Abstract The purpose of this study is to explore the role of dynamic capability in business model change in Internet-based business start-ups and Internet-based business enterprises. This study reviews the literature on business models, business model change, and dynamic capability, and defines business model change as a dynamic capability that is expected to lead to increased speed of business change and competitive advantages over the long term. This empirical study of business model change is accomplished by the case study method. The study is based on field data of four case companies regarding entrepreneurs’, business developers’, and business leaders’ behavior and actions while they are utilizing the business model concept for the purpose of business change. This study approaches business model change as a dynamic capability from three dynamic capability cluster perspectives. It explores how businesses can use the concept of business model for business decisions as well as how they can use the concept of business model to improve the speed of business change after new business opportunities or threats are found. The analysis identifies the process of business model change and factors that affect business model change, and the outcomes are results from three dynamic capability clusters that Internet-based companies are able to follow in a fast-changing business environment. This study develops a posteriori model proposing that a dynamically capable business model change consists of sensing, seizing, and transforming activities to obtain successful business and competitive advantages over the long term. A posteriori model of business model change as a dynamic capability creates a framework to support a quick business model change, especially in a fast-changing business environment. This study adds a dynamic capability viewpoint to the business model literature pertaining to business modeling and business model change. Regarding the managerial implications, this study shows how entrepreneurs and business owners can utilize the concept of business model in order to support a quick business change and possibly gain a competitive advantage in the long term. The study results indicate that internal and external factors for business model change are company-specific and those vary between the start-up and enterprise. And thus, a successful business model change can be achieved through analyzing and further developing these company-specific factors. These factors can be seen as a micro foundation of dynamic capability, and development of these factors can improve competitive advantage. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan nuoreen Internet liiketoimintaan pohjautuvaan kasvuyritykseen ja kypsiin Internet liiketoimintaan pohjautuviin yrityksiin tehtyjä liiketoimintamallimuutoksia dynaamisten kyvykkyyksien näkökulmasta. Tutkimuksen aihetta lähestytään nuoren kasvuyrityksen sekä kypsien yritysten kannalta ja työn teoreettinen viitekehys rakennetaan liiketoimintamallin, liiketoimintamallimuutoksen sekä dynaamisen kyvykkyyden tutkimusjulkaisujen kautta. Työssä liiketoimintamallimuutos määritellään dynaamiseksi kyvykkyydeksi joka kehittyy eri toimintojen avulla. Tämä dynaaminen kyvykkyys voi mahdollistaa nopeamman liiketoimintamuutoksen ja pitkällä aikavälillä se voi vaikuttaa myös kilpailuedun saavuttamiseen. Työn empiirisessä osassa liiketoimintamallimuutosta tutkitaan tapaustutkimusmenetelmällä neljässä yrityksessä. Yrittäjien, liiketoimintakehittäjien, sekä johtajien käyttäytymistä ja toimenpiteitä tutkitaan liiketoimintamallikonseptin kautta muutostilanteessa. Yrittäjien, liiketoimintakehittäjien, sekä johtajien käyttäytymistä ja toimenpiteitä tutkitaan liiketoimintamallikonseptin kautta muutostilanteessa. Työssä dynaamista liiketoimintamallimuutosta lähestytään kolmen dynaamiselle kyvykkyydelle määritellyn klusterin kautta (havaitseminen, tarttuminen, sekä uhkien hallinta ja muuntautuminen). Nämä klusterit toimivat erityisesti silloin kun yritysten tulee tehdä nopeita liiketoimintapäätöksiä ja liiketoimintamuutoksia. Analyysissa tunnistetaan liiketoimintamallin muutosprosessi, sekä sisäiset ja ulkoiset tekijät joilla on vaikutusta liiketoimintamallimuutokseen. Lopputulokset ovat seuraus kolmesta dynaamisen ominaisuuden klusterista joita organisaatioiden tulisi huomioida nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Tutkimuksessa kehitetään jälkikäteismalli jossa liiketoimintamallimuutos dynaamisena kyvykkyytenä synnytetään dynaamisen kyvykkyyden klustereissa esiintyvien toimenpiteiden kautta. Näiden toimenpiteiden avulla on mahdollista saavuttaa pitkällä aikavälillä menestystä ja mahdollisesti myös kilpailuetua. Jälkikäteismalli tukee dynaamista liiketoimintamallimuutosta nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Työn teoreettinen kontribuutio on erityisesti dynaamisen kyvykkyyden näkökulma liiketoimintamallintamiseen ja liiketoimintamallimuutokseen. Työssä osoitetaan myös kuinka yrittäjät ja liiketoimintaomistajat voivat käytännössä hyödyntää liiketoimintamallikonseptia nopeasti tehtävään liiketoimintamuutokseen. Tutkimustulokset osoittavat, että sisäisillä ja ulkoisilla tekijöillä on vaikutusta liiketoimintamallimuutokseen. Nämä tekijät ovat yrityskohtaisia, ja nuoren kasvuyrityksen ja kypsien yritysten väliltä löytyy eroja. Sen vuoksi onnistunut liiketoimintamallimuutos voidaan tehdä näitä tekijöitä analysoimalla ja kehittämällä.

Urban air mobility has gained increased attention in recent years due to the emergence of novel technologies. Several use cases within different industries exist. These services can substitute existing services as well as offering entirely new ones. Previous research has focused on novel technologies and changes needed to be made in order for the technology to be established in the market. However, non-technological aspects are lacking, specifically concerning suitable business models. Thus, the role of business models, and changes related to these, required for a commercialization of urban air mobility services constitutes a research gap and are of interest for further exploration. To understand how actors are changing their business models to commercialize urban air mobility three different case studies were conducted on three projects focusing on use cases connected to urban air mobility. Interviews were used as the primary data gathering method, and in total 13 were conducted. The theoretical STOF framework, which delimits the business model into four domains, was used to identify potential changes. The main results indicate important future actors in a commercialization, the degree of change of these actors and potential challenges for them. Due to the uncertainty of the role business models play in a commercialization of urban air mobility services, this thesis will contribute to bridging this research gap. Concrete changes are identified, as well as specific business model areas in need of more attention. Furthermore, the thesis contributes to the literature concerning challenges related to urban air mobility services, as well as suggesting how they can be handled. Finally, the thesis evaluates and explains how the STOF framework can be extended to new industries. / Urban air mobility har fått ökad uppmärksamhet de senaste åren på grund av uppkomsten av nya teknologier. Flera användningsområden inom olika branscher existerar. Dessa tjänster kan ersätta befintliga tjänster samt erbjuda helt nya. Tidigare forskning har främst fokuserat på nya teknologier och förändringar som behöver göras för att tekniken ska etableras på marknaden. Emellertid saknas aspekter som inte är teknologiska, särskilt lämpliga affärsmodeller. Därmed är inte affärsmodellens roll samt nödvändiga förändringar relaterade till den för en kommersialisering av urban air mobility tillräckligt belysta och är därför intressant för vidare forskning. För att förstå hur aktörer ändrar sina affärsmodeller för att kommersialisera urban air mobility genomfördes tre olika fallstudier på tre projekt som fokuserar på användningsområden kopplade till urban air mobility. Den teoretiska STOF modellen, som avgränsar affärsmodellen i fyra områden, användes för att identifiera potentiella förändringar för de olika projektaktörernas affärsmodeller. De främsta resultaten indikerar vilka de viktiga framtida aktörerna i en kommersialisering är, graden av affärsmodellsförändring för dem, samt potentiella utmaningar. På grund av osäkerheten kring vilken roll affärsmodeller har vid kommersialisering av tjänster relaterade till urban air mobility bidrar denna avhandling till att ytterligare belysa detta forskningsområde. Konkret identifierar avhandlingen nödvändiga affärsmodellsförändringar för de olika aktörerna, samt specifika områden inom affärsmodellen som behöver mer uppmärksamhet. Dessutom bidrar avhandlingen till forskningslitteraturen om utmaningar relaterade till urban air mobility tjänster, samt föreslår hur de kan hanteras. Slutligen utvärderar och förklarar avhandlingen hur STOF modellen kan utökas till fler branscher än internetbaserade tjänster.

With an increased level of digitization in the retail sector, retail incumbents need to adapt their business model to the new digital era. E-commerce business and other digital tools have transformed the retail industry and incumbent retailers have to react to the changes in order to remain competitive on the market. While previous research has examined the nature of the digital tools in retail or the general impact of digital transformation on the sector, the thesis aims to investigate the impact of digital transformation on the business model of a retail incumbent. To investigate the impact of digital transformation on the business model of a retail incumbent, a single case study has been conducted at Company X, an incumbent retailer operating in Sweden. The Business Model Canvas has been used as a tool to identify the current business model of the company, and to propose future business models for Company X. The findings have resulted in the creation of three different Business Model Canvas scenarios with different levels of change in the business model. The scenarios all implied an increased cooperation with external partners and the implementation of new customer channels.The findings of the thesis contribute to an increased knowledge of retail business model change. While earlier research findings regarding the impact of digital transformation on the retail sector were confirmed in the case study, the thesis proposes new research concerning the impact on a retail incumbent’s business model. The study also contributes to how the Business Model Canvas may be used as a unit of analysis when investigating business model change. / Med en ökad digitalisering inom detaljhandeln så behöver traditionella detaljhandlare anpassa deras affärsmodell till den nya digitala eran. E-handel och andra digitala verktyg har förändrat detaljhandeln och traditionella detaljhandlare måste reagera för att behålla deras konkurrenskraft. Medan tidigare forskning har undersökt olika digitala verktyg inom handeln, eller hur digitalisering har påverkat handelssektorn på en övergripande nivå, så är den här uppsatsens syfte att undersöka den digitala transformationens påverkan på en traditionell detaljhandlares affärsmodell. För att undersöka hur digitaliseringen påverkar en traditionell detaljhandlares affärsmodell så har en fallstudie genomförts hos Företag X, en traditionell detaljhandlare i Sverige. BusinessModel Canvas har använts som ett verktyg för att identifiera den nuvarande affärsmodellen och för att ge förslag på framtida affärsmodeller som Företag X kan implementera. Resultaten har bidragit till att skapa tre olika framtida scenarier av affärsmodellen Canvas. Samtliga scenarier innebär ett ökat samarbete med externa partners och implementering av nya kundkanaler. Uppsatsen bidrar med ökad kunskap om förändring av affärsmodeller inom detaljhandel. Tidigare forskning rörande digitaliseringens påverkan på handeln har bekräftats och uppsatsen bidrar med ny forskning rörande den digitala transformationens påverkan på en traditionell detaljhandlares affärsmodell. Studien bidrar också med kunskap om hur affärsmodellen Canvas kan användas som analysverktyg vid undersökning av förändring av affärsmodeller.