Spelling suggestions: "subject:"vähemmistökieli"" "subject:"vähemmistöjen""
1 |
Miten muuttuu runokylien kieli:reaaliaikatutkimus jälkitavujen <em>A</em>-loppuisten vokaalijonojen variaatiosta vienalaismurteissaKunnas, N. (Niina) 08 June 2007 (has links)
Abstract
In my research I look at sound structure variation and change in the Viena dialect of two Karelian villages Jyskyjärvi and Kalevala. I explore how the final syllable A-ending vowel combinations (iA, eA, UA and OA) and long vowels aa and ää are represented in modern Viena dialects and how vowel clusters have changed in pronunciation over a period of thirty years. I study the change in language in real-time: I compare recorded interviews made between 1967–1971 and 2001.
Methodologically my research stems from the sociolinguistic research tradition as well as language contact research. The central question is how the closely related Finnish language has perhaps begun to affect the Viena Karelian language. Looking at linguistic changes, one aim is to test morphological and lexical diffusion theories and strive to advance said theories. As regards idiolectic variation, I explore how the language attitudes of the informants affect their language variation and how a social network and its structure can explain the differences in idiolectic variation.
The results show that there is a significant amount of variation in Viena Karelian's final syllable A-ending vowel clusters. This may have been affected by the minority position and endangered status of the Karelian language as well as the great changes in the society. Variation and linguistic change is affected by, among other things, morphological factors, frequency of lexemes, and the attempt at symmetry of the vowel clusters. In certain vowel clusters the typical variant of Viena dialects has become more common. However, in certain vowel clusters, a contact-initiated variant has increased in popularity. The data also show changes, which seem to have been affected by reasons external to the language (language contact) and reasons internal to the language (emergent systemic change).
In this study, the testing of the diffusion theories shows that contact-initiated variants are becoming more common often in the order of an inverted morphotactic hierarchy and more easily taking hold of broad-frequency form groups. Contrary to my expectations, changes spreading from below have not in my data always progressed in the order of morphotactic hierarchy. The progression of language change may be mixed up by the transformation in the nature of the language change. The changes in the lexicon, on the other hand, have primarily progressed according to the hypothesis that changes spreading from below first affect the most frequently used vocabulary and changes spreading from above first affect the less used part of the vocabulary.
The results of individual differences in variation show that the wide spread use of certain variants can be explained by the structure of the social network and the network members' influence on each other. However, social networks alone cannot be used to explain language change. Instead, the results of the study show that attitudes towards language and a person's ethnic loyalty affect the language choices made. Contact-induced shifts are generally more frequent in those informants' language to whom Finnish is a more enticing prestige language than Karelian. / Tiivistelmä
Tarkastelen tutkimuksessani kahdessa karjalaiskylässä, Jyskyjärvellä ja Kalevalassa, puhuttavan vienalaismurteen äännerakenteen variaatiota ja muuttumista. Selvitän, miten jälkitavujen A-loppuiset vokaaliyhtymät (iA, eA, UA ja OA) sekä kaksoisvokaalit aa ja ää edustuvat nykyvienalaismurteissa ja miten vokaalijonojen edustus on muuttunut 30 vuodessa. Kielen muuttumista tutkin reaaliajassa: vertailen toisiinsa 1970-luvun taitteessa ja 2000-luvun taitteessa tallennettujen haastattelujen kieltä.
Lähtökohdiltaan työni liittyy sekä sosiolingvistiseen tutkimusperinteeseen että kielikontaktitutkimukseen. Keskeinen kysymys on, miten vienankarjalan läheinen sukukieli, suomi, vaikuttaa nykyvienankarjalaan. Kielenmuutosten seuraamisessa yksi tavoite on myös testata morfologisen ja leksikaalisen diffuusion teorioita sekä pyrkiä kehittämään mainittuja teorioita eteenpäin. Variaation idiolekteittaisen tarkastelun kohdalla selvitän, miten informanttien kieliasenteet vaikuttavat heidän kielelliseen variaatioonsa ja pystyvätkö sosiaalinen verkko ja sen rakenne selittämään variaation idiolekteittaisia eroja.
Tulokset osoittavat, että variaatio vienankarjalan jälkitavujen A-loppuisissa vokaalijonoissa on erittäin runsasta. Tähän lienevät vaikuttaneet karjalan kielen vähemmistöasema ja uhanalaisuus sekä suuret yhteiskunnalliset muutokset. Variaatiota ja kielenmuutoksia ovat säädelleet muun muassa morfologiset tekijät, lekseemien taajuus sekä jälkitavujen vokaalijonojen pyrkimys symmetriaan. Eräissä vokaalijonoissa vienalaismurteiden tyypillisin variantti on alkanut yleistyä, ja eräissä vokaalijonoissa taas kontaktilähtöinen variantti on lisännyt suosiotaan. Aineistossani on havaittavissa myös muutoksia, joihin lienevät vaikuttaneet sekä kielenulkoiset syyt (kielikontakti) että kielensisäiset syyt (orastava systeeminmuutos).
Tässä työssä diffuusioteorioiden testaaminen on osoittanut, että kontaktilähtöiset variantit yleistyvät kielessä usein käänteisessä morfotaktisen hierarkian mukaisessa järjestyksessä ja tarttuvat herkemmin suurtaajuisiin muotoryhmiin. Sitä vastoin alhaalta leviävät muutokset eivät ole aineistossani aina edenneet morfotaktisen hierarkian mukaisessa järjestyksessä, kuten olen olettanut. Muutoksen muotoryhmittäistä etenemistä saattaakin "sekoittaa" muutoksen luonteen muuttuminen. Lekseemeittäin muutokset ovat edenneet pääosin hypoteesini mukaisesti: alhaalta leviävät muutokset ovat tarttuneet ensin sanaston suurtaajuiseen osaan ja ylhäältä leviävät muutokset ensin sanaston pientaajuiseen osaan.
Tulokset variaation yksilöllisistä eroista osoittavat, että eräiden varianttien taaja käyttö selittyy sosiaalisen verkon rakenteesta ja verkon jäsenten vaikutuksesta mutta sosiaaliset verkot yksinään eivät pysty kielen vaihtelua selittämään. Sen sijaan tulokset viittaavat siihen, että kieliasenteet ja ihmisen etninen lojaalisuus vaikuttavat siihen, millaisia kielellisiä valintoja hän tekee. Kontaktilähtöiset innovaatiot ovat monin kohdin yleisempiä sellaisten informanttien kielessä, joille suomi on karjalaa vetovoimaisempi prestiisikieli.
|
2 |
Suomen äidinkielentuki esikoululuokassa verkkosivujen valossa : Kuntien viranomaisviestintä vivahteikasta / Finnish mother tongue support in pre-school class in the light of websites : Municipal authority communication shows variable solutionsHolmberg, Hannele January 2020 (has links)
Huvudsyftet med denna studien var att granska hur kommuner informerar om modersmål i förskoleklassen på finska. Tio kommuner valdes för att studera detta, fem s.k. förvaltningskommuner för finska, fem som inte var det. Studien visar att det är vanligare att kommunerna informerar om modersmål och förskoleklass på finska om kommunen ingår i förvaltningsområdet för det finska språket. För att sprida information på finska använder kommunerna både finskspråkiga myndighetstexter och automatiska översättningsprogram. Kommunernas finskspråkiga texter visade sig vara vaga och mångtydiga. De automatiska översättningarna motsvarade inte det förväntade innehållet. Denna kvalitativa studie tar sin teoretiska utgångspunkt i nationell lagstiftning ur ett språk- och minoritetspolitiskt synsätt. Huvudmaterialet består av de valda kommunernas internetsidor som samlades in under oktober 2019 och analyserades med hjälp av kritisk diskursanalys. / The aim of this study was to examine how municipalities inform about mother tongue in the pre-school class in Finnish. Ten municipalities were chosen to study this, five so-called administrative areas for Finnish, five that were not. The study shows that it is more common for municipalities to provide information about mother tongue and pre-school class in Finnish if the municipality is included in the administrative area for Finnish language. To disseminate information in Finnish, the municipalities use both government texts in Finnish and automatic translation programs. The language texts of the municipalities in Finnish proved to be vague and ambiguous. The automatic translations did not match the expected content. This qualitative study takes its theoretical point of departure in national legislation from the perspective of a language and minority policy. The main material consists of ten municipalities' internet pages which were collected in October 2019 and analysed using critical discourse analysis.
|
3 |
Suomen yleiskielestä poikkeava ruotsinsuomen sanasto : Kuvaus ruotsinsuomen omasta sanastosta ja siihen liittyvistä asenteista / Sverigefinska ord som inte förekommer i standardfinska : Beskrivning av sverigefinska ord samt attityder förknippade med dessaLarsson, Tarja January 2024 (has links)
Uutta ruotsinsuomalaista sanastoa kehittyy pääasiassa kahdella tavalla. Eniten uutta sanastoa syntyy epävirallisissa keskustelutilanteissa, mutta sanastoa luodaan myös tietoisesti, kun Kielenja kansanperinteen tutkimuslaitos antaa suosituksia esimerkiksi Ruotsin viranomaisten nimienkääntämisestä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia suomen yleiskielestä poikkeavia suomen sanoja Ruotsissa käytetään, ketkä niitä käyttävät sekä millaisia asenteitatällaisen sanaston käyttöön liittyy. Ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle on tärkeää, että heidän kieltään tutkitaan, sillä siten voidaan kartuttaa tietoa vähemmistöstä, saada heidän käyttämästään kielestä tutkimukseen perustuvaa tietoa ja vahvistaa heidän ruotsinsuomalaista identiteettiään. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on toisaalta Ruotsin radion suomenkielisen toimituksenvuosina 2016–2023 järjestämissä Vuoden ruotsinsuomalainen sana -äänestyksissä ehdotetut sanat ja toisaalta ruotsinsuomalaisten sanojen käyttöä ja sanoihin liittyviä asenteita kartoittava verkkokysely. Olen lajitellut äänestyksissä ehdotetut sanat lainasanatyypin, sanaluokan jaaihepiirin mukaan. Kyselytutkimuksessa olen analysoinut sekä määrällisen tiedon että vastauksia täydentävät vapaamuotoiset perustelut. Vuoden ruotsinsuomalainen sana -äänestysten aineistosta tehty tutkimus osoittaa, että suurin osa aineistossa esiintyvistä ruotsinsuomen sanoista on niin kutsuttuja erityislainoja eli ruotsistasuomen kieliasuun mukautettuja lainasanoja. Sanojen aihepiirit kuvastavat etupäässä kielenkäyttäjien arkeen liittyviä teemoja. Ruotsissa asuvien suomen puhujien keskuudessa toteutettu kyselytutkimus osoittaa, että ruotsinsuomen sanoja käytetään eniten puheessa mutta melko paljon myös vapaamuotoisessa kirjoituksessa. Nuoremmat ikäryhmät käyttävät tämäntyyppisiä sanoja vanhempia ikäryhmiä enemmän ja myös suhtautuvat niiden käyttöön myönteisemmin. / Nya sverigefinska ord skapas i huvudsak på två olika sätt. De flesta av de nya orden bildas iinformella diskussionssituationer, men ord och termer skapas också medvetet när Institutet förspråk och folkminnen ger rekommendationer om till exempel översättning av svenska myndigheters namn till finska. Syftet med denna studie är att ta reda på vilken typ av finska ordsom inte ingår i standardfinska som används i Sverige, vilka som använder dessa ord samt vilka attityder som förknippas med användningen av sådana ord. För den sverigefinska minoriteten är det viktigt att deras språk studeras. På så sätt kan man öka kunskapen om minoriteten, få fram forskningsbaserad information om det språk minoriteten använder samt stärka dess sverigefinska identitet. Det empiriska materialet i undersökningen utgörs dels av de föreslagna orden i omröstningarna Årets sverigefinska ord som Sveriges Radios finskspråkiga redaktion har arrangerat under åren 2016–2023, och dels av en webbenkät som kartlägger användningen av sverigefinska ord samt attityder förknippade med användningen av dessa. Jag har kategoriserat de i omröstningarna föreslagna orden efter typ av lånord, ordklass och ämnesområde. I enkätundersökningen har jag analyserat både kvantitativa uppgifter och de fritt formulerade motiveringarna som kompletterar svaren. Undersökningen av de sverigefinska orden som förekommer i omröstningarna Årets sverigefinska ord visar att de flesta orden är så kallade främmande ord, det vill säga lånord från svenska till finska som är anpassade till finskans ortografi. Ordens ämnesområden speglar främst språkbrukarnas vardag. Enkätundersökningen bland talare av finska i Sverige visar att sverigefinska ord används mest i tal men relativt mycket även i informella texter. Yngre åldersgrupper använder denna typ av ord mer än äldre åldersgrupper och förhåller sig också mer positiva till användningen av dem. / Sweden Finnish vocabulary is developed mainly in two ways. Most of the new vocabulary is created in situations of informal communication, but vocabulary is also consciously created when Language Advisors of Finnish at the Institute for Language and Folklore make recommendations on, for example, translation of names of Swedish authorities into Finnish. The purpose of this study is to examine what types of Finnish words deviating from the Finnish standard language that are used in Sweden, who uses them, and what kind of attitudes are involved in the use of such vocabulary. For the Sweden Finnish minority, it is important that their language is studied, as this will contribute to a wider knowledge of the minority, further research-based knowledge about the language they use, and strengthen their Sweden Finnish identity. The empirical material used for the study is, on the one hand, the words proposed in the Sweden Finnish Word of the Year votes organised by the Swedish Radio in 2016 to 2023, and, on the other hand, an on-line survey on the use of Sweden Finnish words and attitudes related to these. I have analysed the words proposed in the votes by type of loan word, word class and subject matter. For the survey, I have analysed both the quantitative data and the respondents’ arguments supporting their answers. The study of the words proposed in the Sweden Finnish Word of the Year votes indicates that most of the words are so-called special loans, i.e. loan words adapted to the Finnish language structure. The topics of the words mainly reflect the everyday life of language users. A survey among Finnish speakers living in Sweden shows that Sweden Finnish words are used mostly in speech but quite often also in informal writing. Younger speakers use these types of words more than older speakers and also show more positive attitudes towards the use of these words.
|
Page generated in 0.0385 seconds