The results from an experimental study on the dynamic properties of sand with nonplastic silt are presented. Combined resonant column and torsional shear equipment is used to evaluate the effects of confining pressure, shearing strain, frequency, and number of cycles of loading on the dynamic properties of silty sand. The goal of this study is to determine if relationships in the literature for sands and gravels are accurate for predicting the shear modulus and material damping characteristics of soil with nonplastic fines or if the incorporation of a fines content parameter improves predictions. This goal was primarily accomplished by reconstituting and testing samples of an alluvial deposit from Dillon Dam, Dillon, Colorado according to predetermined gradation curves with variable amounts of non-plastic fines. Among the findings of this investigation are: (1) soil parameters such as Cu and D50 can be related to dynamic properties of soils with up to 25% fines, (2) the effects of non-plastic fines on the small-strain dynamic properties of soils are not very pronounced for soils with less than 25% fines, and (3) an increase in the amount of non-plastic fines in uniform soils or soils with more than 25% fines generally results in lower values of small-strain shear modulus, higher values of small-strain material damping, and more linear G/Gmax - log([gamma]) and D - log([gamma]) curves. The effect of non-contacting, larger granular particles in a finer soil matrix is also investigated along with the impact of removing larger particles from laboratory samples. / text

Being able to extrapolate interaction values from a database of pullout resistance testing results may possibly help with narrowing down the most suitable reinforcement/fill material combinations for a Mechanically Stabilized Earth wall, thereby reducing the number of tests needed for a design and maximizing the efficiency of the system. The objectives of this thesis include the following: collect and organize a broad collection of data in a way that can assist in preliminary selection of interaction properties for uniaxial geogrids; analyze the collection of data for trends related to geogrid polymer type; analyze the collection of data for trends related to the presence of fines in the fill material; compare the collected data to previous studies on the effects of geogrid specimen length on pullout performance; and compare the collected data to previous studies on the effect of geogrid rib thickness to mean particle size ratio on normalized bearing stress and CI values. The data from 101 pullout tests are presented in tabular and graphic form so that the coefficient of interaction may be interpolated for many geogrid/fill material combinations. The effect of polymer type (PET vs HDPE) was shown to have little effect on how a geogrid performs in a fill material. In one case, the two polymer types exhibit differing trends within the same fill material. The presence of fines (>12% by weight) in the fill material results in a significant decrease in the coefficient of interaction when compared to clean granular fills. The effects of geogrid embedment length have significant effects on the results of geogrid pullout tests. Samples with shorter lengths were shown to carry a greater load per unit area than longer samples. Normalized bearing stress is shown to be heavily influenced by the geogrid transverse rib thickness to mean particle size ratio (B/D50). For a particular fill material, normalized bearing stress decreases linearly with increasing B/D50. For a particular geogrid, normalized bearing stress is shown to have a bi-linear behavior with increasing B/D50. Initially, normalized bearing stress increases with increasing B/D50. After reaching a peak, normalized bearing stress begins to decrease with increasing B/D50. / text

Cette recherche s'intéresse aux perceptions des personnes itinérantes sur leur judiciarisation et leurs incarcérations. La judiciarisation s'opère suite à la remise de constats d'infractions en lien avec les règlementations municipales de la ville, celles de la Société des Transports de Montréal ainsi que le Code de Sécurité Routière. Elle relève donc de la procédure pénale, par opposition au code criminel et concerne des infractions mineures, souvent en lien avec des incivilités. Ultimement, la judiciarisation conduit à l'emprisonnement faute de paiement de l'amende. L'objectif de cette recherche est de mieux comprendre les perceptions à partir d'une compréhension des effets au plan matériel, des relations entretenues avec les différents acteurs socio-judiciaires et du regard que les personnes portent sur la justice à partir de leur expérience. Ancrée dans un cadre théorique fondé sur la reconnaissance (Honneth, 2000), l'expérience de judiciarisation et de l'incarcération est conçue et révélatrice d'un rapport entre la personne itinérante et le système de justice. Pour réaliser cette étude, deux méthodologies complémentaires ont été utilisées. La première s'appuie sur 29 entrevues réalisées avec des personnes itinérantes, portant sur leurs expériences de judiciarisation et sur leur expérience de rue. La seconde a consisté en une analyse statistique descriptive des dossiers judiciaires des 29 personnes, dossiers comprenant l'ensemble des infractions reprochées (criminelles et pénales) ainsi que le processus judiciaire suivi par chacune. / This research explores homeless individuals' perception of their penalization and incarceration experience. Penalization of homeless individuals is an increasingly frequent phenomenon, due to a rise in the number of statements of offense served following infractions to municipal by-laws, to Société des Transports de Montréal by-laws or to the Code de Sécurité Routière. Penalization differs from criminalization : whereas criminalization results from the application of the Criminal Code, penalization follows for minor infractions or incivilities. Ultimately, penalization leads to incarceration : as they default on fines, individuals are increasingly sentenced to jail terms. The objective of this research is to better grasp how homeless individuals perceive penalization. It focuses on its effects on their material life, on their relationship with the system's actors and on their perception of the judicial system through their interaction with it. Ingrained in the conceptual framework of recognition (Honneth, 2000), the experience of penalization and incarceration sheds light on the relationship between homeless individuals and the justice system. This research makes use of complementary methodologies. The first one, draws on 29 interviews conducted with homeless individuals regarding their penalization and street life experience. The second one consisted of a descriptive statistical analysis of the 29 individuals' legal records, which included criminal and penal infractions and the procedural steps associated with each infraction.

Actuellement, le dépôt sec d'aérosols en milieu urbain est peu connu du fait d'un manque de données.Ces connaissances sont pourtant indispensables pour comprendre les flux de polluants dans les villes et estimer l'exposition d'habitants à des rayonnements ionisants dans le cas d'aérosols radioactifs. Un apport de données permettrait en outre d'améliorer la modélisation du dépôt dans ce milieu. Une approche expérimentale originale est employée pour étudier le dépôt sec d'aérosols submicroniques sur des surfaces urbaines. L'association d'expérimentations en soufflerie et in situ et l'utilisation de traceurs permettent de mesurer des vitesses de dépôt sec et d'étudier les différents phénomènes physiques qui régissent ce dépôt en milieu urbain. Ces données sont associées à des conditions de météorologie et de turbulence quantifiées par des mesures. Cet ensemble permet de hiérarchiser l'influence des principaux phénomènes physiques pour chaque type d'expérimentation. Notamment,des phénomènes différents doivent être considérés prépondérants dans le cas d'expositions chroniques ou aigües des surfaces urbaines aux particules atmosphériques.

La migration de particules fines dans un milieu poreux fait l'objet de nombreuses études dans différents domaines. Par exemple, la présence de particules fines dans les nappes phréatiques constitue des voies de transfert de polluants (e.g. bactéries, virus, métaux lourds) à travers les sols. Par ailleurs, les phénomènes complexes d'adsorption et de désorption des particules fines dans le milieu poreux sont la cause de multiples dégâts dans les systèmes hydrauliques (e.g. digues, puits pétroliers, filtres de traitements des eaux). Les particules fines forment des agrégats et se déposent autour des grains collecteurs affectant la perméabilité du milieu poreux. Ainsi, différents processus mécaniques et/ou physico-chimiques contrôlent le colmatage de la matrice poreuse. L'objectif de ce travail est d'étudier l'effet de l'hétérogénéité du milieu poreux (i.e. granulométrie, porosité) sur les phénomènes de transport et de dépôt des particules colloïdales en suspension. La finalité de ce travail est de donner un modèle prédictif de perméabilité afin de pouvoir estimer la pérennité du système. Dans ce but, une campagne d'essais expérimentaux est menée sur le suivi du transport et du dépôt des particules fines argileuses dans différents milieux naturels sableux. Ces travaux ont été réalisés dans des colonnes de laboratoire pour lesquels les conditions hydrauliques peuvent être contrôlées et où la concentration des fines à l'entrée de la colonne est imposée. Après injection des particules fines, le suivi de la matrice poreuse dans l'espace et dans le temps est réalisé en utilisant un banc gamma-densimétrique. L'évolution de la perméabilité caractérisant le colmatage du matériau est analysée par l'intermédiaire de la mesure de la chute de pression dans la colonne. Les expériences menées dans les différentes colonnes ont permis de mettre en évidence l'importance de la taille des grains et la porosité du milieu ainsi que la vitesse d'injection dans la formation du dépôt. D'après nos résultats, au début de l'essai le dépôt de particules se fait autour des collecteurs sur des sites de surface. Ensuite les ponts de liaison sont créés entre les grains collecteurs. Nous avons constaté que la première partie du dépôt est plus importante dans le cas de grains de taille importante. Afin d'interpréter les résultats de l'évolution de la perméabilité, nous avons utilisé le modèle de Kozeny-Carman, où nous avons introduit l'évolution du dépôt dans l'estimation de la surface spécifique du milieu. Ce modèle nous a permis également de prendre en compte l'hétérogénéité du milieu et l'évolution de chaque couche par l'intermédiaire des paramètres tels que la porosité et la tortuosité du milieu. Les observations microscopiques et les mesures de porosités sur les échantillons colmatés ont étayé les schémas de dépôt et de saturation des sites de rétention. Ce travail expérimental s'accompagne d'une modélisation par l'équation de convection dispersion avec un terme de puits simulé par une cinétique du second ordre. Elle met en évidence l'importance des particules déjà déposées ainsi que la porosité initiale du milieu et la vitesse d'écoulement.

Concession agreements in infrastructure have civil and administrative nature making possible for the Government to apply administrative fines and liquidated damages provisions in case of concessionaires breach.On the transportation infrastructure side, the authors explain that theoretical and practical misunderstandings are present between both legal systems and suggest amendments to the legal framework to overcome such problems.The analysis of these issues is supported on the review of several concession agreements and a comparison with the regulation of the matter in other markets. / Los contratos de concesión de infraestructura tienen componentes civiles y administrativos que generan, en cuanto a responsabilidades de los concesionarios, la posibilidad de aplicar penalidades contractuales y sanciones administrativas. En el sector infraestructura de transporte, los autores plantean que existen confusiones teóricas y prácticas entre estos dos institutos jurídicos y plantean la posibilidad de que el marco normativo se corrija para superar tales confusiones. El análisis de estos temas se basa en la revisión de diversos contratos de concesión de infraestructura de transporte público, y en la comparación de la regulación de la materia en otros sectores.

Abstract Paper recycling is an ecological strategy for disposing of waste paper, but more importantly, recovered paper is an important source of raw material in the paper and board industry. Deinked pulp production from recovered paper has proved economically viable by comparison with virgin fibre pulp manufacturing, but this viability is now threatened by increasing waste disposal costs, as up to 25% of the raw material available for deinked pulp production can end up in the reject streams, which then have to be disposed of. The most common practice at present is incineration and disposal of the resulting ash in landfills, but tightening legislation has meant that landfills have become very expensive and are likely to be completely banned in the near future. Thus new ways have to be sought for managing the waste problem in deinked pulp production in order to ensure that the recycled paper production remain both economically and environmentally feasible. The aim of this thesis was to study means of improving the material efficiency of a deinked pulp mill without excessively detracting from end product quality or the performance of the combined sludge dewatering stage. First, an analytical procedure was developed for determining the utilisation potential of reject streams, and a considerable potential for material recovery from these streams was identified. The results presented here show that 80% of the most valuable long fibres from the fine-screening rejects and 15% of the fine material from the flotation froth reject can be recovered. Altogether, with the simultaneous recovery of both categories of reject, it would be possible to improve the material efficiency at the deinked pulp mill by a total of about 5 percentage units, which can be considered significant for process efficiency. Moreover, this would enable the fibre content of the combined sludge to be kept above a certain limit, so that the combined sludge dewatering properties would not be affected. Consequently, the results presented in this thesis provide several widely applicable means for improving the resource efficiency of a deinked pulp mill. / Tiivistelmä Paperin kierrätys uusiksi paperituotteiksi on ympäristöystävällinen tapa jätepaperin käsittelemiseksi. Uusiomassan valmistus on myös taloudellisesti kannattavaa verrattuna paperimassan valmistukseen neitseellisistä raaka-aineista. Taloudellinen kannattavuus on kuitenkin vaarassa jätemaksujen alati kasvaessa, sillä siistausmassan valmistuksessa jopa 25 % kierrätyspaperiraaka-aineesta päätyy jätejakeisiin, jotka hävitetään yleisesti polttamalla ja läjittämällä syntynyt tuhka kaatopaikalle. Lainsäädäntö on rajoittanut kaatopaikkasijoittamista ja se on nykyään hyvin kallista. Tulevaisuudessa jätteiden kaatopaikkasijoittaminen voi olla jopa täysin kiellettyä. Jäteongelman ratkaisemiseen tarvitaan siis uusia menetelmiä, jotta kierrätyspaperin valmistus säilyisi sekä taloudellisista että ympäristöllisistä näkökulmista kannattavana toimintana. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli etsiä keinoja parantaa siistausmassan valmistuksen resurssitehokkuutta palauttamalla käyttökelpoisia materiaaleja jätevirroista takaisin prosessiin siten, ettei heikennetä lopputuotteen laatua eikä lietteidenkäsittelyprosessin toimintaa. Väitöstyön alussa kehitettiin analyysiproseduuri rejektivirtojen hyötykäyttöpotentiaalin arvioimiseksi ja siistamon rejektijakeissa havaittiin merkittävästi hyödynnettävää materiaalia. Tulokset osoittavat, että 80 % hienolajittelun rejekteissä poistuneista arvokkaista pitkistä kuiduista voidaan palauttaa takaisin prosessiin. Lisäksi flotaation vaahtorejektistä voidaan palauttaa 15 % hienoainetta. Palauttamalla yhtäaikaisesti sekä kuituja hienolajittelun rejekteistä että hienoainetta flotaation vaahtorejektistä, voidaan siistausmassan valmistuksen materiaalitehokkuutta parantaa yhteensä noin 5 prosenttiyksikköä, mikä on merkittävä parannus prosessitehokkuuteen. Kuitujen ja hienoaineen samanaikainen palauttaminen pitää lisäksi lietteiden käsittelyssä seoslietteen kuitupitoisuuden tarpeeksi korkeana, jotta sen vedenerotusominaisuudet säilyvät hyvinä. Tämän tutkimuksen tuloksena löydettiin siis useita laajalti sovellettavissa olevia keinoja siistausmassan valmistuksen resurssitehokkuuden parantamiseksi.

Skanskas bergtäkt, Vikan kross, i Göteborg producerar ett ersättningsmaterial till naturgruset i form av helkrossad betongballast. Utvinningen av naturgrus ska fasas ut eftersom det utvinns från grusåsar vilket är negativt för naturen då grusåsarna renar vatten och fungerar som naturliga vattenreservoarer. Historiskt sett har naturgruset använts till betongtillverkning under en väldigt lång tid och år 2013 investerade Vikan kross i en anläggning för att kunna producera helkrossad betongballast och på så vis fasa ut naturgruset från deras betongtillverkning. År 2014 stod anläggningen klar för att börja tillverka helkrossad betongballast. En lång uppstartsperiod där många tester utfördes för att få den helkrossade betongballasten att efterlikna naturgruset i form och egenskaper. I dagsläget producerar Vikan kross en bra ersättningsprodukt till naturgruset men produktionsledning har kommit underfund med att fuktkvoten på det ingående materialet till vindsikten har en stor påverkan på slutprodukten. Skanska gav mig i uppdrag att undersöka hur vindsiktens inställningar bör justeras beroende på vilken fuktkvot det ingående materialet har för att kunna bibehålla en acceptabel kornstorleksfördelning. Skanska har även önskemål att mängden filler (ballastkorn mindre än 63 μm) i slutprodukten skall öka från den mängd som finns i slutprodukten i dagsläget. En provtagningsplan baserad på tidigare tester och erfarenheter upprättades för att på så vis kunna följa vägen fram till ett bra resultat. Metoden som använts är provtagning av det ingående materialet samt det utgående materialet från vindsikten. Materialen har analyserats med hjälp av siktanalyser där kornstorleksfördelning har tagits fram. Vindsiktens inställningar har sedan varierats och ytterligare provtagning samt analyser har genomförts. När vindsikten ansågs producera helkrossad betongballast med så bra kornstorleksfördelning som möjligt bevattnades det ingående materialet till vindsikten. Vatten tillfördes för att höja fuktkvoten och på så vis förstå hur vindsiktens inställningar bör justeras för att behålla kornstorleksfördelningen inom de gränsvärden som finns. Resultatet visar att om det ingående materialet till vindsikten har en avvikande fuktkvot (> 1 vikt-%) är det möjligt att erhålla en kornstorleksfördelning som efterliknar den kornstorleksfördelning som erhålls när materialet har en normal fuktkvot (< 1 vikt-%). Mängden filler har inte ökat i slutprodukten eftersom att den ingående mängden filler till vindsikten redan är så låg att den inte går att justera med hjälp av enbart vindsikten. Orsaken till att mängden filler är lägre än vad som tidigare observerats kopplas till bergets geologi. Det berg som krossats under testperioden var väldigt hårt och där med produceras en mindre mängd filler. För en ökad mängd filler i slutprodukten krävs en förändring i krossprocessen före vindsikten. / Skanska Asfalt och Betong AB is the owner of the quarry Vikan kross in Gothenburg. They produce manufactured sand as a replacement product for the natural sand that is used in todays fin aggregates for concrete production. The Swedish government is limiting the extraction of natural sand because of environmental reasons. In 2013 Vikan kross invested in a plant to produce manufactured sand thus phasing out the natural sand from their concrete production. In 2014 the plant was ready to start producing manufactured sand. Through a long start-up period, many tests were done to get the manufactured sand to mimic the natural sand as much as possible. Today Vikan kross is producing a good replacement product for the natural sand, but the production team has come to the conclusion that the moisture content in the input material to the air classifier has a major impact on the final product. Skanska assigned me to investigate how the air classifiers settings should be adjusted depending on the moister content of the input material in order to maintain an acceptable particle size distribution. Skanska also wished that the amount of fines (particles smaller than 63 μm) in the manufactured sand should increase from the amount present today. A plan based on previous tests and experiences was set up in order to reach a good result. The method used was to take tests of the input materials as well as the output materials from the air classifier. The materials have been analyzed by using sieving methods to determinate the particle size distribution. The settings of the air classifier were then adjusted and further tests and analysis was done. When the air classifier was producing manufactured sand with a particle size distribution as good as possible, the input material was watered. Water was added to raise the moisture content to understand how the settings of the air classifier should be adjusted to maintain a particle size distribution within the limit values. The result shows that if the input material to the air classifier has a deviating moisture content (> 1 wt-%) it is possible to obtain a particle size distribution that mimics the particle size distribution obtained when the material has a normal moisture content (<1 wt-%). The amount of fines has not increased in the manufactured sand because the amount of fines in the input material is already so low that it can’t be adjusted by only changing the settings of the air classifier. The reason for the amount of fines being lower than previously observed is linked to the geology of the material. The material that had been crushed during this test period was very hard and thus produced a small amount of fines. For an increased amount of fines in the manufactured sand, a change is necessary in the process prior to the air classifier.

Memoria (licenciado en ciencias jurídicas y sociales) / El principio de protección de la confianza legítima representa un importante desafío para el estudio de la Responsabilidad del Estado como disciplina particular, pero no sólo alcanza a ésta, sino que también a todas las demás áreas del Derecho público, en especial al Derecho Constitucional y Administrativo. En la base, la construcción de una noción general justificativa con sustento constitucional, precisa de una especial sensibilidad ante la fragilidad de los derechos e intereses que se deben ponderarse hoy en la balanza del Derecho y la equidad; un intento de fundamentación constitucional del principio en la Constitución Política que tenemos, exige además una cuota importante de buen humor.

Abstract The blast furnace – basic oxygen furnace route remains the most utilised process route in the production of steel worldwide. Coke is the main fuel of the blast furnace process, however, coke producers and blast furnace operators are facing significant challenges due to increased demands on coke quality and decrease of prime coking coals. The estimation of coke performance in the industrial process through accurate laboratory analyses is of increasing importance. In this doctoral thesis, the aim was to study phenomena related to coke properties and its analysis methods in blast furnace simulating conditions. A new method was introduced to measure the hot strength of coke using a Gleeble 3800 thermomechanical simulator. The hot strengths of industrial cokes were determined at various temperatures and several coke properties, which were believed to affect hot strength, were determined. The effect of H₂ and H₂O in the blast furnace shaft gas were determined in relation to coke reactivity, threshold temperature, and the gasification mechanism. The results obtained by this thesis show that the Gleeble device is suitable for study of coke hot strength. The coke strength was significantly decreased for all three coke grades at temperatures of 1600 °C and 1750 °C when compared to room temperature or 1000 °C. The deformation behaviour of coke was fragile up to 1000 °C, but became at least partially plastic at 1600 °C, and the plasticity further increased at 1750 °C. Notable changes were observed in the deformation behaviour between coke grades at high temperatures. The presence of H₂ and H₂O in the BF shaft gas strongly increased coke reactivity and changed the reaction mechanism of coke to be more surface centric in a specific temperature range. The reactivity of coke in the conditions 100 vol-% CO₂ did not directly correlate with reactivity in a simulated blast furnace shaft gas, which suggest that the widely utilised CRI test does not accurately estimate coke reactivity in the industrial blast furnace process. / Tiivistelmä Masuuni – konvertteri yhdistelmä on edelleen käytetyin prosessireitti teräksen tuotantoon ympäri maailman. Koksi on masuunin tärkein polttoaine. Koksintuottajat ja masuunioperaattorit ovat suurten haasteiden edessä johtuen koksin kasvaneista laatuvaatimuksista ja parhaiden koksautuvien kivihiilten ehtymisestä. Koksin suoriutumisen arviointi masuunin olosuhteissa tarkoilla laboratorioanalyyseillä on yhä merkittävämmässä roolissa. Tässä väitöskirjassa tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa koksin ominaisuuksista ja sen analyysimenetelmistä simuloiduissa masuunin olosuhteissa. Uusi metodi esitettiin koksin kuumalujuuden määrittämiseksi Gleeble 3800 termomekaanisella simulaattorilla. Teollisten koksilaatujen kuumalujuuksia määritettiin eri lämpötiloissa ja useita koksin mitattiin, joilla uskottiin olevan vaikutus kuumalujuuteen. Lisäksi työssä tutkittiin masuunin kuilun kaasuatmosfäärissä H2 ja H2O kaasujen vaikutusta koksin kemialliseen reaktiivisuuteen, kaasuuntumisen kynnyslämpötilaan ja reaktiomekanismiin. Tässä työssä esitetyt tulokset osoittavat että Gleeble soveltuu koksin kuumalujuuden määritykseen. Koksin lujuus aleni merkittävästi kaikilla kolmella koksilaadulla kuumennettaessa 1600 ja 1750 °C lämpötiloihin verrattuna huoneenlämpötilaan tai 1000 °C lämpötilaan. Koksin muodonmuutos oli haurasta aina 1000 °C lämpötilassa, mutta muuttui osittain plastiseksi 1600 °C lämpötilassa ja plastisuus kasvoi kun lämpötilaa nostettiin 1750 °C:een. Huomattavia eroja havaittiin eri koksilaatujen muodonmuutoskäyttäytymisessä korkeissa lämpötiloissa. H₂ ja H₂O kaasujen läsnäolo kuilun kaasuatmosfäärissä kasvatti voimakkaasti koksin reaktiivisuutta ja muutti kaasuuntumismekanismia pintakeskisemmäksi rajatulla lämpötila-alueella. Koksin reaktiivisuus 100 % CO₂ kaasussa ei korreloinut suoraan simuloidun masuunin kuilun kaasuatmosfäärin kanssa. Tämä tulos indikoi sitä että maailmalla yleisesti käytetty CRI testi ei ennusta tarkasti koksin reaktiivisuutta masuunissa.