Abstract Dental caries in toddlers was studied in relation to several risk factors which were also determined by salivary tests in a longitudinal design. Another specific aim was to reveal the effect of prolonged pacifier sucking on caries development. The study population consisted of 183 pre-school children. At the baseline, salivary microbiological tests were taken from children whose average age was 2.5 years. Risk factors for colonisation of salivary lactobacilli and yeasts were determined from a questionnaire filled in by the parents. At the 2-year follow-up, caries in primary teeth was studied against the possible risk factors recorded at the baseline. At the 7-year follow-up, the risk factors identified at the age of two were analysed against caries development in primary molars and in first permanent molars. Also the long-term predictive value of salivary microbiological tests was investigated. At the baseline, the use of pacifier and nocturnal use of nursing bottle were associated with colonisation of salivary lactobacilli and yeasts. Prolonged pacifier sucking and use of nursing bottle at nights were shown to be associated with caries development in children at the 2-year follow-up. Consumption of sweets, lack of daily tooth brushing and nocturnal use of nursing bottle at the age of two were associated with caries onset in both primary and permanent molars at the seven-year follow-up. The use of fluoride tablets reduced the risk of caries onset in primary molars. Children who were colonised by salivary lactobacilli or yeasts at the baseline were susceptible to caries in primary molars. Early colonisation of lactobacilli was associated with caries in permanent molars. The results suggest that the risk of caries is possible to assess in toddlers by identifying caries-related habits early, already at the age of two. Microbiological tests may also have some value. Assessment of caries risk in toddlers enables both prevention and early intervention, and thereby prevention of caries development in children. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli pitkäaikaisseurannassa selvittää taaperoikäisiltä lapsilta otettujen sylkitestien ja muiden määritettyjen riskitekijöiden mahdollista yhteyttä karieksen kehittymiseen. Erityisesti haluttiin myös tutkia pitkittyneen tutin käytön merkitystä. Tutkimusaineisto koostui 183:sta alle kouluikäisestä lapsesta. Aloitusvaiheessa otettiin mikrobiologiset sylkitestit lapsilta, joiden keski-ikä oli 2,5 vuotta, ja määritettiin anamnestisesti mahdolliset riskitekijät laktobasillien ja hiivasienten kolonisaatiolle. Kahden vuoden seurannan jälkeen tutkittiin riskin toteutumista maitohampaiden karioitumisessa. Seuraavassa seitsemän vuoden seurantatutkimuksessa tutkittiin karieskehitystä maitomolaareissa ja ensimmäisissä pysyvissä molaareissa kahden vuoden iässä määritetyissä riskiryhmissä. Myös syljen mikrobiologisten testien avulla määritetyn riskin toteutumista selvitettiin seitsemän vuoden seurannan päätyttyä. Tutkimuksen aloitusvaiheen sylkitestitulokset osoittivat, että tutin käyttö ja tuttipullon käyttö öisin olivat yhteydessä syljen kariekseen liittyviin mikrobeihin, ja ne voivat siten lisätä kariesaktiivisuutta maitohampaistossa. Kahden vuoden seurantatutkimuksessa todettiinkin, että karieskehitys oli yhteydessä aikaisemmin määritettyihin riskitekijöihin: pitkittyneeseen tutin käyttöön ja tuttipullon käyttöön öisin. Seitsemän vuoden seurantatutkimuksen tulokset osoittivat, että makeisten käyttö kaksivuotiaana, puutteellinen hampaiden harjaus ja tuttipullon käyttö öisin ovat riskitekijöitä sekä maitomolaarien että ensimmäisten pysyvien molaarien karieskehitykselle. Fluoritablettien käyttö vähensi maitomolaarien karioitumista. Myös varhain tehdyillä syljen mikrobiologisilla testeillä oli pitkäaikainen ennustusarvo. Tulokset osoittavat, että riskin määritys taaperoikäisten lasten karieskehitykselle voidaan tehdä varhaisessa vaiheessa sekä mikrobiologisten sylkitestien avulla että määrittelemällä muiden mahdollisten riskitekijöiden esiintyvyys. Varhaisen kariesriskin määrityksen avulla voidaan ehkäisevät hoitotoimenpiteet kohdistaa ajoissa riskiryhmille ja siten ehkäistä karieskehitystä ja korjaavan karieshoidon tarvetta lapsilla.

Abstract The aim of this study was to explore child- and parent-related determinants of oral health-related lifestyle and presence of active initial caries lesions among a group of Finnish schoolchildren. The original study population consisted of 5th and 6th graders and their parents in Pori (n = 1691) and in Rauma (n = 821), Finland. Data concerning oral health-related knowledge, attitudes, beliefs and behaviors were gathered with questionnaires. In Pori, all children included in the sample were invited to participate in a dental screening performed to find suitable candidates for a randomized clinical trial. For screening, the presence or absence of active initial caries lesions was used. A group of behaviors comprising frequencies of toothbrushing with fluoride toothpaste, consumption of sweets and soft drinks and use of xylitol products described oral health-related lifestyle. More girls (36%) than boys (21%) had a favorable lifestyle lifestyle (i.e. at least three of the four recommended behaviors). Parents' healthy lifestyle was indicative of a healthy lifestyle among their children. Among boys, the effect of parents' lifestyle was slightly stronger than among girls. Children whose behaviors were favorable were more likely to have good knowledge about oral health-related items than did those whose behaviors were unfavorable. In addition, parents whose children belonged to the favorable lifestyle group had better oral health-related knowledge than those parents whose children belonged to the moderate or poor lifestyle groups. Parent's poor self-assessed dental health and poor oral health-related lifestyle were found to be indicators for dental decay among their children. Those children who did not know if their mother and/or father had dental decay were more likely to have at least one active initial caries lesion than those who knew whether their parents had tooth decay. Poor belief and negative attitudes were associated with the presence of caries lesions. Both children's and their parents' oral health-related knowledge is associated with children's oral health-related lifestyle. Parents' favorable lifestyle and good dental health seem to have a favorable impact on their children's dental health. In adopting healthy oral health-related lifestyle, both the mother and the father seem to play an important role. / Tiivistelmä Suun terveyteen liittyviä tapoja on usein tutkittu yksittäin, mutta yksilöiden elämäntyyliä kuvataan yleensä tarkastelemalla useampaa tapaa kerrallaan. Tässä tutkimuksessa suun terveyteen liittyvää elämäntyyliä kuvasivat hampaiden harjaustiheys sekä makeisten, virvoitusjuomien ja ksylitolituotteiden käyttö. Tavoitteena oli selvittää lapsen ja hänen vanhempiensa ominaisuuksia, jotka liittyvät koululaisten suun terveyteen ja siihen liittyvään elämäntyyliin. Tutkimusjoukon muodostivat porilaiset (n = 1691) ja raumalaiset (n = 821) peruskoulun 5. ja 6. luokkien oppilaat ja heidän vanhempansa syksyllä 2001. Asenteita, tietoja, uskomuksia ja tapoja kartoitettiin kyselyllä. Porilaiset oppilaat kutsuttiin seulontatarkastukseen, jossa tutkittiin, onko lapsella aktiivisia varhaisia kariesvaurioita vai ei. Tyttöjen elämäntyyli oli suotuisampi kuin poikien: vähintään kolme suositeltua suun terveyteen liittyvää tapaa oli 36 prosentilla tytöistä ja 21 prosentilla pojista. Vanhempien elämäntyyli heijastui usein lasten samankaltaisena elämäntyylinä, mutta vanhempien elämäntyylin vaikutus oli hiukan voimakkaampi pojilla kuin tytöillä. Lapsilla, joiden tavat olivat suotuisia, oli hyvät tiedot suun terveyteen vaikuttavista tavoista useammin kuin niillä, joiden tavat olivat vähemmän suotuisia. Myös vanhempien hyvät tiedot heijastuivat usein lasten hyvinä terveystapoina. Vanhempien huono suun terveys ja epäterveellinen elämäntyyli näkyivät usein lasten hampaiden alkavana reikiintymisenä. Myös niillä lapsilla, jotka olivat vastanneet "en tiedä" kysymykseen vanhempiensa hampaiden kunnosta, oli useammin varhaisia kariesvaurioita kuin niillä, jotka vastasivat tietävänsä, että vanhemmalla on tai ei ole reikiä hampaissaan. Niillä, jotka eivät uskoneet hampaiden säilyttämiseen koko elämän ajan ja joilla oli kielteisiä suun terveyteen liittyviä asenteita, oli useammin aktiivisia kariesvaurioita kuin niillä joiden uskomukset ja asenteet olivat myönteisiä. Lasten ja heidän vanhempiensa tiedot suun terveyteen liittyvistä tavoista ovat yhteydessä lasten suun terveyteen liittyvään elämäntyyliin ja terveellisen elämäntyylin omaksumisessa sekä äidin että isän rooli on tärkeä. Vanhempien suun terveys ja siihen liittyvät tavat myötävaikuttavat heidän lastensa hammasterveyteen.

Bakgrund: Individer med utländsk bakgrund tenderar ha sämre oral hälsa än svenskfödda individer. Detta kan bland annat bero på socioekonomiska faktorer såsom utbildningsnivå och kön. Invandringen till Sverige ökar och därför är det viktigt att studera nyanländas munhygienvanor samt kunskap om orala sjukdomar som karies, gingivit och parodontit för att kunna bemöta dessa individer utifrån deras behov. Syfte: Syftet med studien var att studera munhygienvanor samt kunskap gällande orala sjukdomar hos vuxna nyanlända med utländsk bakgrund. Metod: Studien är en kvantitativ tvärsnittsstudie med enkätundersökning som datainsamlingsmetod på SFI-skolor i Jönköpings kommun. Totalt 99 individer deltog i studien. Chi-två tester gjordes för jämförelse mellan grupper indelade efter utbildningsnivå. Resultat: Totalt 88,9% respektive 81,8% svarade att bakterier är en bakomliggande orsak till karies och parodontit. En statistisk signifikant skillnad visades vid jämförelse mellan högre och lägre utbildningsnivå avseende rökning som orsak till gingivit. Majoriteten av deltagarna borstade tänderna 2ggr/dagligen med fluortandkräm och 14,1% använde sig av approximalahjälpmedel 1gg/dag. Slutsats: Studiens resultat visade att deltagarna hade kunskap om orsaksfaktorer avseende karies och parodontit men bristande kunskap avseende gingivit. Deltagarna hade även goda tandborstningsvanor men bristande användning av approximalahjälpmedel och fluorpreparat. / Background: Individuals with foreign backgrounds tend to have poorer oral health than Swedishborn. This may be depending on socioeconomic factors such as education and gender. Immigration to Sweden is increasing, and therefore it is important to study oral hygiene habits and knowledge of oral diseases among newly arrived immigrants. Aim: The aim was to explore oral hygiene habits and knowledge about oral diseases of newly arrived immigrants. Method: A quantitative cross-sectional with questionnaire survey at Swedish For Immigrants’ schools in Jönköping. A total of 99 people participated in the study. Chi-two tests were made for comparison between groups by education level. Results: Totally 88.9% and 81.8% replied that bacteria are an underlying cause of caries and periodontitis. A statistically significant difference was shown between higher and lower levels of education regarding smoking as a cause of gingivitis. The majority of participants brushed their teeth 2/daily with fluoride toothpaste and 14.1% were using auxiliary aids 1/day. Conclusion: The results of the study showed that participants had knowledge about causal factors regarding caries and periodontitis, but lack of knowledge about gingivitis. The participants also had good tooth brushing habits but lacked usage of use of interproximal aids and fluoridated agents.

Auf Basis der vorgestellten Untersuchungen lässt sich ein großes Potenzial der OCT für die Erkennung initialer Kariesstadien sowie für die Darstellung der dentalen Mikrostruktur ableiten. Die eingeführte Depolarisationsbildgebung stellt dabei eine Erweiterung bisheriger OCT-basierter Ansätze dar und wurde im Rahmen dieser Arbeit erstmalig für die Anwendung am Zahn präsentiert. Darüber hinaus bilden die Ergebnisse der Untersuchungen die Grundlage für die Entwicklung weiterer Prototypen für die intraorale OCT-Bildgebung, die zukünftig eine vielversprechende Ergänzung zu klinisch etablierten Verfahren bei der Diagnostik der Approximalbereiche und Okklusalflächen darstellen könnte.

Syfte: Syftet med litteraturstudien var att studera hälsofrämjande strategier för gravida kvinnor i syfte att förebygga karies i tidig barndom hos deras barn. Metod: Vetenskapliga kvantitativa artiklar söktes i två medicinska databaser, DOSS och MEDLINE, med relevanta sökord och sökordskombinationer. Tolv vetenskapliga artiklar valdes enligt inklusions- och exklusionskriterier. Resultat: De fyra hälsofrämjande strategier som identifierades var munhälsoutbildning, motiverande samtal, ökade kunskaper om god munhälsovård och interprofessionell strategi. Samtliga strategier visade på en minskning av karies hos studiedeltagarnas barn fast flera studier visade inte på en statistisk signifikans. Slutsats: Hälsofrämjande strategier under graviditeten med syfte att förebygga karies i tidig barndom hos det väntade barnet verkade ha en kariesminskande effekt. Hälsovårdspersonal kan främja oral hälsa hos den gravida kvinnan och det väntade barnet i förebyggande syfte mot karies i tidig barndom. Vidare forskning behövs dock för att fastställa effekten av hälsofrämjande strategier under graviditeten i kariesförebyggande syfte då flera studier saknade statistisk signifikans fastän de visade en minskning av karies hos studiedeltagarnas barn. / Aim: The aim of the literature study was to study health promotion strategies for pregnant women to prevent early childhood caries for the expectant child. Method: The literature study used quantitative peer-review articles that were searched in two medical databases, DOSS and MEDLINE, with relevant search terms and combinations. Twelve peer review-articles were selected according to inclusion and exclusion criteria. Results: Four health promotion strategies were identified: oral health education, motivational interviewing, increased knowledge of good oral health care and interprofessional strategy. The strategies presented a reduction in caries in the participants' children, although several studies did not show a statistical significance. Conclusion: Using health promotion strategies during pregnancy had an effect to prevent early childhood caries. Healthcare professionals can promote oral health to the pregnant woman and the expectant child as a preventive measure against early childhood caries. Several studies showed a reduction of caries in children but lacked statistical significance. However, further research is needed to determine the efficacy of health promotion strategies during pregnancy for caries prevention.

Sammanfattning Bakgrund: Sjögren syndrom (SS) är en globalt utbredd sjukdom som berör 0,5–1% av befolkningen, främst kvinnor i medelåldern.  Syfte: Syftet med denna litteraturöversikt var att beskriva vilka extra- och intraorala kliniska tecken som upptäcks hos patienter med SS   Metod: En allmän litteraturöversikt genomfördes. Artiklar publicerade mellan 2012–2022, med tydligt urskiljbar information om SS överensstämmande med syftet användes.  Resultat: Studier visar att patienter med SS har högre grad av oral involvering inklusive oral lichen planus, candida infektioner och angulär cheilit. Salivproduktionen kan vara nedsatt vilket orsakar hyposalivation och ger ökad risk för karies. Svullnad av spottkörtlar, nedsatt funktion i käkleder och tandslitage förekommer också.   Slutsats: Av de intraorala tecken var hyposalivation, oral candidos och angulär cheilit bland annat vanligt förekommande och extraoralt var svullnad av parotiskörtlarna vanligast. Svullna parotiskörtlar var även det vanligaste kliniska tecknet för barn med SS. Det förekom en stor variation i kliniska tecken och det är därför viktigt att fortsätta utforska sambandet mellan SS och oral påverkan för att förbättra diagnos och behandling av sjukdomen då den är svårdiagnostiserad. / Summary Title: Sjogren´s syndrome and oral health: A literature study.  Background: Sjogren´s syndrome (SS) is a globally prevalent disease affecting 0,5–1% of the population, predominantly middle-aged women.  Aim: The aim of this literature review was to describe the extra- and intraoral clinical signs detected in patients with Sjogren's syndrome.   Method: A general literature study was conducted. Articles published between 2012 and 2022 with clearly discernible information about SS consistent with the objective were included. Results: Studies show that patients with SS can have oral involvement, including oral lichen planus, candida infections and angular cheilitis. Saliva production can be reduced, which causes hyposalivation and increases the risk of dental caries. Swelling of salivary glands, reduced function of the jaw and tooth wear may also occur.   Conclusion: Among the intraoral signs, hyposalivation, oral candidosis and angular cheilitis were mostly common, and for the extraoral signs swelling of the parotid glands was the most common. There was a large variation in clinical signs and it´s important to continue to explore the relationship between SS and oral involvement to improve the diagnosis and treatment for SS of the disease as it is difficult to diagnose.

Övervikt och fetma hos barn och ungdomar har blivit allt mer förekommande och prevalensen ökar dramatiskt över hela världen. Sedan raffinerade kolhydrater introducerades har även kariessjukdomen fått större utbredning. Då det finns gemensamma bakomliggande faktorer som påverkar både vikt och kariesprevalens vill vi i vår litteraturstudie undersöka om det finns något samband mellan body mass index (BMI) och kariesprevalens för barn och ungdomar. Efter sökningar i den medicinska databasen PubMed på artiklar från de senaste 5 åren fann vi oeniga resultat med jämn fördelning. Resultatet av litteraturstudien är att två av de undersökta studierna tyder på att det inte finns något samband mellan BMI och kariesprevalens, lika många anser att det finns en svag eller möjlig association, medan två studier ansåg att det fanns ett signifikant samband. Majoriteten av de undersökta studierna kan alltså inte se något signifikant samband mellan BMI och kariesprevalens. För att säkerställa ett samband eller ej krävs fler studier och en djupare analys av tillförlitligheten i respektive studie.

Purpose The aim of the study was to investigate whether caries-active and caries-free children differ in terms of their taste perception for sweet, sour, salty and bitter. - Methods The study group consisted of 100 children aged 5–10 years: 50 caries-free children and 50 children with at least four untreated carious lesions. Taste perception was analysed using two test systems. First, filter paper strips impregnated with four taste qualities (sweet, sour, salty, and bitter) at four defined intensities were used (“taste strips”). Then a tasting spray in suprathreshold concentration of the respective taste was applied. The children were asked to name the perceived taste. The parents answered a questionnaire about the children’s dietary habits. - Results The children with high caries activity scored lower on average on the taste strips than the caries-free participants. For the taste sprays, the perception of the taste quality “bitter” was significantly worse in the children with caries than in caries-free children (Mann–Whitney U test p < 0.05). Conclusion The results of this study suggest that taste preferences in children are associated with increased susceptibility to tooth decay.

Bakgrund:I Sydafrika skiljer sig den orala hälsan mellan olika befolkningspopulationer och personer med funktionsnedsättning är en grupp som har en ökad risk för orala sjukdomar. Undermålig oral hygien är en orsak till plackbildning på tänder och dess omgivande vävnader vilket i sin tur kan leda till orala sjukdomar såsom karies, gingivit och parodontit. Syfte:Syftet med studien var att undersöka förekomsten av karies och plack hos personer med funktionsnedsättning på ett vårdhem i Ga-Rankuwa, Sydafrika. Metod:Studien var en kvantitativ tvärsnittsstudie baserad på utförda kliniska tandundersökningar av manifest karies och plack. Resultat:Populationen var 50 personer i åldrarna 18–46 år, av dessa hade 92 % karies. Antal karierade tänder var fler hos männen jämfört med kvinnorna (statistiskt signifikant). Gällande karies- och plackförekomst vid jämförelse mellan olika åldersgrupper fanns ingen statistisk signifikant skillnad. Ingen skillnad kunde ses mellan könen avseende plackförekomst. Medelvärdet för plackförekomsten var 1,8 vilket innebär att merparten hade plack som täckte mer än ⅓, men inte mer än ⅔. Slutsatser: Förekomsten av karies och plack är hög hos personer med funktionsnedsättning på vårdhemmet i Ga-Rankuwa. Vidare och mer omfattande studier hos en större population behövs för att öka kunskapen kring denna grupp och deras orala hälsa. / Background:The oral health differs in South Africa and people with disabilities are a group that have an increased risk of oral diseases. Deficient oral hygiene causes dental plaque which can lead to oral diseases such as caries, gingivitis and periodontitis. Aim:The aim of the study was to investigate the prevalence of caries and plaque in people with disabilities in a care facility in Ga-Rankuwa, South Africa. Method:The study was a quantitative cross-sectional study based on clinical dental examinations of manifest caries and plaque. Result:The participants was 50 persons (18–46 years), which had 92 % caries. The men had more caries than the women (statistic significant). When comparing different ages, there were no statistically significant difference in the prevalence of caries and plaque. The mean value of plaque was 1,8, meaning that the majority had more than ⅓of plaque on the tooth surface but not more than ⅔. No difference was found when comparing genders. Conclusion:The prevalence of caries and plaque is high among persons with disabilities in the care facility in Ga-Rankuwa. Further and more extensive studies in a larger population are needed to increase knowledge of this group and their oral health.

Abstract General anaesthesia (GA) is a widely used sedation method in dentistry. It is usually used for patients with an extensive dental treatment need, most often related to dental caries, and limited coping skills to consider conventional dental care. These patients are often small children or persons with dental fear. Using dental general anaesthesia (DGA) is expensive, special equipment and trained staff are needed, and it is not without risks for patients. The aim of this study was to investigate factors associated with children’s DGA. In addition to dental caries and dental fear, general health status, oral health behaviours, family-related factors, as well as dental attendance after DGA were in focus. The thesis is composed of five independent studies. There were three different study populations ‒ one in specialised and two in primary health care. There was also an age- and gender-matched comparison group for one of the study populations. Questionnaires were used in three of the studies, and two of the studies were based on patient files. According to the results, DGA is more common among medically compromised children than among healthy children. Medically compromised children have more often a history of DGA treatments compared with their healthy peers. Dental caries and dental fear were the main reasons for DGA in all of the studies. Dietary and drinking habits, as well as oral hygiene behaviours were distinctly poorer among children undergoing DGA than among those treated in a normal dental setting. A history of DGA in the family, a large number of siblings and male gender were important background factors associated with DGA. Patients treated under DGA were prone to miss or cancel their upcoming appointments. In conclusion, DGA is necessary in some cases, but it could be avoided if factors associated with DGA were taken into account in treatment plans. DGA in itself does not have an enhancing effect on oral health over the long term. / Tiivistelmä Yleisanestesia on hammashoidossa yleisesti käytetty sedaatiomenetelmä vaikeahoitoisille potilaille. He ovat usein pieniä lapsia, hammashoitopelkoisia tai sellaisia potilaita, joiden hoidontarve on liian laaja ja haastava tavanomaiseen hammashoitoon. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten nukutushammashoitoon liittyviä tekijöitä. Karieksen ja hammashoitopelon lisäksi tutkimuksen kohteena oli yleisterveydellisiä seikkoja, suunterveystottumuksia, perheeseen liittyviä tekijöitä sekä hammashoitopalvelujen käyttö nukutushammashoidon jälkeen. Tämä väitöskirja koostuu viidestä erillisestä osajulkaisusta. Tutkimusjoukkoja oli kolme: yksi erikoissairaanhoidosta ja kaksi perusterveydenhuollosta. Yhdelle tutkimusjoukolle oli ikä- ja sukupuolivakioitu vertailuryhmä. Kyselylomakkeita käytettiin kolmessa osajulkaisussa ja kaksi osajulkaisua perustui potilaspapereihin. Nukutushammashoito oli yleisempää yleissairailla kuin terveillä lapsilla. Yleissairailla lapsilla oli myös useammin nukutushammashoitohistoriaa kuin terveillä lapsilla. Karies ja hammashoitopelko olivat pääsyyt nukutushammashoitoon kaikissa tutkimuksissa. Juoma- ja ruokatottumukset, kuten myös suuterveystottumukset, olivat selkeästi huonommat nukutushammashoidossa hoidetuilla lapsilla kuin niillä lapsilla, jotka hoidettiin normaalisti hereillä. Perheen nukutushammashoitohistoria, suuri määrä sisaruksia ja miessukupuoli olivat merkittäviä nukutushammashoitoon yhteydessä olevia tekijöitä. Nukutushammashoidossa hoidetut potilaat jättivät usein tulematta nukutushammashoidon jälkeisille hammashoitokäynneilleen tai peruivat aikansa. Nukutushammashoito on välttämätön tietyissä tilanteissa, mutta se voitaisiin välttää, jos siihen liittyviä tekijöitä huomioitaisiin paremmin hoitosuunnitelmissa. Nukutushammashoidolla sinänsä ei ole suunterveyttä parantavaa pitkäaikaisvaikutusta.