Syftet med denna studie var att via intervjuer av nyckelpersoner, varav tre inom vårdsektorn och en antropolog, identifiera en del av de faktorer som påverkar arbetet med att förbättra den orala hälsan och i synnerhet införandet av ett förebyggande tandvårdssystem i Kosovo. Kvalitativa intervjuer med fyra nyckelpersoner genomfördes och analyserades enligt Graneheim och Lundmans kvalitativa innehållsanalys. Resultat av intervjumaterialet mynnade ut i följande kategorier: Förebyggande tandvård saknas, Socioekonomiska hinder, Brist på strategi och fakta och God vilja. Kategorierna visar på följande faktorer som påverkar situationen för den orala hälsan i Kosovo. Det finns en hälsoplan där man bland annat planerar att minska kariesförekomst med 10 procent fram till år 2014, men den verkställs inte. Detta får till följd att kariesprevalensen fortfarande är hög och akuttandvården dominerande. Resultat från intervjuerna visar även att sociala bestämningsfaktorer påverkar oral hälsa och tillgången till tandvård, patienter med låg socioekonomisk status undviker tandvården och söker vård endast vid akut värk. Respondenterna uppgav att epidemiologiskt underlag och forskning skulle underlätta utveckling av olika preventiva aktivitetsprogram. Brist på ett sjukförsäkringssystem och korruption anses förhindra utvecklingen av en fungerande förebyggande tandvård. I intervjumaterialet har faktorer identifierats som på sikt gynnar införandet av den förebyggande tandvården. Man har nyligen startat en kurs i förebyggande tandvård vid odontologiska fakulteten i Pristina. Studien visar att avsaknad av ett förebyggande tandvårdssystem försvårar situationen för den orala hälsan i Kosovo. De sociala bestämningsfaktorerna påverkar idag tillgången till tandvården och även utveckling av hälso- och sjukvårdssystemet. / The aim of the study was that through interviews with key persons, including three in health sector and an anthropologist, identify some of the factors affecting the work to improve the oral health and especially the introduction of a preventive dental care system in Kosovo. Qualitative interviews with four key persons was conducted and analyzed, according to Graneheim and Lundmans qualitative content analysis. Results of the interviews fall into the following categories: Preventive dental care is lacking, Socio-economic barriers, Lack of strategy and facts and Good will. The categories show the following factors affecting the situation of the oral health in Kosovo. There is a health plan that includes plans to reduce tooth decay by 10 percent until 2014, but it is not being executed. This has the effect of caries prevalence is still high, and emergency dental care is dominant. Results from the interviews also show that the social determinants affect oral health and access to dental care, patients with low socioeconomic status avoids dental care and seek treatment only for acute pain. Respondents stated that the epidemiological data and research would facilitate the development of preventive activity program. Lack of a health insurance scheme and corruption are considered being barriers for the development of a workable preventive dental care. The interviews also identified factors which ultimately favor the introduction of preventive dental care. Recently the faculty in Pristina started a course in preventive dentistry. The present study shows that the lack of a preventive dental care system complicates the situation for the oral health of Kosovo. The social determinants are affecting the access to dental care and also development of the health care system.

Många faktorer påverkar den orala hälsan, däribland kosten. Idag finns många olika kosttyper samt livsstilar, och något som ökar i Sverige är den vegetariska kosthållningen. Syftet med denna litteraturstudie är därför att kartlägga vilken inverkan vegetarisk kost har på den orala hälsan. Artiklarna som användes i denna litteraturstudie hämtades från databasen PubMed, och studiernas referenslistor granskades kritiskt. Det upptäcktes också artiklar genom referenslistgranskningen. Totalt användes 11 artiklar i denna studie och dessa visade på vissa skillnader mellan vegetarianers och icke-vegetarianers orala hälsa. Två studier påträffade en ökning av salivsekretionen hos vegetarianer. En olikhet gällande män och kvinnors kariesförekomst observerades. En del av studierna som berörde ämnet karies, visade på en högre förekomst hos vegetarianerna. En annan del visade det motsatta. Det har förekommit en ökad eller ingen ökad frekvens av tanderosion och abrasion hos vegetarianer. Gällande det parodontala fanns motsägande resultat om vegetarianerna hade bättre parodontal hälsa eller inte. En ökad konsumtion av grönsaker samt en minskad konsumtion av alkohol och sötsaker har observerats hos vegetarianer. Slutsatsen av denna litteraturstudie är att det finns motstridiga resultat kring hur den orala hälsan påverkas vid vegetarisk kost. Det krävs därför mer forskning. / Many factors affect oral health, including diet. Today there are many different types of diet and lifestyles, and particular the vegetarian diet is increasing in Sweden. The purpose of this study is to identify the impact of vegetarian diet on oral health. The articles used in this study were taken from the database PubMed, and reference lists of the studies were examined critically. Further articles were also discovered by reviewing the reference list of the original articles. There were a total of 11 articles in this study and these showed some differences between vegetarians and non-vegetarians oral health. Two studies find an increase in saliva secretion in those on a vegetarian diet. A difference regarding men's and women's caries prevalence was observed. Some of the studies involving substance caries, showed a higher incidence in vegetarians. Another part showed the opposite. There has been an increase or no increase in tooth erosion and abrasion of vegetarians. Regarding the periodontal there were contradicting results about the vegetarians had better periodontal health or not. An increased consumption of vegetables and a reduced consumption of alcohol and sweets have been observed in those on a vegetarian diet. The conclusion of this study is that there are conflicting results regarding how oral health is affected by vegetarian diet. Therefore is more research needed.

Introduction/Background: Fructose is a monosaccharide that can also be extracted from sugar beet and sugar cane. There are several foods with high fructose content and affect people’s healthy lifestyle. Dental caries is defined as a dental disease caused by bacteria and the presence of fermentable sugars. Diabetes mellitus type 2 previously known as adult-onset diabetes and referred to as non-insulin-dependent diabetes mellitus.  It is the most common type of diabetes, accounting for approximately 90-95% of all diabetes cases. Aim: The aim of this study was to investigate fructose's influence and its effect on dental caries and in diabetes mellitus type 2 by answering questions: Does fructose have influence and effect on dental caries? Does fructose have an influence and effect on the plasma glucose in diabetes type 2? Method: The study was a literature review of articles from PubMed, CINAHL and Scopus. The selection process followed three steps and underwent quality reviews. There were 18 articles that were included in the study. Results: The result shows that fructose has some impacts and effects on caries and on plasma glucose. Fructose contributes to the growth of Streptococcus mutans. High intake of fructose increases the risk for diabetes mellitus type 2 and the development of dental caries.  Conclusion: When fructose is consumed in large quantities, the caries-causing microorganisms produce acid to such an extent that demineralization of tooth substance can occur. High intake of fructose can also raise the level of plasma glucose and induce fatty liver in diabetes mellitus type 2.

Uppsatsen har analyserat tandhälsan hos 20 vuxna individer med tandsten från medeltida S:t Hans, Visby, med fokus på: tandsten, karies, abscesser, parodontit, emaljhypoplasi och ante mortem tandförlust. I syfte att dra slutsatser om populationens tandhälsa och huruvida tandsten korrelerar med övrig tandhälsa. Resultatet påvisade en population med bristande tandhälsa, där 75 % av individerna hade minst ett kariesangrepp och 19 av 20 hade parodontit. Tandhälsan lär ha resulterat i tandvärk och komplikationer av allmänhälsan för S:t Hans populationen. Varken en negativ eller positiv korrelation mellan karies och tandsten kunde bevisas i materialet. Dock konstaterades att män hade en högre tandstensgrad, medan kvinnor påvisade grövre karies. Det leder till en tolkning om könsskillnader i diet i S:t Hans. Emaljhypoplasier är funna främst hos män. Det underbygger diettolkningen, samt tolkas som en indikation på könsbunden barndoms-mortalitet. Jämförelser med samtida befolkningar utfördes för att ge en vidare inblick i materialet; S:t Hans hade statistiskt fler individer med karies samt mer parodontit. Det kan innebära olika diet på fastlandet och Visby, eller indikera att tandsten leder till försämrad tand-hälsa då samtliga analyserade individer har tandsten. / The thesis focuses on the dental health of 20 adult individuals with dental calculus from medieval St. Hans, Visby. The dental health assessments were done with a focus on dental calculus, caries, dental abscesses, periodontitis, enamel hypoplasia and ante mortem tooth loss. The result of the thesis showed a lacking dental health due to a great amount of caries, 75 % of analysed individuals had at least one instance of caries, as well as periodontitis which was found in 19 out of 20 individuals. No clear negative nor positive correlation between dental calculus and caries could be seen in the material. However, men had a higher degree of dental calculus whilst women had more severe cases of caries. This leads to a possible conclusion of differing diets between the sexes. Enamel hypoplasia is found mainly in men, which supports the theory regarding diet and is posed as an indication of sex-bound childhood mortality. St. Hans popu-lation had a greater statistic of individuals with caries than contemporary Swedish populations as well as more periodontitis. This could indicate a bad dental hygiene and dental health amongst the individuals from St. Hans or it could indicate that dental calculus leads to worsened dental health since only individuals with dental calculus were analysed.

Currently, many developing countries are experiencing rising prevalences of caries associated with changes in lifestyle and living conditions. Objectives: To describe the hygiene, eating habits, and oral health status of Nepalese children. Materials and Methods: A stratifiedsample of 231 children 5–7, 11–13, and 15–16 years of age (53% boys, 47% girls) who attended public high schools in the rural area of the Lalitpur District, Nepal was selected. The study was a field study combining a clinical examination (plaque, gingivitis, calculus, and caries) and a questionnaire. The questions concerned sanitary conditions, health support, personal hygiene, tooth cleaning, and eating habits. Results: During the school day, half of the children ate nothing at all. General personal hygiene was associated with tooth-cleaning frequency.Four out of five children in the entire sample cleaned their teeth once/day or more, using their own toothbrush. The use of fluoride toothpaste was rare.More frequent tooth cleaning and lower plaque indices were seen among girls and older children. More plaque was found on the occlusal surfaces of erupting permanent molars than on fully occluded permanent molars. Most children had a low prevalence of manifest caries in the primary and the permanent dentitions. However, every fifth 5–7-yr-old had manifest caries in three or more primary teeth. The occlusal surfaces of molars accounted for almost all registered caries in both dentitions. Conclusion: Although the prevalence of manifest caries was low, the low level of preventive activities may cause an increase in the prevalence of caries, as in other developing countries. The presumed risk scenario needs to be met by comprehensive and systematic health promotion and preventive measures. / Sammanfattning: I många utvecklingsländer sker förändringar av livsstil och levnadsförhållanden med samtidig ökad förekomst av karies. Mål: Att beskriva hygien, matvanor och munhälsa hos nepalesiska barn. Material och Metod: Ett stratifierat urval av 231 barn, som i åldrarna 5-7, 11-13 och 15-16 år (53% pojkar, 47% flickor), elever i statliga grundskolor på landsbygden, Lalitpur distriktet Nepal, användes. Studien utformades som en fältstudie med klinisk undersökning (plack, gingivit, tandsten och karies) kombinerad med en enkätstudie. Frågorna rörde sanitära förhållanden, hälsostöd från hemmet, personlig hygien, tandrengörings- och matvanor. Resultat: Under skoldagen åt hälften av barnen ingenting alls. Allmän personlig hygien var associerad med tandrengörings frekvens. Av alla barn, som användande sin egen tandborste, borstade fyra av fem, en gång om dagen eller mer. Äldre barn och flickor rengjorde tänderna oftare och hade ett lägre plackindex. Mer plack fanns på erupterande molarers occlusalytor jämfört med molarer i full ocklusion. De flesta barnen hade en låg frekvens manifest karies i primära och permanenta bettet. Dock hade en femtedel av 5-7 åringarna tre eller fler manifesta kariesangrepp i primära bettet. Ocklusal karies på molarerna utgjorde nästan all registrerad karies i båda dentitionerna. Slutsats: Låg frekvens av manifest karies, men en låg grad av förebyggande aktiviteter, kan medföra en ökad kariesfrekvens liknande den i andra utvecklingsländer. Den förmodande risken måste bemötas med behovsinriktade och systematiska hälsobefrämjande och preventiva åtgärder. / <p>ISBN 91-7997-151-2</p>

No description available.

Abstract The aim was to determine the association between baseline factors, such as oral health-related behavior, attitudes, knowledge and beliefs in relation to caries increment during a randomized clinical trial (RCT). A further aim was to evaluate treatment costs and health outcomes during and after the RCT. In Pori Finland, 11- to 12-year-old children with active initial caries lesion(s) participated in the RCT in 2001–05. The experimental group (n=250) received multiple measures for controlling caries. The control group (n=247) received standard dental care. In 2005–08, all received standard dental care. Regression analyses were used to study the associations between behavioral factors and caries increment. Cost-effectiveness analysis was conducted (trial period), and costs and health outcomes as well as dental service utilization were evaluated (post-trial period). In the experimental group, brushing teeth twice a day was indicative of developing no new caries lesions, whereas eating candy at least once a day, predicted new lesions. In the experimental and control groups, lack of concern about cavities and lack of knowledge about mother’s dental health predicted new caries lesions. The average incremental cost for averting one DMF surface was €34. The experimental regimen was more effective and more costly than the standard dental care. The total costs decreased year after year. The mean total cost per adolescent was lower and the clinical outcome was better among the former participants in the experimental group. The utilization of dental services was significantly more regular among the former participants in this group. It may be feasible to control caries more effectively by affecting toothbrushing, candy eating and oral health-related attitudes, as preventive procedures may be ineffective if those factors are not in order. It is important to discuss oral health-related topics in families, because this may improve the oral health-related behavior of children. Cost-effectiveness of regimen used for the experimental group may be improved by division of work or by selective reduction of preventive procedures. Well-timed caries control can decrease treatment cost and yield long-term improvement of dental health. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää satunnaistetun kliinisen kokeen alussa rekisteröityjen suunterveyteen liittyvien tapojen, tietojen, asenteiden, uskomusten ja karieskertymän välisiä yhteyksiä. Lisäksi arvioitiin hoitokustannuksia ja hoidollisia tuloksia sekä kokeen ajalta että kokeen jälkeiseltä ajalta. Ne 11–12-vuotiaat lapset, joilla oli ainakin yksi alkava aktiivinen kariesvaurio, osallistuivat kokeeseen Porissa vuosina 2001–05. Koeryhmän lapset (n=250) saivat tehostettua ehkäisevää hoitoa ja kontrolliryhmän lapset (n=247) tavanomaista hammashoitoa. Kaikki saivat tavanomaista hammashoitoa vuosina 2005–08. Käyttäytymisellisten tekijöiden ja karieskertymän välisiä yhteyksiä tutkittiin regressioanalyysien avulla. Kustannusvaikuttavuusanalyysi tehtiin kokeen ajalta. Hoitokustannuksia ja hoidollisia tuloksia sekä palveluiden käyttöä arvioitiin kokeen jälkeiseltä ajalta. Lapsilla, jotka harjasivat vähintään kaksi kertaa päivässä, oli yleensä ehjät hampaat, kun taas lapsilla, jotka söivät päivittäin makeisia, oli useasti reikiä. Huolettomuus reikiintymistä kohtaan ja tietämättömyys äidin hampaiden kunnosta näkyi lasten hampaiden reikiintymisenä. Yhden hammaspinnan säästyminen paikkaukselta maksoi keskimäärin 34 €. Koeryhmän saama hoito oli vaikuttavampaa, mutta kalliimpaa kuin kontrolliryhmän saama hoito. Kokonaiskustannukset laskivat vuosi vuodelta. Keskimääräiset hoitokustannukset olivat pienemmät ja hammasterveys parempi entisen koeryhmän jäsenillä kuin kontrolliryhmäläisillä. Myös palveluiden käyttö oli säännöllisempää koeryhmässä. Karieksen hallintaa voidaan todennäköisesti tehostaa vaikuttamalla hampaiden harjaukseen, makeisten syöntiin ja suunterveyteen liittyviin asenteisiin. On tärkeää varmistaa, että nämä asiat ovat kunnossa, koska ehkäisevät toimenpiteet saattavat muuten jäädä tehottomiksi. Suunterveyteen liittyvistä asioista olisi hyvä keskustella perheissä, koska asioiden esillä pitäminen voi vaikuttaa suotuisasti lasten terveystapoihin. Koeryhmän saaman hoito-ohjelman kustannusvaikuttavuutta voisi todennäköisesti parantaa muuttamalla suunterveydenhuollon henkilöstön työnjakoa tai karsimalla valikoiden ehkäisevien toimenpiteiden määrää. Oikea-aikainen karieksen hallinta voi vähentää hoitokustannuksia ja lisätä hammasterveyttä pitkällä aikavälillä.

Abstract The aim of this epidemiological study was to investigate the oral health situation and associated factors among a group of Finnish healthy males born in the early 1990s. A pilot study was carried out in two garrisons of the Finnish Defence Forces in July 2010 to evaluate and time the various parts of the protocol (n = 256 men and women). In the main study, oral health of 13,564 men and 255 women who entered the military service in 2011 was screened for restorative treatment need (DT), dental history (DMFT) and periodontal status (CPI and BOP). In this cross-sectional study, a representative sample of the entire group of draftees in 2011 was achieved by examining all conscripts in 15 out of 20 garrisons and every fifth conscript in alphabetical order randomising the subjects in the five largest garrisons. Also 8,539 men answered a questionnaire covering their smoking and snuffing habits and alcohol use as well as other behaviour and background factors. BOP was available on 6,596 conscripts. The findings suggested stagnation in the improvement or even deterioration of the caries status in young healthy males. Among the study group of young male adults, caries burden was polarised, mainly due to primary caries. Prevalence of smoking was alarmingly high (39.6%). Smoking significantly increased the odds for restorative treatment need, high BOP or high CPI and was associated with other behaviour related to poor health. Snuffing and alcohol use were not associated with caries prevalence, BOP and CPI in the study group. The importance of the place of residence to caries experience was evident, but the impact decreased when health behaviours were included in the statistical analyses. Sociodemographic factors were associated with oral health among young men. In conclusion, health behaviour of young Finnish males does not support good oral health, and therefore caries control continues to be a challenge. Both health behaviours and environmental factors are associated with oral health, which should be considered in oral health promotion. / Tiivistelmä Tämän epidemiologisen tutkimuksen tavoitteena oli tutkia 1990-luvulla syntyneiden perusterveiden suomalaisten nuorten miesten suun terveyden tilannetta ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä. Pilottitutkimuksessa heinäkuussa 2010 testattiin tutkimusprotokolla ja arvioitiin sen soveltuvuus epidemiologiseen tutkimukseen. Pilottitutkimus tehtiin kahdessa Puolustusvoimien varuskunnassa, ja siihen osallistui yhteensä 256 varusmiestä Epidemiologinen tutkimus tehtiin tammikuussa ja heinäkuussa 2011 kahdessakymmenessä varuskunnassa. Kliininen tarkastus tehtiin kaikille alokkaille lukuun ottamatta viittä suurinta varuskuntaa, joissa tutkimukseen valittiin joka viides alokas. Tutkimukseen osallistui yhteensä 13 564 miestä ja 255 naista. Heiltä selvitettiin korjaavan hoidon tarve (DT) ja hoidon historia (DMFT) sekä korkein parodontaalisen hoidon tarve indeksihampaista (CPI). Ikenien vuotoindeksi (BOP) mitattiin 6 596 varusmieheltä. Kliinisen tarkastuksen lisäksi 8 539 varusmiestä vastasi kyselyyn, jolla selvitettiin muun muassa heidän tupakointi-, nuuskaus- ja alkoholinkäyttötottumuksiaan sekä muuta terveyskäyttäytymistä ja sosioekonomisia ja -demografisia taustatietoja. Tulosten perusteella suomalaisten nuorten miesten kariologinen tilanne ei ole enää parantunut vaan jopa hieman huonontunut aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Karieskertymä on polarisoitunut tutkimusjoukossa, ja suurin osa löydöksistä oli uusia kariesleesioita. Varusmiehistä jopa 39,6 % tupakoi päivittäin. Tupakoinnin ja lisääntyneen kariologisen ja parodontaalisen hoidon tarpeen sekä huonon terveyskäyttäytymisen välillä havaittiin yhteys. Nuuskaaminen ja alkoholin käyttö eivät vaikuttaneet todettuun kariologisen ja parodontaalisen hoidon tarpeeseen tässä tutkimuksessa. Varusmiehen asuinpaikka vaikutti kariologisen hoidon tarpeeseen, mutta vaikutus väheni, kun terveyskäyttäytyminen otettiin analyyseihin mukaan. Myös varusmiehen omalla sekä hänen vanhempiensa koulutustaustalla oli vaikutusta nuorten miesten suun terveyteen. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaisten nuorten miesten terveyskäyttäytyminen ei tue hyvää suun terveyttä, jonka takia karieksen hallinta tulee olemaan haastavaa myös tulevaisuudessa. Sekä terveyskäyttäytyminen että ympäristö vaikututtavat suun terveyteen, mikä on tärkeä pitää mielessä terveyden edistämistyössä.

Abstract With the growing proportion of older people and increasing use of drugs in this population, it is important to study how drugs affect oral health among older people. The aim of this thesis was to study whether sedative load, which represents cumulative exposure to drugs with sedative properties, is associated with oral health among community-dwelling older people. The focus was on a dry mouth, oral health behavior, dental caries, and infection in the periodontium. In addition, sedative load and anticholinergic burden were compared. The present study population was a subpopulation from an intervention study “Geriatric Multidisciplinary Strategy for Good Care of the Elderly”. The study population consisted of 159 community-dwelling, dentate, and non-smoking people aged 75 or older from the city of Kuopio, Finland. Data were collected with interviews, geriatric assessments, and clinical oral examinations. Sedative load was determined by using a previously published method. The study showed that participants with a sedative load were more likely to have dental caries, but not periodontitis, when compared with participants without a sedative load. Sedative load was associated with decreased stimulated salivary secretion and less strongly with unstimulated salivary secretion but not with xerostomia. The results also showed that sedative load was associated with poor or insufficient oral health behavior. Anticholinergic burden was associated with low unstimulated salivary secretion and xerostomia, but not with low stimulated salivary secretion. In conclusion, cumulative exposure to drugs with sedative properties was associated with insufficient oral self-care and poor oral health. The results from this study emphasize the fact that older people using drugs with sedative properties require thorough prophylaxis measures and regular dental check-ups because of their high risk of having poor oral health. / Tiivistelmä Väestön iäkkäiden henkilöiden osuuden kasvaessa ja heidän lääkkeiden käytön lisääntyessä on tärkeää tutkia, miten lääkkeet vaikuttavat ikääntyneiden suun terveyteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkityksestä aiheutuvan sedatiivikuorman (sedative load) vaikutuksia suun terveyteen kotona asuvilla iäkkäillä henkilöillä. Eritoten tutkimuskohteena oli sedatiivikuorman yhteys kuivaan suuhun, suun terveyskäyttäytymiseen, kariekseen sekä hampaiden tukikudosten sairauteen. Lisäksi tutkittiin antikolinergisen kuorman yhteyttä kuivaan suuhun ja tuloksia verrattiin sedatiivikuormaan. Tutkimuspopulaatio oli osa geriatrista Hyvän Hoidon Strategia -interventiotutkimusta (HHS). Populaatio koostui 159 kotona asuvasta 75-vuotiaasta tai sitä vanhemmasta hampaallisesta, ei-tupakoivasta kuopiolaisesta. Tutkimusmateriaali kerättiin haastattelulla, geriatrisella tutkimuksella sekä kliinisellä suun tutkimuksella. Sedatiivikuorma laskettiin käyttäen aiemmin kehitettyä mallia, jossa määritetään kokonaislääkityksestä aiheutuva sedatiivikuorma. Tutkimus osoitti, että osallistujilla, joilla oli sedatiivikuormaa, oli keskimäärin enemmän kariesta muttei hampaiden tukikudoksen sairautta verrattuna henkilöihin, joilla ei ollut sedatiivikuormaa. Tulokset osoittivat myös, että sedatiivikuorma oli yhteydessä alentuneeseen stimuloidun syljeneritykseen ja vähemmässä määrin alentuneeseen leposyljeneritykseen, mutta ei kuivan suun tunteeseen. Antikolinerginen kuorma oli yhteydessä alentuneeseen leposyljeneritykseen ja kuivan suun tunteeseen, mutta ei alentuneeseen stimuloidun syljeneritykseen. Sedatiivikuorma oli yhteydessä puutteelliseen suun terveyskäyttäytymiseen, kuten vähäiseen hammastahnan käyttöön ja suureen plakkimäärään. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että altistuminen väsyttäville lääkkeille on yhteydessä puutteelliseen omahoitoon ja huonoon suun terveyteen. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat väsyttäviä lääkkeitä käyttävien ikääntyneiden tarvitsevan perusteellisia ennaltaehkäiseviä toimia sekä säännöllisiä suun tutkimuksia, koska heillä on suurentunut riski huonoon suun terveyteen.

This thesis studies how scientists and science were put to use in the passing of the 1962 Water Fluoridation Act. The law was created for a specific purpose: that of facilitating the continuation of the water fluoridation trials that had been under way in Norrköping until January 1962, when they were forced to cease, having been deemed illegal by the Supreme Administrative Court.  By studying the network of scientists who were either directly involved in or explicitly supportive of the Norrköping trials, and their actions as members of the two expert committees formed in the 1950’s by the Royal Board of Medicine, and which would come to greatly influence the legislative process, the thesis examines how personal and research interests transferred from Norrköping into the issue of nationwide fluoridation.  Using analytical tools gathered from Roger Pielke Jr. and Daniel Sarewitz, the thesis utilizes the concept of uncertainty to describe how scientists, in the political process, assumed different roles in order to further the cause of fluoridation on the one hand, but also to maintain an ideal image of the relationship between science and politics. Furthermore, the tension within the concept of scientization is examined, illuminating how the political end result - the law - is made possible by means of a balancing act between science’s claims to objective truth and the value-driven, often ethically charged discourse of politics.   Fianlly, the case of fluoridation is placed in the context of the welfare state and the public health project, where it emerges as a part of a broader political and societal renegotiation of the relationship between the individual and the state, which I argue was taking place in Sweden during ”the long fifties”. / Uppsatsen studerar hur forskare och vetenskap kom till användning i skapandet av 1962 års Lag om tillsättande av fluor till vattenledningsvatten. Lagen kom till med ett specifikt syfte, nämligen att möjliggöra för en fortsättning av de försök med fluoridering av dricksvatten som hade pågått i Norrköping fram till januari 1962, då de tvingats att upphöra efter att ha bedömts som olagliga av Regeringsrätten.  Genom att studera det nätverk av forskare som knöts till Norrköpingsförsöken, antingen som direkt involverade eller som förespråkare, och hur dessa agerade som medlemmar av de två expertkommittéer som tillsattes av Medicinalstyrelsen för att utreda frågan om fluoranvändning i kariesförebyggande syfte, vilka kom att utöva ett betydande inflytande på lagstiftningsprocessen, undersöker uppsatsen hur forsknings- och personliga intressen överfördes från Norrköping till frågan om rikstäckande vattenfluoridering.  Med hjälp av analytiska verktyg hämtade från Roger Pielke Jr. och Daniel Sarewitz, tar uppsatsen fasta på begreppet osäkerhet för att beskriva hur forskarna i den politiska processen antog olika roller, i syfte att dels främja fluorideringen som sådan, men också att upprätthålla rådande ideal om relationen mellan vetenskap och politik. Vidare undersöks spänningen i den process som Roger Pielke kallar scientization, och hur det politiska slutresultatet - lagen - blev verklighet till följd av en balansgång mellan vetenskapens anspråk på objektiv sanning och politikens värderingsdrivna och ofta etiskt färgade diskurs.  Slutligen placeras fallet med vattenfluorideringen i välfärdsstatens och folkhälsoprojektets kontext, där det framträder som en del av en bredare politisk och samhällelig omförhandling av relationen mellan individ och samhälle, som jag menar ägde rum i Sverige under ”det långa femtiotalet”.