·g-1 in electric double-layer capacitors as well as a low turn-on field (<1.0 V·µm-1) in field emitter devices. CNT-Nafion®-trifluoroacetylazobenzene coatings on glassy carbon electrodes outperform their Nafion®-trifluoroacetylazobenzene counterparts in electrochemical sensing of different amine compounds (e.g. 10 mM cadaverine, putrescine or ammonia). Cu and CuPd/buckypaper composites display catalytic activity in electrocatalytic oxidation of methanol in alkaline media. On the other hand, nanocomposites of WC and WS2 with aligned CNT forest exhibit a promising performance in hydrogen evolution reactions with an overpotential between -0.5 and -0.7 V at pH~1. In addition, these respective CNT forest aligned nanocomposites also demonstrate a novel method to obtain macroscopic 3-dimensional catalytic electrode assemblies. The results in this thesis elucidate the combination of carbon based nanostructures with organic and inorganic materials as a feasible and versatile approach to produce electrodes for several applications. The following studies of each active carbonaceous composite are expected to boost the technological innovation in relevant fields and initiate further development for commercial exploitation. / Tiivistelmä Työn tavoitteena oli demonstroida moniulotteisia hiilinanoputkirakenteita (CNT), joihin yhdistetään erilaisia aktiivisia materiaaleja sekä arvioida niiden suorituskykyä elektrodisovelluksissa, kuten kenttäemitterissä, sähköisissä kaksoiskerroskondensaattoreissa ja sähkökemiallisissa anturi- ja katalyyttikomponenteissa. Moniulotteisten CNT-nanorakenteiden konstruoiminen muiden aktiivisten materiaalien isäntämateriaaliksi toteutettiin kahdella tavalla. Ensimmäisessä toteutuksessa sovellettiin katalyyttis-kemiallista pinnoitusta, jolla kasvatettiin suoraan kolmiulotteisia hiilinanorakenteita sekä kuitumaisena hiilenä että pystysuuntaan orientoituneina hiilinanoputkimetsinä. Toinen päämenetelmä oli hiilinanoputkien immobilisointi dispersioista kaksiulotteisiksi pinnoitteiksi ja itsetukeutuviksi huokoisiksi hiilinanoputkipapereiksi. Hiiltä sisältäviä aktiivisten materiaalien nanokomposiitteja valmistettiin useilla menetelmillä, kuten (i) kasvattamalla nanoputkia ja kuitumaisia rakenteita huokoisiin Ni-katalyyttirakenteisiin, (ii) kyllästämällä hiilinanoputkia orgaanisilla reseptorimolekyyleillä tai Pd-nanopartikkeleilla, (iii) pinnoittamalla ja korvaamalla nanoputkien päällä olevaa kuparia palladiumilla kemiallisten ja galvaanisten reaktioiden avulla, (iv) hehkuttamalla hiilinanoputkien pinnalle höyrystettyä wolframia (W) muodostamaan CNT-WC-komposiitteja kiinteä–kiinteä-reaktiolla sekä (v) antamalla rikkihöyryn reagoida W-pinnoitettujen hiilinanoputkien kanssa lamellaaristen CNT-WS2-kalkogenidirakenteiden syntetisoimiseksi pystysuuntaan orientoituneisiin CNT-metsiin. Kolmiulotteisilla hiili–Raney®Ni-komposiittielektrodeilla saavutetaan kohtuullinen ominaiskapasitanssi (~12 F·g-1) sähköisissä kaksoiskerroskondensaattoreissa ja pieni kytkeytymiskenttä (<1,0 V·μm-1) kenttäemitterikomponenteissa. CNT-Nafion®-trifluoroasetyyliatsobentseeni-pinnoitteet lasimaisilla hiilielektrodeilla ovat selvästi parempia erilaisten amiiniyhdisteiden (esimerkiksi 10 mM kadaveriini, putreskiini tai ammoniakki) sähkökemiallisessa havaitsemisessa kuin vastaavat Nafion®-trifluoroasetyyliatsobentseeni-pinnoitteet. Cu- ja CuPd-hiilinanoputkipaperikomposiitit osoittavat katalyyttistä aktiivisuutta metanolin sähkökatalyyttisessä hapettumisessa emäksisessä väliaineessa. Toisaalta WC- ja WS2-yhdisteiden ja orientoituneiden CNT-metsien muodostamat nanokomposiitit osoittavat lupaavaa suorituskykyä vedynmuodostamisreaktiossa -0,5…-0,7 V ylipotentiaalilla, ja nämä myös demonstroivat uutta menetelmää makroskooppisten kolmiulotteisten katalyyttisten elektrodirakenteiden toteuttamiseksi. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että hiilipohjaisten nanorakenteiden ja orgaanisten/epäorgaanisten materiaalien yhdistäminen on toteuttamiskelpoinen ja monipuolinen lähestymistapa elektrodien valmistamiseksi useisiin sovelluksiin. Kunkin työssä esitetyn aktiivista hiiltä sisältävän komposiitin tutkimuksen odotetaan lisäävän kyseisen alan teknisiä innovaatioita ja synnyttävän lisää kehitystyötä tutkimuksen kaupalliseksi soveltamiseksi.

Abstract Software process assessment and improvement came under the spotlight in the discussion of software engineering when the Software Engineering Institute published the maturity model for software process capability determination in 1987. Since then, several new approaches and standards have been developed. This thesis introduces a European software process assessment and improvement methodology called BOOTSTRAP, which was initially developed in an ESPRIT project starting from lean and kaizen philosophy. The focus is on the evolution of methodology and how it was developed, using an experimental research approach. The work covers also enhancements to the methodology investigated in the SPICE, PROFES and TAPISTRY projects. The enhancements expand the original methodology into new specific application areas, keep it compliant with new quality standards and certification, improve the efficiency of the assessment method, enhance the focus from process to product and strengthen improvement monitoring and support. To address these areas, the new BOOTSTRAP methodology releases offer tailored and enhanced assessment reference models and enhanced assessment and improvement methods. The new features also facilitate more frequent and even continuous assessments with software measurement-based indicators. The thesis explains the origin and features of BOOTSTRAP software process assessment and improvement methodology and how it was developed for professional use. The discussion starts with the evolution of the methodology. Then the new trends and demands are introduced and new features of the BOOTSTRAP methodology described. The conclusion discusses how the methodology developed to be able successfully to support professional software process assessment, to align it with the evolution of software engineering, to adopt the features and requirements of the underlying standards in order to conform to the requirements set by ISO 15504 standard and to become validated in practice. / Tiivistelmä Ohjelmistoprosessin arvioinnista ja parantamisesta tuli ohjelmistotekniikan keskeinen kiinnostuksen kohde kun Carnegie-Mellon yliopiston ohjelmistotekniikan instituutti SEI julkaisi kypsyysmallinsa ohjelmistoprosessin kyvykkyyden arviointiin vuonna 1987. Siitä lähtien maailmalla on syntynyt lukuisa määrä uusia malleja ja standardeja tälle alueelle. Tässä väitöskirjassa esitellään eurooppalainen ohjelmistoprosessin arviointi- ja parantamismenetelmä BOOTSTRAP, joka kehitettiin alun perin Euroopan unionin ESPRIT tutkimusohjelman rahoittamassa projektissa lähtien japanilaisesta ohut-ajattelusta (Lean) ja sen jatkuvan parantamisen periaatteesta (Kaizen). Esitys keskittyy menetelmän kehittymiseen ja siihen miten menetelmä käytännössä kehitettiin käyttäen kokeellista tutkimustapaa teollisessa ympäristössä. Työ kattaa myös alkuperäiseen menetelmään tehdyt laajennukset, jotka syntyivät yhteistyössä SPICE, PROFES ja TAPISTRY projekteissa tehdyn tutkimuksen tuloksena. Tehdyt laajennukset mahdollistavat menetelmän käytön uusilla sovellusalueilla, takaavat menetelmän yhteensopivuuden alan laatu- ja sertifiointistandardien kanssa, parantavat menetelmän tehokkuutta, laajentavat menetelmän käyttöaluetta prosessin arvioinnista sisältämään myös tuotteen kehittämisen arvioinnin ja vahvistavat parantamisen seurantaa ja tukemista. Toteuttaakseen näiden uusien ominaisuuksien vaatimukset uudet BOOTSTRAP menetelmän julkistukset tarjoavat räätälöityjä ja laajennettuja mallikuvauksia arviointien tekemiseksi sekä entistä täydellisempiä lähestymistapoja arviointien suorittamiselle ja parantamiselle. Menetelmän uudet ominaisuudet mahdollistavat myös usein toistuvien arviointien suorittamisen ja jopa jatkuvan arvioinnin ohjelmisto-mittauksia hyödyntäen. Väitöskirjassa kuvataan yksityiskohtaisesti BOOTSTRAP menetelmän lähtö-kohdat ja ominaisuudet ja se kuinka menetelmä onnistuttiin kehittämään ammattimaiseen ohjelmistoprosessin arviointiin ja parantamiseen sopivaksi. Ensin kuvataan menetelmän kehittyminen ja sitten edetään alan uusien kehitystrendien ja vaatimusten esittelyyn siihen kuinka BOOTSTRAP menetelmä uudet ominaisuudet vastaavat näihin vaatimuksiin. Yhteenvedossa osoitetaan kuinka kehittämisessä onnistuttiin saamaan aikaan uusi menetelmä, joka sopii ammattimaiseen ohjelmistoprosessin arviointiin, vastaa kaikilta osin alan kehittymisen vaatimuksia, sisältää alan standardien vaatimukset täyttävät käytännössä koestetut ominaisuudet, jotka takaavat menetelmän vastaavuuden ISO 15504 standardin vaatimuksiin.