Abstract Energy is essential for our lives and underpins all the key functions of society. However, our energy systems today are undergoing substantial changes. The growing energy demand and our dependence on fossil fuels have become an important issue faced by countries around the globe. Besides the technological developments in the field of renewables and smart grids for future smart energy, a significant weakness of our energy systems is their lack of social and economic perspectives, even though energy systems are often defined as techno-social systems. Through an extensive literature review of extant studies related to various aspects of energy and business model studies, this study has identified a major gap in that the business model and the value perspective have not been conceptualized with well-defined and holistic theoretical frameworks. Particularly, there is little understanding of the creation of open business models in digitalized industries, although the phenomenon is widespread in the real world. The main purpose of this research is to explore and understand the creation of open business models from the value perspective in the emerging smart energy ecosystem with a specific focus on value configurations. The study utilizes a system- and design-oriented action research approach and takes an energy innovation project funded by the European Union (EU) as the main data source. The results of the study are that: 1) the study proposes a holistic framework for the value perspective for (open) business models including value spaces, value configuration, and value complementarity. This is a major contribution to business model and management studies, and for the first time, it unifies the value thinking scattered throughout the existing literature; 2) the research provides an insight into how practitioners can conceptualize and approach the creation of open business models that are often enabled through digitalization; 3) the study contributes to the EU’s 2020 and 2030 energy and environmental targets. The research on new business models for the energy industry can assist in the implementation of new energy market development, policy instruments, and market regulations that promote the creation of smart grids, all of which are currently boosting jobs, economic growth, and environmental sustainability in Europe and elsewhere. / Tiivistelmä Nykyinen fossiilisista energianlähteistä riippuvainen energiajärjestelmämme on globaalissa muutoksessa energian kysynnän kasvaessa. Tulevaisuuden älykkäissä sähköverkoissa – ja koko energiajärjestelmässä – uusiutuvien energialähteiden rooli kasvaa huomattavasti. Vaikka energiajärjestelmät usein ymmärretäänkin sosio-teknisinä järjestelminä, ovat taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat jääneet aikaisemmassa tutkimuksessa usein teknisten näkökulmien varjoon. Tässä tutkimuksessa keskitytäänkin arvonluontiin ja liiketoimintamalleihin tulevaisuuden älykkäissä sähköverkoissa. Tutkimuksessa tehdyn ja energialiiketoimintaan kohdistuneen kirjallisuusanalyysin tuloksena voitiin todeta, että aikaisemmassa tutkimuksessa sovelletut liiketoimintamalli- tai arvonluonnin näkökulmat eivät muodosta riittävää ja kokonaisvaltaista viitekehystä älykkäiden sähköverkkojen tutkimukseen. Erityiseksi tutkimusaukoksi havaittiin avoimien ja digitaalisten liiketoimintamallien luominen energia-alalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin ymmärtää, erityisesti arvon luonnin näkökulmasta, kuinka uusissa ja esiin nousevissa energiaekosysteemeissä syntyy ja luodaan avoimia liiketoimintamalleja ja arvokonfiguraatioita. Tutkimuksessa sovelletaan systeemi- ja suunnitteluorientoitunutta toimintatutkimusmetodologiaa, ja sen tutkimusaineisto on kerätty osana EU Horizon 2020 -ohjelmasta rahoitettua P2P-Smartest -hanketta. Tutkimuksen tuloksena esitetään 1) kokonaisvaltainen viitekehys avoimien liiketoimintamallien ymmärtämiseen arvonluonnin näkökulmasta. Viitekehys sisältää arvon luonnin alueen (value space), arvokonfiguraation (value configuration) ja arvon täydentävyyden (value complementarity) ulottuvuudet ekosysteemisessä kontekstissa. Lisäksi työssä esitetään näkökulmia, kuinka 2) käytännössä voidaan konseptoida ja luoda avoimia digitaalisia liiketoimintamalleja älykkäiden sähköverkkojen kontekstiin. Toteutetun liiketoimintamallitutkimuksen tulokset tukevat myös 3) EU:n vuosille 2020 ja 2030 asetettujen energia- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista erityisesti energiamarkkinan, markkinaregulaation ja -politiikkojen kehittämisessä sekä älykkäiden sähköverkkojen käyttöön ottamisessa.

Arvo Pärt, an Estonian composer, was born in 1935. Most of the works at the beginning of his career were for piano in the neo-classical style. After that, he turned his interest to serial music and continued creating works with serial techniques throughout the 1960s. After his "self-imposed silence" period (during the years 1968-1976), Pärt emerged with a new musical style, which he called tintinnabuli. Although, this technique was influenced by music from the medieval period, the texture and function of its musical style cannot be described easily in terms of any single musical technique of the past. This study explores the evolution of Arvo Pärt's tintinnabuli technique in its first decade 1976-1985, which is divided into three different types. It provides musical examples from the scores of selected works, Für Alina, Cantus in Memory of Benjamin Britten, Cantate Domino canticum novum, Missa Sillabica, Stabat Mater and Es sang vor langen Jahren, and their analyses with supporting interpretative sketches. The goal of this thesis is to provide the reader a basis for understanding and recognizing the different types of Pärt's tintinnabuli technique.

Abstract Master data describes business objects that are shared across an entire enterprise. Master data is a single source of information that should be used across the IT systems and business processes without changing. Definitions and understanding of common data and how well it is understood forms the basis for understanding the master data. The main objective of this study is to clarify how one product data should be understood and defined and to identify the main challenges and the best practices for managing the one product data for business processes. This study approaches one product data for integrated business processes from several perspectives by focusing on one product master data, data ownership, and the importance of a governance model for managing the master data. The means also to determine business value of master data and to ensure that a company’s success in reaching this business value is analysed. The findings of this study reveal the need for balance between business processes, data, and IT systems. The study indicates that a governance model is necessary in conjunction with business processes, data, and IT systems to ensure that an adequate foundation is created for one product data. One product data is the sum of product-related business data and one product master data. One product master data is the “DNA” of a product that is created by the product portfolio management process and is stored and controlled by a Product Lifecycle Management IT-system that updates the receiving systems in business processes with the common product data. One product data forms the basis for integrated business processes. In the product life cycle context, this means that data must be in place from the new product development phase to the maintenance phase, as well as across sales processes, supply chains, and care/service processes. Discontinuous data is harmful as it causes extra costs in management and slows down data analysis, as well as affects the reaction speed around changes on the business side. New business opportunities such as digitalisation may become very difficult if centralised one product data is not in place. It is important to keep in mind that if data integrity and quality are not in place in a company, adding new business models might be very challenging. / Tiivistelmä Master data on informaatiota, joka on määritelty yksiselitteisesti ja sitä käytetään muuttumattomana ylitse eri IT- järjestelmien ja -prosessien. Datamäärityksillä tuetaan liiketoiminnan prosesseja. Datan määritelmät ja yleinen datan ymmärtämisen taso yrityksessä ovat tärkeitä elementtejä, muodostaen pohjan Master data -käsitteelle. Tämän tutkimuksen päätarkoituksena on selkiyttää kuinka yksiselitteinen tuotetieto tulisi ymmärtää ja määritellä. Samalla identifioidaan suurimmat haasteet ja parhaat käytänteet yhdenmukaisen tuotetiedon hallinnalle. Tutkimuksessa keskitytään yhtenäisen master datan käsitteistön, datan omistajuuden, sekä hallinnointimallin tärkeiden näkökulmien kautta kokonaisuuden ymmärtämiseen useista eri näkökulmista. Tutkimuksessa perehdytään myös datan liiketoiminnallisen arvon tunnistamiseen. Sen kautta voidaan varmistaa yrityksen kyvykkyys saavuttaa asetetut tavoitteet, jotka johto on määritellyt esim. strategian kautta. Tulokset kertovat, että on äärimmäisen tärkeää löytää oikea balanssi liiketoiminnan prosessien, datan ja tietojärjestelmien kesken. Yksikäsitteinen tuotetieto on summa, joka muodostuu tuotteeseen liittyvästä liiketoimintatiedosta sekä yhtenäisestä tuote master datasta. Yhtenäinen tuote master data on ikään kuin tuotteen DNA tietoa. Yhteenvetona voidaan todeta, että parhaimmillaan data määritellään kerran ja sitä käytetään muuttumattomana eri liiketoiminnan prosessissa hyödyksi. Yhtenäinen tuote data muodostaa pohjan liiketoiminnan prosessien integroimiselle. Tuotteen elinkaaren sisällön osalta tämä tarkoittaa sitä, että data luodaan osana uuden tuotteen kehitysprosessia ottaen huomioon muiden liiketoiminta prosessien tarpeet kuten myynti, logistiikka ja valmistus, huolto jne. On äärimmäisen tärkeää, että datalle ei synny epäjatkuvuuskohtia eri prosessien välille. Datan epäjatkuvuuskohdat voivat tuottaa ylimääräisinä kustannuksia ylläpidon, data analytiikan ja raportoinnin kautta. Yleinen reagointinopeus liiketoiminnan muutoksiin on yleensä hitaampaa. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien kuten digitalisaation tai esineiden internetin (IoT) toteuttaminen voi olla haastavaa ja kallista mikäli keskitettyä ja yhtenäistettyä tuote data mallia ei ole. Yhtenäisen tuote master datan käsite ja parhaita käytänteistä toteuttava hallintamalli antavat pohjan tietokeskeiselle ajattelulle yrityksessä.

Abstract Scholars are interested in exploring strategies for better business-to-business (B2B) brand management because several strategic benefits of having a stronger B2B brand have been revealed. Contributing to this stream of research, this dissertation applies the concept of multiple strategic orientations for the purpose of improving B2B branding. The collective role of the brand, market and entrepreneurial orientations when used for improving brand equity, brand awareness, brand credibility and financial performance are examined in the dissertation. Examining this phenomenon for B2B small- and medium-sized enterprises (SMEs) is an important and interesting topic because (1) SMEs are known for delineating multidimensional strategic orientation and (2) B2B SMEs have shown growth with the help of a stronger brand despite being less motivated to conduct branding activities and less resourceful when doing so. The results of this study could help to develop a more cohesive and coherent branding strategy for B2B SMEs. The research question of the dissertation is addressed with the help of three articles. The first article sheds light on the theoretical framework of interaction between brand, market and entrepreneurial orientations. Findings of the first article led the selection of two perspectives on interactions for examination, which were subsequently examined in the second and third articles respectively. These two perspectives on interaction are strategic hybrid orientation and moderating interaction. The first article used the systematic literature review approach, while the second and third articles used regression analysis to examine the relationship between constructs by using the data collected from 250 Finnish B2B SMEs. The results supported the presence of strategic hybrid orientation between brand and market orientations for the purpose of improving brand awareness, brand credibility and financial performance. However, insignificant results were found which did not rule out the presence of moderating interaction between brand, market and entrepreneurial orientations in improving brand equity. Further research studies are encouraged to advance the understanding of this approach of B2B branding in SMEs. The dissertation achieves novelty by being amongst the first to provide empirical evidence to support the concept of using multiple strategic orientations for B2B branding in SMEs. This study concludes by discussing the theoretical contributions and managerial implications of these results. / Tiivistelmä Vahvan brändin on todettu tuovan monia strategisia hyötyjä myös yritystenvälisillä (B2B) markkinoilla toimiville yrityksille. Sen vuoksi tutkijat ovat kiinnostuneita löytämään strategioita, joilla pyritään parempaan B2B-brändien johtamiseen. Tämä väitöskirja kontribuoi B2B-brändi -tutkimukseen soveltamalla strategisen moni-orientaation käsitettä. Tutkimuksessa tarkastellaan brändi-, markkina-, ja yrittäjyysorientaation yhteisroolia parannettaessa brändin arvoa, bränditietoisuutta, brändin uskottavuutta, sekä taloudellista tuloksellisuutta. Ilmiön tutkiminen erityisesti pienissä ja keskisuurissa B2B-yrityksissä on tärkeää, koska (1) pk-yritysten tiedetään käyttävän moniulotteisia strategisia orientaatioita ja (2) B2B pk-yritykset näyttävät kasvavan vahvan brändin avulla huolimatta mahdollisesti vähäisestä motivaatiostaan ja vähäisistä resursseistaan tehdä brändäämis-toimenpiteitä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä B2B pk-yritysten brändistrategiaa. Tutkimuskysymykseen vastataan kolmen artikkelin avulla. Ensimmäinen artikkeli tarkastelee teoreettista taustaa brändi-, markkina-, ja yrittäjyysorientaatioiden interaktiolle eli yhdysvaikutukselle. Kyseisen artikkelin tulosten perusteella valittiin tarkasteluun kaksi näkökulmaa yhdysvaikutukseen. Nämä ovat hybridi interaktio ja moderoiva interaktio, joita käsitellään toisessa ja kolmannessa artikkelissa. Ensimmäisessä artikkelissa käytettiin systemaattisen kirjallisuusanalyysin menetelmää. Toisessa ja kolmannessa artikkelissa aineistona oli 250 suomalaisen B2B pk-yrityksen kyselyaineisto, jonka analyysissä hyödynnettiin regressioanalyysiä käsitteiden välisten suhteiden tarkasteluun. Tulokset osoittavat brändi- ja markkinaorientaation muodostaman strategisen hybridi-orientaation parantavan bränditietoisuutta, brändin uskottavuutta sekä taloudellista tuloksellisuutta. Tulokset eivät kuitenkaan sulje pois moderoivaa interaktiota brändi-, markkina- ja yrittäjyysorientaation välillä brändin arvon lisäämiseksi. Väitöskirja on ensimmäisiä tutkimuksia, joissa empiirisesti tarkastellaan strategisen moni-orientoitumisen käsitettä B2B- brändeihin liittyen. Tulokset kannustavatkin jatkotutkimuksiin tästä näkökulmasta. Tutkimuksen lopuksi keskustellaan tulosten teoreettisista kontribuutioista ja liikkeenjohdollisista päätelmistä.

Abstract Software and ICT companies fail due less to technological factors than socioorganizational factors, among which the most common is unrealistic goals and objectives. The socioorganizational factors are present in companies and organizations of all sizes. Organizations need to know whether their goals and strategies are working and whether the strategies are effectively providing a reasonable return on investment for the effort that is being applied, i.e. to understand how valuable they are for the organization. In addition, organizations need to recognize what the risks are in achieving those goals and evaluate their probability. And, when goals are set properly then they have directive and energizing functions, they tend to utilize available resources better and serve as activators of cognitive processes and knowledge sharing cycles. In this dissertation the GQM+Strategies approach was used. The approach was designed to help organizations to align goal-driven measurement schemes, i.e. GQM, with organizational goal hierarchy. The extensions developed in this dissertation (i.e., the solution proposed here) evolve the GQM+Strategies approach by providing an organization with capabilities to: (1) apply the work of value-based software engineering to directly address the return on investment (ROI) of their goals and strategies via evaluation of the costs and benefits of the goals and strategies chosen, (2) calculate a set of earned value metrics that allows organizations to effectively monitor the implementation of the organizational goals and strategies, (3) identify the risks associated with not achieving various sub-goals in a grid by analyzing goal risk exposures and acceptable risk levels, and (4) assess the threats of risky goals on other goals in the grid via evaluation of goal dependencies using the formal goal-strategies-goals models. The GQM+Strategies approach was piloted in four different organizations involving more than 60 participants. The feedback from the participants was used to identify the research questions posed in this dissertation. The research approach (solution development process) adopted the design science framework and utilized analytical and empirical paradigms in different phases of the solution development. The analytical paradigms were used for solution development and evaluation, while empirical paradigms where used for evaluating certain aspects of the solution. / Tiivistelmä Ohjelmisto- ja tietotekniikkayritysten epäonnistumiset johtuvat useimmin sosio-organisationaalisista tekijöistä kuin teknologisista tekijöistä. Näistä sosio-organisationaalisista tekijöistä yleisin on epärealististen tavoitteiden asettaminen. Sosio-organisatoriset tekijät ovat läsnä kaiken kokoisissa yrityksissä ja organisaatioissa. Organisaatioiden tulee tietää ovatko heidän tavoitteensa ja strategiansa toimivia ja tarjoavatko heidän strategiansa kohtuullisen tuoton suhteessa käytettyihin investointeihin. Toisin sanoen, organisaatioiden tulee ymmärtää kuinka arvokkaita heidän strategiansa ovat. Tämän lisäksi organisaatioiden täytyy kyetä tunnistamaan riskit asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä arvioimaan näiden riskien todennäköisyys. Kun tavoitteet on asetettu asianmukaisesti niillä on ohjaava ja energisoiva vaikutus. Ne sekä ohjaavat hyödyntämään tehokkaammin käytettävissä olevia rerursseja että toimivat kognitiivisten prosessien ja tiedonjakosyklien aktivaattoreina. Tässä väitöskirjassa käytettiin GQM+Strategies lähestymistapaa. Tämä lähestymistapa on suunniteltu auttamaan organisaatiota linjaamaan tavoitelähtöisiä mittausmenetelmiä, kuten GQM, organisaation tavoitehierarkian suhteen. Tässä väitöskirjassa esitetty laajennus kehittää GQM+Strategies lähestymistapaa tarjoamalla organisaatioille kyvykkyyksiä: (1) soveltaa arvoperustaisen ohjelmistotuotannon menetelmiä tavoitteiden ja strategioiden investoinnin tuottojen tarkasteluihin arvioimalla valittujen tavoitteiden ja strategioiden kustannuksia ja hyötyjä, (2) laskea joukko saavutetun arvon mittareita jotka mahdollistavat organisaatioille toteutettujen organisationaalisten tavoitteiden ja strategioiden tehokkaan seurannan, (3) identifioida riskejä jotka liittyvät eri alitavoitteiden saavuttamattomuuteen analysoimalla tavoiteriskeihin altistumista ja hyväksyttäviä riskitasoja ja (4) arvioida riskejä sisältävien tavoitteiden uhkia suhteessa muihin tavoitteisiin arvioimalla tavoitteiden riippuvuuksia käyttäen formaaleja tavoite-strategiat-tavoite -malleja. GQM+Strategies lähestymistapaa pilotoitiin neljässä organisaatiossa yhteensä yli 60 osallistujan kanssa. Tutkimuksen osallistujilta saatua palautetta käytettiin väitöskirjan tutkimuskysymysten identifiointiin. Tutkimuksen lähestymistavassa (ratkaisun kehittämisprosessi) sovellettiin design science -kehikkoa ja ratkaisun kehittämisen eri vaiheissa hyödynnettiin analyyttisiä ja empiirisiä paradigmoja. Analyyttisiä paradigmoja käytettiin ratkaisun kehittämisessä ja arvioinnissa ja empiirisiä paradigmoja ratkaisujen määrättyjen aspektien arvioinnissa.

Abstract The aim of this thesis is to devise new paradigms on radio resource sharing including cache-enabled virtualized large cellular networks for mobile network operators (MNOs). Also, self-organizing resource allocation for small cell networks is considered. In such networks, the MNOs rent radio resources from the infrastructure provider (InP) to support their subscribers. In order to reduce the operational costs, while at the same time to significantly increase the usage of the existing network resources, it leads to a paradigm where the MNOs share their infrastructure, i.e., base stations (BSs), antennas, spectrum and edge cache among themselves. In this regard, we integrate the theoretical insights provided by stochastic geometrical approaches to model the spectrum and infrastructure sharing for large cellular networks. In the first part of the thesis, we study the non-orthogonal multi-MNO spectrum allocation problem for small cell networks with the goal of maximizing the overall network throughput, defined as the expected weighted sum rate of the MNOs. Each MNO is assumed to serve multiple small cell BSs (SBSs). We adopt the many-to-one stable matching game framework to tackle this problem. We also investigate the role of power allocation schemes for SBSs using Q-learning. In the second part, we model and analyze the infrastructure sharing system considering a single buyer MNO and multiple seller MNOs. The MNOs are assumed to operate over their own licensed spectrum bands while sharing BSs. We assume that multiple seller MNOs compete with each other to sell their infrastructure to a potential buyer MNO. The optimal strategy for the seller MNOs in terms of the fraction of infrastructure to be shared and the price of the infrastructure, is obtained by computing the equilibrium of a Cournot-Nash oligopoly game. Finally, we develop a game-theoretic framework to model and analyze a cache-enabled virtualized cellular networks where the network infrastructure, e.g., BSs and cache storage, owned by an InP, is rented and shared among multiple MNOs. We formulate a Stackelberg game model with the InP as the leader and the MNOs as the followers. The InP tries to maximize its profit by optimizing its infrastructure rental fee. The MNO aims to minimize the cost of infrastructure by minimizing the cache intensity under probabilistic delay constraint of the user (UE). Since the MNOs share their rented infrastructure, we apply a cooperative game concept, namely, the Shapley value, to divide the cost among the MNOs. / Tiivistelmä Tämän väitöskirjan tavoitteena on tuottaa uusia paradigmoja radioresurssien jakoon, mukaan lukien virtualisoidut välimuisti-kykenevät suuret matkapuhelinverkot matkapuhelinoperaattoreille. Näiden kaltaisissa verkoissa operaattorit vuokraavat radioresursseja infrastruktuuritoimittajalta (InP, infrastructure provider) asiakkaiden tarpeisiin. Toimintakulujen karsiminen ja samanaikainen olemassa olevien verkkoresurssien hyötykäytön huomattava kasvattaminen johtaa paradigmaan, jossa operaattorit jakavat infrastruktuurinsa keskenään. Tämän vuoksi työssä tutkitaan teoreettisia stokastiseen geometriaan perustuvia malleja spektrin ja infrastruktuurin jakamiseksi suurissa soluverkoissa. Työn ensimmäisessä osassa tutkitaan ei-ortogonaalista monioperaattori-allokaatioongelmaa pienissä soluverkoissa tavoitteena maksimoida verkon yleistä läpisyöttöä, joka määritellään operaattoreiden painotettuna summaläpisyötön odotusarvona. Jokaisen operaattorin oletetaan palvelevan useampaa piensolutukiasemaa (SBS, small cell base station). Työssä käytetään monelta yhdelle -vakaata sovituspeli-viitekehystä SBS:lle käyttäen Q-oppimista. Työn toisessa osassa mallinnetaan ja analysoidaan infrastruktuurin jakamista yhden ostaja-operaattorin ja monen myyjä-operaattorin tapauksessa. Operaattorien oletetaan toimivan omilla lisensoiduilla taajuuksillaan jakaen tukiasemat keskenään. Myyjän optimaalinen strategia infrastruktuurin myytävän osan suuruuden ja hinnan suhteen saavutetaan laskemalla Cournot-Nash -olipologipelin tasapainotila. Lopuksi, työssä kehitetään peli-teoreettinen viitekehys virtualisoitujen välimuistikykenevien soluverkkojen mallintamiseen ja analysointiin, missä InP:n omistama verkkoinfrastruktuuri vuokrataan ja jaetaan monen operaattorin kesken. Työssä muodostetaan Stackelberg-pelimalli, jossa InP toimii johtajana ja operaattorit seuraajina. InP pyrkii maksimoimaan voittonsa optimoimalla infrastruktuurin vuokrahintaa. Operaattori pyrkii minimoimaan infrastruktuurin hinnan minimoimalla välimuistin tiheyttä satunnaisen käyttäjän viive-ehtojen mukaisesti. Koska operaattorit jakavat vuokratun infrastruktuurin, työssä käytetään yhteistyöpeli-ajatusta, nimellisesti, Shapleyn arvoa, jakamaan kustannuksia operaatoreiden kesken.