Abstract Historical novels are widely published and read in Finland. During the last few decades both Finnish and Finland-Swedish writers alike have addressed such incendiary topics as the Finnish Civil War and the events of the Second World War. The object of the present study is Lars Sund’s Siklax trilogy: Colorado Avenue (1991), Lanthandlerskans son (1997, ’Son of a Country Shopkeeper’) and Eriks bok (2003, ’Erik’s Book’). These novels can be defined as postmodern historical novels, relatively rare as a genre in Finland and even less studied. The impact of historical novels on readers’ attitudes may be strong, and as a result it is necessary to contemplate the ways in which history is reproduced and interpreted. The present study analyses the ways Sund’s novels represent the past, their relation to historiography and the historical novel as a genre, as well as their conception of history. The aim of the study is to demonstrate what kind of connection exists between narrative techniques and representations of the past. This study utilizes narratological, intertextual and contextual approaches. Cultural narratology integrates features from both classical and postclassical narratology, in consequence the novel’s narrative structures are examined as active forces that both reflect and influence the cultural discourses of a given period. During the research process, the narrative structure of Sund’s novels has been analysed as well as intertextual allusions to other texts and to other cultural and social discourses. The narrative structure of Sund’s historical novels suffices to raise epistemological questions about the achievability and reliability of historical knowledge. The occurrences of other media on the story and discourse level, such as descriptions of paintings and photographs and filmic narration, as well as numerous intertextual allusions, accentuate the polyphony of history and the subjectivity of historical conclusions. The present study connects Lars Sund’s historical novels with the international, Nordic and domestic tradition. Additionally, the analysis of the visual features of the novels connects the study with the abounding discussion on the relationship between word and image. / Tiivistelmä Historiallisia romaaneja julkaistaan Suomessa runsaasti, ja laji on yhä lukijoiden suosiossa. Sekä suomen- että ruotsinkieliset kirjailijat ovat viime vuosikymmeninä käsitelleet maamme historian kipupisteitä, kuten kansalaissotaa ja toisen maailmansodan tapahtumia. Tutkimuksen kohteena on Lars Sundin Siklax-trilogia, jonka muodostavat romaanit Colorado Avenue 1991 (suom. Colorado Avenue 1992), Lanthandlerskans son 1997 (suom. Puodinpitäjän poika 1998) ja Eriks bok 2003 (suom. Erikin kirja 2004). Nämä teokset edustavat postmodernia historiallista romaania, jota Suomessa on kirjoitettu suhteellisen vähän ja tutkittu vielä vähemmän. Historiallisten romaanien vaikutus lukijan asenteisiin voi olla suuri, ja siksi on tarpeen pohtia myös niitä keinoja, joilla historiaa tuotetaan ja tulkitaan. Tutkimuksessa analysoidaan Sundin romaanien tapoja representoida mennyttä, historiankäsitystä sekä suhdetta historiankirjoitukseen ja historiallisen romaanin lajiin. Tavoitteena on selvittää, millainen yhteys kerrontatekniikoiden ja menneisyyden representaatioiden välillä on. Tutkimuksessa yhdistyvät narratologinen, intertekstuaalinen ja kontekstuaalinen tarkastelutapa. Analyysin kohteena ovat teosten kerrontarakenteet sekä viittaussuhteet toisiin teksteihin ja muihin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin diskursseihin. Lähestymistapaa kuvaa parhaiten klassisen ja postklassisen narratologian piirteitä yhdistävä kulttuurisen narratologian käsite, jossa teoksen kerronnallisia rakenteita tutkitaan sekä aikakautensa kulttuurisia diskursseja heijastavana että niihin vaikuttavana aktiivisena voimana. Sundin historialliset romaanit nostavat jo rakenteellaan esiin epistemologisia kysymyksiä tiedon saavutettavuudesta ja luotettavuudesta. Muiden medioiden, kuten elokuva-, maalaus- ja valokuvataiteen, esiintyminen niin tarinan kuin kerronnan tasolla sekä lukuisat intertekstuaaliset viittaukset korostavat historian moniäänisyyttä ja tulkintojen subjektiivisuutta. Tutkimus osallistuu kuvan ja sanan vuorovaikutuksesta käytyyn vilkkaaseen keskusteluun ja kytkee Lars Sundin historialliset romaanit osaksi niin kansainvälistä, pohjoismaista kuin kotimaista traditiota. / Abstrakt Historiska romaner publiceras det rikligt av i Finland och genren är fortfarande populär bland läsarna. Under de senaste decennierna har både finländska och finlandssvenska författare behandlat sådana nationella smärtpunkter som inbördeskriget, vinterkriget och fortsättningskriget. I denna avhandling forskas Lars Sunds Siklax-trilogi: Colorado Avenue (1991), Lanthandlerskans son (1997) och Eriks bok (2003). Dessa romaner representerar den postmoderna historiska romanen, som det till dags dato skrivits relativt litet om i Finland och ännu mindre forskats i. Historiska romaner konstruerar nationell identitet och deltar i den kulturella och politiska dialogen om det förflutna och nutiden. Deras inverkan på läsarens inställningar kan vara stark, och därför är det nödvändigt att reflektera på de medel med vilka historien produceras och uttolkas. I avhandlingen analyseras på vilket sätt det förflutna representeras i Sunds romaner; historieuppfattningen samt relationen till historieskrivningen och till den historiska romanen som genre. Syftet är att redogöra för hurdant förhållande det finns mellan berättarmetoder och representationer av det förgångna. I undersökningen förenas ett narratologiskt, intertextuellt och kontextuellt betraktelsesätt. Det gäller att analysera romanernas berättarstrukturer samt intertextuella referenser till andra texter och till andra kulturella och sociala diskurser. Betraktelsesättet skildras bäst med begreppet kulturell narratologi (cultural narratology), som förenar drag av den klassiska och postklassiska narratologin. Detta betyder att romanens narrativa strukturer granskas som en aktiv kraft, vilken både reflekterar tidens kulturella diskurser och påverkar dem. Själva konstruktionen av Sunds historiska romaner framför epistemologiska frågor om den historiska kunskapens åtkomlighet och pålitlighet. Andra mediers närvarande på historiens och på diskursens nivåer, så som beskrivningar av fotografier och målningar eller filmiskt berättande, och åtskilliga intertextuella hänvisningar, betonar historiens polyfoni och tolkningars subjektivitet. Undersökningen kopplar Lars Sunds historiska romaner till internationell, nordisk och finländsk tradition. Dessutom anknyter analysen av Sunds visuella material undersökningen till den livliga diskussionen om samspel mellan ord och bild.

Abstract The objective of this doctoral thesis is to examine Anu Kaipainen’s literary strategy and to find out what kind of questions she thematises using the strategy. The articles focus on two novels from the 1960s, seen as routes leading to her production. Perspective is widened towards her other works. This dissertation seeks methodological and contextual routes to the interpretation of the multiple layers and elements present in her novels. The objective is to create a more holistic ‘map’ of her literary strategy and its functions. Mirroring Kaipainen’s allegory of maps, the articles included in this thesis can also be seen as maps drawn at different stages on tracing paper, placed one on top of the other. This ‘atlas’ made of tracing paper depicts the following issues as thematic condensations and clarifying questions connecting the articles: 1) the positioning of a bourgeois female subject in the upheavals of modern life and 2) the heterology of contexts related to these transitions that represent the increasingly complex nature of social reality and challenges in perceiving it. This thesis contextualises and discusses this dialectic tension between post-modern multiplicity and the positioning of feministic identity politics. 3) the third question synthetises the first two: how and in what direction is this tension taken in Kaipainen’s works? This third theme originates from Kaipainen’s allegory of maps, which is a thematic condensation as such and illustrates her literary strategy. The examination of literary strategy carries reflection towards a research result. The literary strategy of Kaipainen’s works from the 1960s and 1970s — the politics of maps drawn on tracing paper — is found to be the answer to the heterology of contexts and the problems in positioning a female subject. The objective of her cartographic strategy is shown to be her political-pedagogic aim to help a (female) subject to position herself in an increasingly complex, fast-changing and globalising world. Ultimately, the objective of her strategy is to awaken or restore the subject’s social awareness and ability to function. This thesis draws a clearer picture of Kaipainen’s literary strategy and the nature of her earlier works. The result is methodological and refers to the routes found relevant in the study of literary strategy: feminist research orientation, Mikhail Bakhtin’s dialogism, and Urpo Kovala’s model of heterological contextualism. The latter outlines this study as its metatheoretical framework, but the objective is also to develop the model of heterological contextualism towards practical analysis. In addition to the abovementioned theoretical routes, this thesis makes reference to Fredric Jameson’s cognitive mapping. / Tiivistelmä Tutkimustehtävänä on selvittää, millainen on Anu Kaipaisen kirjallinen strategia ja millaisia kysymyksiä hän sen avulla tematisoi. Tutkimusartikkeleissa keskitytään kahteen Kaipaisen 1960-luvun romaaniin, jotka nähdään reiteiksi hänen tuotantoonsa. Työn johdannossa tarkastelu laajennetaan kohti muuta tuotantoa. Tutkimuksessa etsitään eri suunnista metodisia ja kontekstuaalisia reittejä Kaipaisen romaanien moniaineksisuuden tulkintaan. Tavoitteena on luoda aiempaa kokonaisvaltaisempi ”kartta” hänen kirjallisesta strategiastaan ja sen funktioista. Kaipaisen karttavertausta mukaillen tutkimusartikkelit ovat kuin eri vaiheissa piirrettyjä, päällekkäin aseteltuja kuultokuvakarttoja. Hahmottuvasta ”kuultopaperien kartastosta” erottuvat temaattisina tihentyminä ja tarkentavina tutkimuskysymyksinä 1) keskiluokkaisen naissubjektin paikantuminen modernin elämän murroksessa ja 2) tuohon murrokseen liittyvä kontekstien heterologia, joka representoi yhteiskunnallisen todellisuuden monimutkaistumista ja hahmottamisen haasteita. Johdannossa kontekstualisoidaan ja pohditaan tätä jälkimodernin moninaistumisen ja feministisen identiteettipoliittisen paikantumisen dialektista jännitettä. 3) Kolmas tarkentava tutkimuskysymys tuo syntetisoivasti yhteen kahta edellistä: millaisin keinoin ja mihin suuntaan tuota jännitettä työstetään Kaipaisen teoksissa? Kolmas tutkimuskysymys nousee mainitusta Kaipaisen kuultopaperikarttavertauksesta, joka on itsessään temaattinen tihentymä ja kuvaa hänen kirjallisen strategiansa luonnetta. Kirjallisen strategian avaaminen vie reflektiota kohti tutkimustulosta. Kaipaisen 1960- ja 1970-luvun tuotannon kirjallinen strategia — ”kuultopaperikarttojen politiikka” — paljastuu vastaukseksi kontekstien heterologian ja naissubjektin paikantumisen ongelmiin. Hänen kartografisen strategiansa tavoitteeksi osoitetaan poliittis-pedagoginen pyrkimys auttaa (nais)subjektia paikantumaan monimutkaistuvassa, nopeasti muuttuvassa ja globalisoituvassa maailmassa. Viime kädessä tavoitteena on herättää tai palauttaa (nais)yksilön yhteiskunnallinen tietoisuus ja toimintakyky. Tutkimus piirtää entistä täsmällisemmän kuvan Kaipaisen kirjallisesta strategiasta ja erityisesti varhaisemman tuotannon ominaisluonteesta. Tulos on myös menetelmällinen osoittaen reitteihin, jotka on kirjallisen strategian avaamisessa relevanteiksi todettu: feministiseen tutkimusorientaatioon, Mihail Bahtinin dialogismiin sekä Urpo Kovalan heterologiseen kontekstualismin malliin. Viimeksi mainittu kehystää työtä metateoreettisesti, mutta kehittelen heterologisen kontekstualismin mallia myös käytännön analyysin suuntaan. Mainittujen teoreettisten reittien lisäksi tutkimustulokseen pääsemiseksi johdannossa sovelletaan Fredric Jamesonin käsitystä kognitiivisesta kartoittamisesta.