Abstract The purpose of this study was to analyse how highly educated people with physical and/or sensor disabilities (PwD) integrate in the information and communication technology (ICT) sector. The approach was the experience of PwD. In stead of earlier single approach studies, the aim of the study was to identify factors, which are influencing on ICT field study place selection, and which are improving their employment and which factors push ahead them to carry on in the ICT field. One of the interviewees summarized: Don’t give the lead to others! In general, ICT-sector work has been seen as work that does not require physical capability from an employee, and usually the work is not physically demanding. Therefore, ICT sector work can be consireded to be suitable for PWD employees. This study was carried out by using a qualitative research method. It was an empirical study that took into account elements of social research. The empirical material was based on 21 semi-structured interviews involving eight women and thirteen men, and all of them had physical and/or sensor disability. The interviewees were offered the opportunity to share their experiences as freely as possible. The severity, age and work experience of the persons involved in the study varied widely. All of the interviewees were Finnish citizens and at the time of the study they lived in Finland, and all of the interviewees had been in ICT field or suited studies in tertiary level. They had also been working or they were working in the ICT sector during the interviews. The study showed that disability has a major impact on the choice of the place where ICT is studied. The interviewees were well aware of the constraints caused by their injuries. The interviewed persons had found workplaces easily in the ICT sector. However, a few interviewees mentioned that disability had had a negative impact on individual job search processes. The study also showed that people with disabilities are able to work independently in the ICT field and integrate into the work community. Nearly all of the interviewees had a long career in the work of their first employer and they had progressed well in the career. The results of the dissertation are to encourage young people with disabilities to acquire higher education and work life more actively than before, as well as their teachers and employers to pay more attention to competence and eligibility than to disability. The encouragement of family and individual teachers was also seen as a major factor in starting the university studies. During the research, it was also found that factors relevant to employment include the networks and know-how created during the studies. This study also challenges people responsible for recruiting in companies to evaluate their own values and attitudes towards different people. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida, kuinka korkeasti koulutetut fyysisesti vammaiset tai aistivammaiset henkilöt integroituvat tieto- ja viestintäteknologia-alalle (ICT). Näkökulmana oli vammaisten oma kokemus. Aikaisempien yhden näkökulman tutkimusten sijaan tämä tutkimus etsi tekijöitä, jotka vaikuttavat ICT-alan opiskelupaikan valintaan, edistävät vammaisten henkilöiden työllistymistä ja kannustavat heitä jatkamaan ICT-alalla. Yksi haastateltu tiivistikin asian osuvasti seuraavasti: Älä anna muille etumatkaa! Yleisesti ICT-alan työn ei nähdä vaativan fyysisiä ominaisuuksia, eikä työ ole yleensä ruumiillisesti raskasta. ICT-alan työn voidaan katsoa soveltuvan hyvin henkilöille, joilla on rajoitteita vammoistaan johtuen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kyseessä oli empiirinen tutkimus, jossa otettiin huomioon sosiaalitutkimuksen elementtejä. Tutkimusaineisto perustui 21 semi-strukturoituun haastatteluun, joihon osallistui kahdeksan naista ja 13 miestä. Haastateltaville tarjottiin mahdollisuus kertoa kokemuksistaan mahdollisimman vapaasti. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden vammojen vaikeusaste, ikä ja työkokemus vaihtelivat laajasti. Kaikki haastatellut olivat suomalaisia, ja he olivat opiskelleet ICT-alaa korkeakouluissa sekä työskennelleet tai työskentelivät tutkimuksen aikana ICT-alalla. Tutkimus osoitti, että vammaisuus vaikuttaa merkittävästi ICT-alan opiskelupaikan valintaan. Haastateltavat tunnistivat hyvin vammoistaan johtuvat rajoitteet. Haastatellut työllistyivät tutkimuksen perusteella hyvin ICT-alan työtehtäviin. Muutama haastateltava tosin mainitsi, että vammaisuus oli vaikuttanut negatiivisesti yksittäisissä työpaikkahakuprosesseissa. Tutkimus osoitti myös, että vammaiset henkilöt pystyvät työskentelemään ICT-alan työtehtävissä itsenäisesti, ja että he integroituvat työyhteisöön. Lähes kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oli pitkä työura ensimmäisen työnantajansa palveluksessa, ja he olivat edenneet työuralla hyvin. Väitöskirjan tulosten toivotaan rohkaisevan vammaisia nuoria hakeutumaan korkeakouluopintoihin ja työelämään aikaisempaa aktiivisemmin sekä heidän opettajiaan ja työnantajiaan kiinnittämään enemmän huomiota osaamiseen ja kelpoisuuteen kuin vammaisuuteen. Perheen ja yksittäisten opettajien kannustus nähtiin tutkimuksessa myös korkeakouluopintojen aloittamisen kannalta merkittäväksi tekijäksi. Tutkimuksen yhteydessä havaittiin myös, että työllistymisen kannalta tärkeitä tekijöitä ovat opiskelujen aikana luodut verkostot ja osaaminen. Tämä tutkimus haastaa myös yrityksissä rekrytoinneista vastaavia henkilöitä arvioimaan omia arvojaan ja asenteitaan erilaisia ihmisiä kohtaan.

Abstract The current study discusses the pedagogical development work of two teachers from the viewpoint of listening and being heard. The study was implemented using the methods of narrative action research, and the data consist mainly of the teachers’ professional biographies, video materials, and shared pedagogical diary. The data was gathered in the course of a single school year as part of the inclusive physical education. In this context, inclusion refers to the merger of the groups of children in special and mainstream education. The studied group of pupils was taught simultaneously by a primary teacher and a special teacher. The study is theoretically based on the ethic of pedagogical love. In the data, moments of being heard were encouraged by a commitment to ethical core values as teachers’ practical morality, respect for students’ freedom of choice, sufficient availability of time, the possibility to anticipate teaching, assessment of the interfacing of privacy and closeness, as well as giving individual attention. Based on the individual moments of being heard emerging from the data, a conscious manner of teaching and supervision was developed and subsequently named the pedagogy of being heard. This study describes the development of the pedagogy of being heard in the context of physical education. First the study discusses the elements of interaction that allowed for moments of being heard, second the supporting of students in physical education by means of the pedagogy of being heard, and third the fulfillment of being heard in the relationship between the teachers contributing to the research process. At the core of the pedagogy of being heard are relations of caring and interaction between all the group members both in teacher-student relationships and in peer relationships between students, as well as in relationships between the adults in the group. Central to the pedagogy of being heard is every individual’s right to be respected and accepted as him- or herself. The quality of interaction and relationships is seen as a core factor in supporting students in physical education. Teachers employing the pedagogy of being heard need constantly to redirect their pedagogical implementation by way of active listening. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahden opettajan pedagogista kehittämistyötä kuuntelemisen ja kuulluksi tulemisen näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu narratiivisena toimintatutkimuksena, ja aineisto koostuu pääasiassa opettajien ammatillisista elämäkerroista, videomateriaalista ja yhteisesti tuotetusta pedagogisesta päiväkirjasta. Aineisto on tuotettu yhden lukuvuoden aikana osana inklusiivisen opetusryhmän liikunnanopetusta. Tässä yhteydessä inklusiivisuudella tarkoitetaan erityisopetuksen ja yleisopetuksen opetusryhmien yhteensulauttamista. Opetusryhmää opetettiin luokanopettajan ja erityisluokanopettajan samanaikaisopettajuutena. Tutkimus nojaa teoreettisesti pedagogisen rakkauden etiikkaan. Eettiseen arvopohjaan sitoutuminen opettajien käytännön moraalina, oppilaiden valinnanvapauden kunnioittaminen, kiireettömyys, mahdollisuus ennakoida opetusta, yksityisyyden ja läheisyyden rajapintojen arvioiminen sekä yksilöllisen huomion antaminen synnyttivät aineistoon kuulluksi tulemisen hetkiä. Aineistosta nostetuista yksittäisistä kuulluksi tulemisen hetkistä kehitettiin tietoinen opettamisen ja ohjaamisen tapa, joka on nimetty kuulluksi tulemisen pedagogiikaksi. Tässä tutkimuksessa kuvataan kuulluksi tulemisen pedagogiikan kehittämistä koululiikunnan kontekstissa. Tutkimuksessa tarkastellaan 1. niitä vuorovaikutuksen elementtejä, jotka mahdollistivat kuulluksi tulemisen hetken syntymisen, 2. oppilaan tukemista koululiikunnassa kuulluksi tulemisen pedagogiikan keinoin, ja 3. kuuntelemista tutkimuksessa mukana olleiden opettajien välisessä suhteessa. Kuulluksi tulemisen pedagogiikan ytimessä ovat välittävät ja vastavuoroiset vuorovaikutussuhteet kaikkien ryhmän jäsenten välillä niin opettaja–oppilassuhteissa kuin oppilaiden välisissä vertaissuhteissa ja ryhmän aikuisten välisissä suhteissa. Kuulluksi tulemisen pedagogiikassa keskeistä on jokaisen yksilön oikeus olla arvostettu ja hyväksytty omana itsenään. Vuorovaikutussuhteiden laatu nähdään keskeisenä tekijänä oppilaan tukemisessa koululiikunnassa. Kuulluksi tulemisen pedagogiikkaa toteuttavien opettajien tulee jatkuvasti suunnata pedagogista toteutustaan aktiivisen kuuntelemisen avulla.