This master thesis is a study on identity construction of a group of 9-14 year old children with Finnish origin in Sweden. In 2000 Sweden granted a special status of a national minority to five indigenous minorities, of which the Sweden-Finns are one, by ratifying European council’s framework convention for protection of national minorities. The status was further strengthened in 2010 with law 2009:724 giving Sweden’s five national minorities right to preserve and promote their own cultures and languages considered to be endangered due to centuries-long marginalisation, discrimination and forced assimilation to the Swedish society. The law emphasises particularly children’s right to a cultural identity and the minority language. Majority of the Sweden-Finnish children today are second or third generation decendants of the large group of work-related immigrants who migrated from Finland to Sweden during the 1960s-70s. Due to various socio-political reasons, the Sweden-Finns have assimilated culturally and linguistically to the Swedish society and children are predominantly Swedish-speaking. The theoretical framework in this thesis is a constructionist view on identity and ethnicity as ever-changing and in a constant process of being reproduced. There is an aspect of hybridity in identity; one person can have different identities during his or her lifetime. By using qualitative group interviews as a research method this thesis studies how a group of eleven Sweden-Finnish children relates to and identifies with “Finnishness” or “Sweden-Finnishness”. The study focuses on how these identity categories are reproduced by children and how they are used to mark and symbolise different aspects of the children’s identities. According to the sociology of childhood, children are seen as active social actors. Therefore this thesis presents a child’s perspective and it is the children’s own stories, opinions and insights to identity construction that form the basis to the analysis. The conclusion drawn is that the Sweden-Finnishness is constructed through children’s relations to Finland and how they relate to their Finnish origin even though their lives are preconditioned in a Swedish-speaking environment. Children describe Sweden-Finnishness as a relatively new identity category that is still under construction but a majority identify themselves as Sweden-Finns for their lives are in Sweden. Children have a limited access to other Finnish-speaking children and children’s cultures outside the group meetings where the interviews were conducted and Finnish language is mostly used with the Finnish-speaking parent or more seldom with relatives. The children consider their bilingualism as an advantage but the limited contacts to Finnish-speaking friends and the dominance of Swedish, and increasingly English, through social media in their daily lives decreases the possibilities to use Finnish in social relations. / Det här examensarbetet skrivs inom barn och ungdomsvetenskap och handlar om sverigefinska barns identitetsarbete. Sverigefinnar är i Sverige bosatta personer med finsk härkomst och en av de fem nationella eller historiska minoriteterna som Sverige erkände i februari 2000. Lagen (2009:724) om nationella minoriteter och minoritetsspråk fastställer bland annat att allmänheten ska särskilt främja minoritetsbarns rätt till utveckling av en kulturell identitet och användningen av det egna språket. Majoriteten av dagens sverigefinska barn och unga tillhör den andra- eller tredje generationen av den stora arbetskraftsinvandrargruppen som emigrerade från Finland till Sverige under 1960-70-talet. Dåtidens minoritetspolitik och bristen på finsk kulturell- och språklig kontext i vardagen har gjort att inte bara en, utan flera generationer sverigefinska barn saknar idag kunskaper om den finska kulturen samt kunskaper i det finska språket. Studiens teoretiska utgångspunkt utgörs av begreppen identitet, etnicitet och kultur. Studien använder sig av ett konstruktionistiskt perspektiv, att identiteter konstrueras hela livet i olika korsade och även motsatta diskurser. Identitetens hybriditet betyder att en och samma person kan uppleva och anamma olika identiteter under sitt liv. Inom barndomssociologi anses barn vara aktiva aktörer som själva konstruerar sin verklighet och det är därför att barnens egna funderingar och berättelser får företräde i redovisningen av den insamlade empirin. Med kvalitativ gruppintervju som forskningsmetod har en grupp av 11 sverigefinska barn i åldersgrupp 9-14 år intervjuats i syfte att kunna presentera ett sverigefinskt barns perspektiv som belyser hur barnen själv upplever och uppfattar sin identitet samt hur den kan kopplas till sverigefinskhet eller finskhet. Självidentifikation är en strategisk positionering som görs i relation till andra människor och att identifiera sig som finsk eller sverigefinsk är därmed en högst individuell uppfattning eller upplevelse om vem man är. Forskningsresultaten fastställer att sverigefinskhet skapas genom barnens relationer till Finland och den finska härkomsten trots att barnens levnadsmiljö huvudsakligen är svenskspråkig. De flesta kan identifiera sig med sverigefinskhet även om den uppfattas som en relativ ny identitetskategori som håller på att utvecklas och fyllas med innebörd. Barnen upplever att det finns få möjligheter att skapa sverigefinska kamratkulturer utöver den fritidsverksamheten där intervjuerna genomfördes och det finska språket används nästan uteslutande med den finskspråkiga föräldern eller mer sällan med släktingar. Flerspråkighet anses som en resurs som gynnar barnen i olika livssituationer men kompisrelationer är till stor del svenskspråkiga och användning av social media på engelska minskar tillfällena och möjligheterna till att använda finska.

Abstract This study examines indices of Finnishness in the production of second- and third-generation Finnish-American authors. Its aim is to analyse the common ethnic traits of Finnishness proposed by ethnographic research in relation to the literary texts presented by the selected authors. The research is literary in nature, investigating both societal and social arguments that are depicted in the central works of five chosen authors: namely, Lauri Anderson's Heikki Heikkinen And Other Stories of Upper Peninsula Finns; Mary Caraker's Growing Up Soggy and Elina, Mistress of Laukko; Joseph Damrell's Gift; Lynn Laitala's Down from Basswood; and Paula Robbins's Below Rollstone Hill. One of the most important disciplines within the field of Comparative Literature – where the function of critical scrutiny is to examine cultural identity, and various cultural models – has been imagological literary research. For the purposes of the present thesis, the theoretical basis of this research has been taken as the cognitive theory of cultural meaning in Comparative Literature, with its imagological approach. Raija Taramaa's theoretical model of Finnishness provides a supportive framework which helps to analyse Finnishness in the works of the five selected writers (who have no developed ability in the Finnish language). Through these means it is hoped that the present research will open up to its readers a deeper understanding of the cultural models describing Finnishness in the production of second- and third-generation Finnish-American authors, leading them into a detailed exploration of the ways in which the ethnic indices of Finnishness have remained in the cultural memories of these chosen authors. The research has indicated that cultural indices endure from generation to generation in an unfamiliar environment even at the time when the identity of the person in question has been changed during the former generation, for example, with respect to his or her native language. The study also reveals that a number of the indices representing the original culture have become simplified over the years, and that the cultural cohort of individuals exhibiting those traits has developed certain stereotypes that have faded in past decades but not yet disappeared. The ethnicity of a minority group of Finnish Americans surrounded by several other more dominant ethnicities has developed into symbolic ethnicity with limited commitments to ethnic cultural activities. The ethnic activities of the symbolic identifiers are likely to have an occasional character and to be acceptable in a multiethnic setting. / Tiivistelmä Tutkimuksen lähtökohtana on tarkastella toisen ja kolmannen polven amerikansuomalaisten kirjailijoiden tuotantoa suomalaisuuden näkökulmasta. Tarkoitus on tuoda esille niitä suomalaisuuden etnisiä piirteitä, jotka tänä päivänä ovat sellaisiksi tunnistettu sekä suomalaisten että amerikkalaisten etnografien tutkimuksissa. Työni sijoittuu kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen kenttään. Se sisältää yhteiskunnallisia ja sosiaalisia argumentteja siinä määrin kuin niitä esiintyy tutkimuksen kohteena olevissa teoksissa. Tutkimukseni kirjailijat sekä heidän teoksensa ovat: Lauri Anderson, Heikki Heikkinen And Other Stories of Upper Peninsula Finns, Mary Caraker, Growing up Soggy sekä Elina, Mistress of Laukko, Joseph Damrell, Gift, Lynn Laitala, Down from Basswood, ja Paula Robbins, Below Rollstone Hill. Tutkimuksessa käytetään kulttuurimalleja sekä skeemoja analysoitaessa imagologista lähestymistapaa, joka kirjallisuudentutkimuksen alalla on muodostunut yhdeksi tärkeimmistä lähestymistavoista nimenomaan kulttuuri-identiteettiä sekä eri kansallisuuksien kulttuurimalleja tutkittaessa. Kehittämäni teoreettinen malli suomalaisuuden eri piirteistä tukee fiktiivisten sekä osittain ei-fiktiivisten teosten analysointia luo sen viitekehikon, jonka mukaisesti olen tarkastellut suomalaisuutta valitsemieni viiden amerikansuomalaisen kirjailijan tuotannossa. Tutkimus pyrkii selvittämään missä määrin suomalaisuutta ilmentävät kulttuurimallit ovat säilyneet toisen ja kolmannen polven suomen kieltä osaamattomien amerikansuomalaisten kirjailijoiden kulttuurisessa muistissa sävyttäen heidän kerrontaansa suomalaisuuden eri etnisiä piirteitä tietoisesti tai tiedostamatta kuvaavina. Tutkimus osoittaa, miten kansalliset kulttuurilliset erikoispiirteet säilyvät sukupolvelta toiselle vieraassa kulttuuriympäristössä myös silloin, kun kulttuurin kokijan identiteetti on jo aiemman sukupolven aikana esimerkiksi kielen osalta muuttunut toiseksi. Moni suomalaista identiteettiä ilmentävä peruspiirre on vähitellen yksinkertaistunut tai saanut uusia vaikutteita mutta säilyttänyt kuitenkin siitä tietoisen ryhmän keskuudessa erilaisia suomalaisuudeksi luokiteltavia stereotyyppisiä käyttäytymisen malleja, jotka vuosikymmenten kuluessa ovat haalistunut, mutta eivät vielä hävinneet. Pienen amerikansuomalaisen vähemmistön identiteetti monien hallitsevampien etnisyyksien puristuksessa on vähitellen muodostunut symboliseksi etnisyydeksi, jolloin yksilöillä on vapaus valita sitoutumisensa aste kyseessä olevan kulttuurin vaatimuksiin. Näin ollen amerikansuomalaisuutta ilmentävät tavat ja tunnusmerkit ovat suomalaisuuteen liitettyinä saaneet osaksensa sellaisia arvoja ja toimintamalleja, jotka sekä symbolisen että epäsäännöllisen luonteensa vuoksi ovat helpommin hyväksyttäviä monikulttuurisessa ympäristössä.

Abstract In this thesis, various meanings of representations of homeland and nation were explored from a view of symbolic anthropology and social constructionism. The main research material consists of interviews of 16 Norwegians and 21 Finns, including musicians and other active members of Black Metal and Folk Metal subcultures. The interviews were conducted in 2010–2012. In these subcultures, the most important symbols of homeland and nation were associated with the past and nature. Symbols were given meanings in different ways, also politically, although disagreements regarding politics at a subcultural cubcultural context. Political goals were, for example, resistance to immigration, nature conservation and promoting the home region. Although these subcultures positioned themselves as counterculture, they reproduced national meanings of the mainstream cultures. Members of the subcultures often identified themselves with 19th century National Romantics. According to them, National Romantic ideas had become suspect or forbidden in Finland and Norway after the Second World War. However, the views of the informants were radically different from each other and even some commonly shared ideas were strongly criticized in the subcultures. Based on the interview materials, level of commitment varied in the subcultures. For some informants, black metal was a comprehensive way of life. For others, it meant just good music or a chance to promote folklore. The most extreme statements came from Finnish Black Metal musicians and fans. Some of them even supported National Socialism. On the other hand, Finnish Folk Metal musicians were opposed to more extreme ideas. In general, Norwegian informants emphasized National Romanticism more than Finnish informants. / Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkasteltiin symbolisen antropologian ja sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta kotimaan ja kansakunnan representaatioiden moninaisia merkityksiä black metal- ja folk metal -alakulttuureissa. Tärkeimmän aineiston muodostavat 16 norjalaisen ja 21 suomalaisen muusikon tai muuten alakulttuureissa toimivan henkilön haastattelut, jotka toteutettiin vuosina 2010–2012. Keskeiset alakulttuureissa käytetyt kotimaan ja kansakunnan symbolit liittyvät esikristilliseen muinaisuuteen ja luontoon. Symboleita merkityksellistetään eri tavoin, myös poliittisesti, vaikka politiikan yhdistämistä alakulttuuriin myös vastustetaan. Poliittisia päämääriä olivat muun muassa maahanmuuton vastustaminen, luonnonsuojelu ja kotiseudun tunnetuksi tekeminen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka alakulttuurit asemoivat itsensä vastakulttuuriksi, niissä uusinnetaan valtakulttuurissa tuotettuja kansallisuuden merkityksiä. Monet haastatellut samaistuivat 1800-luvun kansallisromantikkojen ajatuksiin, joiden he kokivat muuttuneet arveluttaviksi ja kielletyiksi toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa ja Norjassa. Kuitenkin haastateltujen näkemyksissä oli suuria eroja, ja monet myös esittivät ankaraa kritiikkiä alakulttuureissa jaettuja käsityksiä kohtaan. Aineiston perusteella haastatellut ovat sitoutuneet alakulttuureihinsa hyvin eri tavoin. Toisille etenkin black metal edustaa kokonaisvaltaista elämäntapaa ja ideologiaa. Toisille metallimusiikki on pelkästään hyvää musiikkia tai keino tehdä kansanperinnettä tunnetuksi. Äärimmäisimpiä mielipiteitä esittivät suomalaiset blackmetalistit, joista osa tunnustautui kansallissosialismin kannattajiksi. Suomalaiset folkmetalistit osoittautuivat ääriajattelun vastustajiksi. Norjalaiset haastatellut korostivat kansallisromantiikan merkitystä enemmän kuin suomalaiset.