Abstract Entrepreneurship research is a dynamic field in development. It has long ago moved past analyzing the differences between entrepreneurs and non-entrepreneurs to trying to understand the activity that an entrepreneur does. Current entrepreneurship research has identified business opportunities and their development as the main focus of entrepreneurship research field. However the creation of new business opportunities is largely not understood and theory which builds on entrepreneurship is still in its initial phases. This study aims to understand the creation of new ventures through a holistic approach, not focusing only on the entrepreneur but also on the industry and society where the venture creation happens. Therefore this study focuses on new venture creation in a software business context. This context was chosen because the economy is moving from a production based economy to a knowledge based economy and software plays a vital role in this change. The research question set forth in this study is: How are new ventures created in the software industry? This study identifies culture, society and entrepreneur as components and actualisation, socialisation and emergence as the processes that affect new venture creation. These components and processes are derived from existing literature of entrepreneurship. Based on these components and processes a research framework is created which is used as the study approaches venture creation through process and case study logics. As a result of this study a model of venture creation in software business was created. The model shows how the dynamic formation of new ventures happens. The model of venture creation identifies components, processes and generative mechanisms of which the latter create the real dynamism in the model. The study showed how entrepreneurs and the creation of new business were tightly integrated into the environment in which the entrepreneurs resided and the people with whom they interacted. The study also showed that venture creation and the development of an entrepreneurial identity do not happen overnight. Rather, they take time to develop, and happen in an evolutionary way. / Tiivistelmä Yrittäjyystutkimus on muuttuva ja kehittyvä tutkimusala. Siinä kiinnostuksen kohde on ajan saatossa muuttunut kohti yrittäjän toiminnan ja muutoksen ymmärtämistä sen sijaan, että analysoitaisiin yrittäjien ja ei-yrittäjien eroja. Yrittäjyystutkimus on tunnistanut tämän hetken tutkimuskohteeksi liiketoimintamahdollisuudet ja niiden kehittymisen. Näiden liiketoimintamahdollisuuksien luomista ei vielä täysin ymmärretä ja yrittäjyyden teorian rakentaminen on alkuvaiheissa. Tässä tutkimuksessa uusien liiketoimintojen luomista pyritään ymmärtämään kokonaisvaltaisen näkemyksen kautta, huomioiden yrittäjän lisäksi teollisuudenalan ja yhteiskunnan jossa liiketoiminnan luominen tapahtuu. Sen vuoksi tutkimuksessa keskitytään uuden liiketoiminnan luomiseen ohjelmistoteollisuudessa. Tämä konteksti valittiin, koska talous on muuttumassa tuotantoperustaisesta taloudesta kohti tietotaloutta ja ohjelmistoilla on merkittävä rooli tässä muutoksessa. Tutkimuskysymyksenä tutkimuksessa on: Miten uusia liiketoimintoja luodaan ohjelmistoteollisuudessa? Tutkimuksessa kulttuuri, yhteiskunta ja yrittäjä tunnistetaan liiketoiminnan luomiseen vaikuttaviksi komponenteiksi ja toteutuminen, sosialisaatio ja syntyminen liiketoiminnan luomiseen vaikuttaviksi prosesseiksi. Nämä komponentit ja prosessit johdettiin aikaisemmasta tutkimuksesta. Näiden komponenttien ja prosessien pohjalta luotiin tutkimuskehikko, jonka avulla tutkimusaineistoa lähestytään prosessi- ja tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimuksen tuloksena luodaan ohjelmistoteollisuuteen uuden liiketoiminnan luomisen malli. Malli näyttää miten dynaaminen uuden liiketoiminnan luominen tapahtuu. Mallissa tunnistetaan komponentit, prosessit ja generoivat mekanismit joista viimeksimainitut luovat malliin todellisen dynamiikan. Tutkimuksessa havaittiin miten yrittäjät ja uuden liiketoiminnan luominen ovat tiukasti sidoksissa yrittäjän asuinympäristöön sekä sosiaalisiin suhteisiin. Tutkimuksessa havaittiin että uuden liiketoiminnan luominen ja yrittäjämäisen identiteetin kehittyminen vaativat aikaa kehittyäkseen.

Abstract This study is concentrated on value creation in the context of the software business, especially the enterprise system solution business. The purpose of this study is to increase both theoretical and empirical understanding of value creation in this specific context through the integration of economic value creation theories and software development. The theoretical framework includes the perspectives of both the customers and the suppliers, and their interactions during the value creation process. For this study, the main perspective is that of the supplier. The customer, therefore, is like a mirror from which the requirement for action (on the part of suppliers) originates. The main focus is the understanding that the use period is important, which concretises the made-value offering and determines the future of the collaboration. The empirical material is collected through interviews of four software organisations. The research strategy is the qualitative case study, which is fulfilled with the narrative method. The interviews performed were quite expansive, and allowed interviewees to share examples and real-life stories. As a result of the empirical analysis, the use period is at the heart of the value-creation process, because the software’s success depends on the use experience. Understanding both the reason and the use purpose is the key to support customer’s use process. Learning from the customer’s use process is extremely important and increases everyday interaction. It is true, that the focus broadens from evaluating basic attributes of the relationship as a whole to include an evaluation of cumulative experiences. Satisfaction is strongly linked to behavioural outcomes. While use experiences have been researched widely, but their connection to economic theories (and value in particular) is not very well known. Theoretically, the challenge is to connect abstract value concepts to the more practical area of software business theories. This study finds connection by explicitly tying user experiences with the types of efforts that suppliers make (and the theories that inform these efforts) to create value. / Tiivistelmä Tutkimus keskittyy arvontuotantoon ohjelmistoliiketoiminta kontekstissa, erityisesti ratkaisuliiketoimintaan. Tutkimuksen tarkoitus on lisätä sekä teoreettista että empiirista ymmärrystä arvontuotannosta integroimalla taloustieteen arvontuotantoteorioita sekä ohjelmistoratkaisujen kehitystä ja käyttöä. Ohjelmistojen käytöstä syntyvää taloudellista arvoa on tutkittu todella vähän, vaikka käyttäjäkokemukset ovat keskeinen osa ohjelmistojen suunnittelua. Taloustieteen, erityisesti markkinoinnin, näkökulmasta arvoa on tutkittu laajasti, mutta tutkimukset keskittyvät asiakkaan ostopäätöksiin ja myyntiprosesseihin eivätkä tuotteen/ palvelun käytöstä saatavaan hyötyyn. Teoreettinen viitekehys sisältää sekä asiakkaiden että toimittajien näkökulman vuorovaikutuksen aikana arvontuotantoprosessissa. Päänäkökulma on toimittajan, joten asiakas on kuin peili josta vaatimukset saavat alkunsa ja jonka kautta tehdyt ratkaisut tulevat näkyviksi. Empiirinen materiaali on kerätty tekemällä haastatteluja neljässä ohjelmistoalan yrityksessä. Tutkimusstrategia on laadullinen tapaustutkimus, jota on täydennetty narratiivisella menetelmällä. Käyttöjakso on arvontuotantoprosessin sydän, koska ohjelmistoratkaisun menestys riippuu käyttökokemuksesta. Käyttötarkoituksen ymmärtäminen on avain asiakkaan käyttökokemuksen tukemiseen. Asiakkaan käyttökokemuksesta oppiminen on erittäin tärkeää ja osa vuorovaikutusta. Käyttökokemuksen arvioinnissa sekä hyvät että huonot kokemukset kasaantuvat ja saattavat aiheuttaa yllättäviä reaktioita. Tutkimus yhdistää käyttäjien käyttökokemukset ja toimittajan pyrkimykset vaikuttaa näihin kokemuksiin arvonluomiseksi. Käyttäjien kokemalla arvolla on merkitystä sekä ohjelmistoliiketoiminnan kannattavuuden ja kasvun että käyttäjäkeskeisen suunnittelun kannalta.

Abstract Knowledge management is a new academic discipline that has been growing during the past decade but is still in its embryonic stage with much potential left. What makes knowledge management an attractive research field is its multi-discipline perspective. In the knowledge management the context is important because the value of an organization’s knowledge is context-based. In this research the context are the innovation networks within the software industry and thus besides knowledge management the research contributes to the software business literature. The aim of this study was to get an understanding about the interaction the in asset-based value creation within innovation networks. This was done by examining the effects of the interaction in asset development and deployment in innovation networks, where activities are related to research, development and innovation collaboration. This was studied against the theoretical framework that was developed in this research based on earlier studies. This study shows that in the examined research context actors from outside of the software industry have a direct effect on both asset development and deployment based on their funding requirements and aims. The study shows that in this wider environment trust, openness and mutual benefits are important factors of the interaction atmosphere, regarding where funding is targeted and where the actual work is done. This study shows the importance of the interaction framework as a motivator and an entity that enables direct benefits to participating actors from their interaction and collaboration. It also shows that some of the episodes where interactions occur need to be regular, on-going and have a certain rhythm. As a result of this research a framework of interaction in the asset-based value creation in innovation networks was created. It shows how funding mechanisms affect the asset development and deployment, as well as that some episodes where interactions occur are especially important, because they limit or support value creation. Moreover, the role, contributions, aims and motivations of actors are seemingly different within these episodes. / Tiivistelmä Tietojohtaminen on uusi akateeminen tieteenala, joka on ollut kasvussa viimeisen vuosikymmen ajan, mutta on silti alkuvaiheessa ja omaa paljon potentiaalia. Tietojohtamisesta tekee vetovoimaisen tutkimusalan sen monitieteinen perspektiivi. Tietojohtamisessa konteksti on tärkeää, koska organisaation tiedon arvo on kontekstipohjainen. Tässä tutkimuksessa tutkimuskontekstina ovat ohjelmistoteollisuuden innovaatioverkostot ja siispä tietojohtamisen lisäksi tutkimus myötävaikuttaa ohjelmistoliiketoiminnan kirjallisuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää vuorovaikutusta varantoihin pohjautuvassa arvonluonnissa innovaatioverkostoissa. Tämä tehtiin tutkimalla vuorovaikutuksen vaikutusta varantojen kehittämisessä ja käyttöönotossa innovaatioverkostoissa, joissa aktiviteetit liittyvät tutkimus-, kehittämis- ja innovointiyhteistyöhön. Tätä tutkittiin teoreettista kehikkoa vasten, joka kehitettiin tutkimuksen aikana aiempiin tutkimuksiin pohjautuen. Tutkimus osoittaa, että tarkastellussa tutkimuskontekstissa ohjelmistoteollisuuden ulkopuolisilla toimijoilla on suora vaikutus, sekä varantojen kehittämiseen, että käyttöönottoon rahoitusvaatimustensa ja tavoitteidensa pohjalta. Tutkimus osoittaa, että tässä laajemmassa ympäristössä luottamus, avoimuus ja molemminpuoliset hyödyt ovat vuorovaikutusilmapiirin tärkeitä osatekijöitä sen suhteen mihin rahoitus ohjataan ja missä tosiasiallinen työ tehdään. Tutkimus osoittaa vuorovaikutuskehikon tärkeyden motivaattorina ja kokonaisuutena, joka mahdollistaa suorat hyödyt osallistuville toimijoille heidän vuorovaikutuksestaan ja yhteistyöstään. Se myös osoittaa, että joittenkin niistä tapahtumista, joissa vuorovaikutusta tapahtuu, täytyy olla säännöllisiä, jatkuvia ja omata tietty rytmi. Tutkimuksen tuloksena luotiin vuorovaikutus varantoihin pohjautuvassa arvonluonnissa innovaatioverkoissa kehikko. Se osoittaa kuinka rahoitusmekanismit vaikuttavat varantojen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Kuten myös, että jotkin tapahtumat, joissa vuorovaikutusta tapahtuu, ovat erityisen tärkeitä, koska ne rajoittavat tai tukevat arvonluontia. Sen lisäksi toimijoiden rooli, myötävaikutus, tavoitteet ja motivaatio ovat ilmeisen erilaisia näissä tapahtumissa.