The goal of this thesis was to identify indicators suitable for eye-tracking research based on literary research, to assign interpretations to those indicators and to apply them to data. The data used was pre-existing and came from I. Jakubská's research. It contained data from 9 participants. We applied 5 indicators. The results suggest that division between experts and novices or high previous knowledge and low previous knowledge persons is better substituted by division between successful and unsuccessful solvers than it is by division between teachers and pupils, based on the applied indicators of average fixation duration, percentage of fixations of above average duration and regression percentage. Predominant regression type (return sweep vs. backtrack) seems to be an indicator unsuitable for short texts. The order of question assignment can affect values of indicators.

Abstract Historical novels are widely published and read in Finland. During the last few decades both Finnish and Finland-Swedish writers alike have addressed such incendiary topics as the Finnish Civil War and the events of the Second World War. The object of the present study is Lars Sund’s Siklax trilogy: Colorado Avenue (1991), Lanthandlerskans son (1997, ’Son of a Country Shopkeeper’) and Eriks bok (2003, ’Erik’s Book’). These novels can be defined as postmodern historical novels, relatively rare as a genre in Finland and even less studied. The impact of historical novels on readers’ attitudes may be strong, and as a result it is necessary to contemplate the ways in which history is reproduced and interpreted. The present study analyses the ways Sund’s novels represent the past, their relation to historiography and the historical novel as a genre, as well as their conception of history. The aim of the study is to demonstrate what kind of connection exists between narrative techniques and representations of the past. This study utilizes narratological, intertextual and contextual approaches. Cultural narratology integrates features from both classical and postclassical narratology, in consequence the novel’s narrative structures are examined as active forces that both reflect and influence the cultural discourses of a given period. During the research process, the narrative structure of Sund’s novels has been analysed as well as intertextual allusions to other texts and to other cultural and social discourses. The narrative structure of Sund’s historical novels suffices to raise epistemological questions about the achievability and reliability of historical knowledge. The occurrences of other media on the story and discourse level, such as descriptions of paintings and photographs and filmic narration, as well as numerous intertextual allusions, accentuate the polyphony of history and the subjectivity of historical conclusions. The present study connects Lars Sund’s historical novels with the international, Nordic and domestic tradition. Additionally, the analysis of the visual features of the novels connects the study with the abounding discussion on the relationship between word and image. / Tiivistelmä Historiallisia romaaneja julkaistaan Suomessa runsaasti, ja laji on yhä lukijoiden suosiossa. Sekä suomen- että ruotsinkieliset kirjailijat ovat viime vuosikymmeninä käsitelleet maamme historian kipupisteitä, kuten kansalaissotaa ja toisen maailmansodan tapahtumia. Tutkimuksen kohteena on Lars Sundin Siklax-trilogia, jonka muodostavat romaanit Colorado Avenue 1991 (suom. Colorado Avenue 1992), Lanthandlerskans son 1997 (suom. Puodinpitäjän poika 1998) ja Eriks bok 2003 (suom. Erikin kirja 2004). Nämä teokset edustavat postmodernia historiallista romaania, jota Suomessa on kirjoitettu suhteellisen vähän ja tutkittu vielä vähemmän. Historiallisten romaanien vaikutus lukijan asenteisiin voi olla suuri, ja siksi on tarpeen pohtia myös niitä keinoja, joilla historiaa tuotetaan ja tulkitaan. Tutkimuksessa analysoidaan Sundin romaanien tapoja representoida mennyttä, historiankäsitystä sekä suhdetta historiankirjoitukseen ja historiallisen romaanin lajiin. Tavoitteena on selvittää, millainen yhteys kerrontatekniikoiden ja menneisyyden representaatioiden välillä on. Tutkimuksessa yhdistyvät narratologinen, intertekstuaalinen ja kontekstuaalinen tarkastelutapa. Analyysin kohteena ovat teosten kerrontarakenteet sekä viittaussuhteet toisiin teksteihin ja muihin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin diskursseihin. Lähestymistapaa kuvaa parhaiten klassisen ja postklassisen narratologian piirteitä yhdistävä kulttuurisen narratologian käsite, jossa teoksen kerronnallisia rakenteita tutkitaan sekä aikakautensa kulttuurisia diskursseja heijastavana että niihin vaikuttavana aktiivisena voimana. Sundin historialliset romaanit nostavat jo rakenteellaan esiin epistemologisia kysymyksiä tiedon saavutettavuudesta ja luotettavuudesta. Muiden medioiden, kuten elokuva-, maalaus- ja valokuvataiteen, esiintyminen niin tarinan kuin kerronnan tasolla sekä lukuisat intertekstuaaliset viittaukset korostavat historian moniäänisyyttä ja tulkintojen subjektiivisuutta. Tutkimus osallistuu kuvan ja sanan vuorovaikutuksesta käytyyn vilkkaaseen keskusteluun ja kytkee Lars Sundin historialliset romaanit osaksi niin kansainvälistä, pohjoismaista kuin kotimaista traditiota. / Abstrakt Historiska romaner publiceras det rikligt av i Finland och genren är fortfarande populär bland läsarna. Under de senaste decennierna har både finländska och finlandssvenska författare behandlat sådana nationella smärtpunkter som inbördeskriget, vinterkriget och fortsättningskriget. I denna avhandling forskas Lars Sunds Siklax-trilogi: Colorado Avenue (1991), Lanthandlerskans son (1997) och Eriks bok (2003). Dessa romaner representerar den postmoderna historiska romanen, som det till dags dato skrivits relativt litet om i Finland och ännu mindre forskats i. Historiska romaner konstruerar nationell identitet och deltar i den kulturella och politiska dialogen om det förflutna och nutiden. Deras inverkan på läsarens inställningar kan vara stark, och därför är det nödvändigt att reflektera på de medel med vilka historien produceras och uttolkas. I avhandlingen analyseras på vilket sätt det förflutna representeras i Sunds romaner; historieuppfattningen samt relationen till historieskrivningen och till den historiska romanen som genre. Syftet är att redogöra för hurdant förhållande det finns mellan berättarmetoder och representationer av det förgångna. I undersökningen förenas ett narratologiskt, intertextuellt och kontextuellt betraktelsesätt. Det gäller att analysera romanernas berättarstrukturer samt intertextuella referenser till andra texter och till andra kulturella och sociala diskurser. Betraktelsesättet skildras bäst med begreppet kulturell narratologi (cultural narratology), som förenar drag av den klassiska och postklassiska narratologin. Detta betyder att romanens narrativa strukturer granskas som en aktiv kraft, vilken både reflekterar tidens kulturella diskurser och påverkar dem. Själva konstruktionen av Sunds historiska romaner framför epistemologiska frågor om den historiska kunskapens åtkomlighet och pålitlighet. Andra mediers närvarande på historiens och på diskursens nivåer, så som beskrivningar av fotografier och målningar eller filmiskt berättande, och åtskilliga intertextuella hänvisningar, betonar historiens polyfoni och tolkningars subjektivitet. Undersökningen kopplar Lars Sunds historiska romaner till internationell, nordisk och finländsk tradition. Dessutom anknyter analysen av Sunds visuella material undersökningen till den livliga diskussionen om samspel mellan ord och bild.

Cette présente étude répond aux trois questions de recherche suivantes : Y-a-t-il une épistémologie africaine (francophone) ? Comment la méthodologie de la recherche littéraire se définit-elle ? Quelles sont les méthodes exactes employées par la recherche littéraire dans un contexte africain ? En nous appuyant sur l’oeuvre philosophique de Paulin J. Hountondji nous avons développé un concept de savoir africain. En l’absence des théories africaines sur la recherche littéraire nous recourrons aux théories formulées dans un contexte européen, par des chercheurs tels que Kathrin Busch, Ivan Jablonka et Corina Caduff. Ensuite, quatre oeuvres littéraires africaines, Wala Bok. Une histoire orale du hip hop au Sénégal de Fatou Kandé Senghor, Bribes d’une vie nigériane de Françoise Ugochukwu, La Gloire des imposteurs, lettres sur le Mali et l’Afrique d’Aminata Dramane Traoré et de Boubacar Boris Diop et Bogo. Notes de travail chez des potières à Bamako d’Emmanuelle Samson ont été analysées pour identifier les méthodes exactes employées par la recherche littéraire en Afrique. / This study answers the following three research questions : Does an African (francophone) epistemology exist ? How is the methodology of literary research defined ? What are the exact methods used by literary research in Africa ? Building on the philosophical work of Paulin J. Hountondji we develop a concept of African knowledge. In the absence of African theories of literary research we call upon European theories proposed by researchers such as Kathrin Busch, Ivan Jablonka and Corina Caduff. Next, four literary works, Wala Bok. Une histoire orale du hip hop au Sénégal by Fatou Kandé Senghor, Bribes d’une vie nigériane by Françoise Ugochukwu, La Gloire des imposteurs, lettres sur le Mali et l’Afrique by Aminata Dramane Traoré and Boubacar Boris Diop and Bogo. Notes de travail chez des potières à Bamako by Emmanuelle Samson are analyzed to identify the exact literary research methods used in Africa.