Abstract This study investigates secondary school students' motivational achievement goals and cognitive learning strategies in inquiry-based computer supported collaborative learning. The study undertakes a contextual approach where students' context specific interpretations are highlighted. Achievement goals and cognitive learning strategies are introduced within a theoretical framework of self-regulated learning to explain their interrelationship and magnitude within a learning process. The research design was a longitudinal, quasi intervention design involving multiple methods, namely quantitative self-reports and qualitative process oriented interviews. Empirical parts of the study are reported in four individual articles. The purpose of Study I was to recognise strategic patterns emerging in students' computer supported collaborative inquiries. The results indicated that strategies were adjusted according to the demands of the learning situation. Although students' inquiry processes were dominated by surface-level strategies, also deeper level and metacognitive strategies were reported. Study II investigated students' use of cognitive learning strategies in two pedagogically different learning contexts. The results suggest that inquiry-based computer supported collaborative learning activities may enhance the use of deeper level cognitive strategies, such as monitoring, sharing information and creating representations. Study III examined the changes in students' motivational achievement goal interpretations and the situational dynamics of students' goals and strategies over a period of three years. The data show how the students' interpretations of their goals and strategies vary during different years of the study. The students seem to develop both individual and contextual goals, as well as strategies, to self-regulate in the new pedagogical culture. Study IV looked at the congruence between students' general achievement goals and their context specific goals. The findings indicate incongruence between general level goal orientations and contextual goal interpretations and, thus, underline the importance of subjective interpretations of achievement goals. The results indicate that both achievement goals and cognitive learning strategies have contextual characteristics and illustrate the need to understand the interplay of motivational and cognitive processes. The results also show the importance of longitudinal research for pointing out some of the motivational and cognitive effects of the pedagogical interventions. Finally, the results of the study suggest that the social dimension of students' cognitive and motivational processes and self-regulation should be studied in more detail. / Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan yläasteen oppilaiden motivationaalisia tavoitteita ja kognitiivisia oppimisstrategioita tietokoneavusteisen kollaboratiivisen oppimisen sekä tutkivan pedagogisen lähestymistavan periaatteita noudattavissa oppimistilanteissa. Teoreettisesti tutkimus nojautuu sosiokognitiiviseen näkemykseen oppimisesta ja korostaa kontekstuaalista lähestymistapaa, jossa painotetaan oppijoiden yksilöllisten ja kontekstiin sidottujen tulkintojen merkitystä. Taustalla on näkemys oppimisen kontekstien ainutlaatuisuudesta, jatkuvasta muuttumisesta ja dynaamisuudesta, joka puolestaan vaikuttaa oppimisen motivationaalisiin ja tiedollisiin prosesseihin. Tutkimus koostuu neljästä itsenäisestä empiirisestä artikkelista sekä tutkimuksen teoreettisen taustan, tavoitteet, menetelmät ja tulokset kokoavasta yhteenveto-osasta. Tutkimuksen teoreettisessa osassa pyritään hahmottamaan motivationaalisten saavutustavoitteiden sekä kognitiivisten oppimisstrategoiden välisiä yhteyksiä sekä niiden merkitystä oppimisprosessin kokonaisuudessa. Tutkimuksen keskeiset käsitteet, motivationaaliset tavoitteet ja kognitiiviset oppimisstrategiat esitetään osana oppimisen itsesäätelyn teoreettista viitekehystä. Kolmivuotisessa tutkimuksessa toteutettiin pedagoginen interventio, jossa ryhmä oppilaita työskenteli yläasteen ajan tietokoneavusteisen kollaboratiivisen oppimisympäristön tukemana tutkivan oppimisen mallia noudattaen äidinkielen tunneilla. Oppilaiden motivaatiota ja kognitiivisia oppimistrategioita tarkasteltiin useiden menetelmien avulla. Pääosan tutkimuksen aineistosta muodostavat oppilaiden toistetut kvantitatiiviset itsearviot sekä kvalitatiiviset prosessisuuntautuneet haastattelut. Kokonaisuudessaan neljässä empiirisessä artikkelissa raportoidun tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä motivationaalisiin tavoitteisiin että kognitiivisiin oppimisstrategioihin liittyy tilannesidonnainen ulottuvuus, jossa oppijoiden omilla henkilökohtaisilla tulkinnoilla on suuri merkitys. Lisäksi tutkimuksen tulokset kuvasivat motivaation ja kognitiivisten strategioiden vuorovaikutusta oppimisessa ja nostivat esiin tarpeen tarkastella oppimista eri osaprosessien välisen dynamiikan kautta. Tutkimuksen pitkittäistulokset osoittavat pitkäjänteisen tutkimuksen olevan tarpeen pedagogisten interventioiden sekä oppimiskontekstien dynamiikan tutkimisessa. Erityisesti haastatteluaineistosta esiin nostetut tulokset osoittavat sosiaalisen kontekstin merkitystä oppimisen kognitiivisissa ja motivationaalisissa prosesseissa sekä oppimisen itsesäätelyssä.

Abstract Exercise promotes health, work ability, well-being and prevents diseases, such as type 2 diabetes. This study looks at the factors affecting exercise motivation in adults. Factors affecting exercise motivation refers to factors that either motivate people to exercise or restrict them. The study material was gathered from four different sets of subjects: women attending gymnastics classes arranged by the sports association Oulun Voimisteluseura, parents with young children and persons at high risk of type 2 diabetes taking part in the follow-up of the Finnish Diabetes Prevention Study in Oulu or the Elvira Counseling project. The survey targeted at female gymnasts (n=76) included open-ended questions and 56 statements which were studied using factor analysis. The survey aimed at parents with young children (n=37) consisted of five open-ended questions. The high-risk persons (n=74) who took part in group counseling in the Elvira Counseling project completed questionnaires at the beginning and at the end of the counseling. Twenty-two of them were interviewed. Group counseling sessions (82 h) were videotaped. The surveys yielded information on issues such as exercise activity and pedometer use and respondents’ assessments of how their exercise volume had been affected by pedometer use. Exercise activity was reported as the means of metabolic equivalent (MET) hours and its 95% confidence intervals. The statistical significance of changes in MET hours was measured using pairwise t-test, and differences in MET hours between groups were tested with variance analysis. Surveys targeted at persons from Oulu taking part in the Finnish Diabetes Prevention Study were conducted in 2003 (n=63) and 2008 (n=71). The survey comprised five open-ended questions. Qualitative data were analyzed using inductive content analysis. Exercise motivation consisted of exercise capital, which comprises four sub-areas: exercise activity, exercise as a habit, exercise as a resource and perceiving life situation as conducive to exercise. Factors motivating and restricting exercise came out as physical, mental and social factors. The concept of exercise capital provides a tool for exercise counseling in different life situations. Exercise motivation can be supported by looking at the factors restricting by focusing on their own exercise activity and motivation, by strengthening factors that promote motivation to exercise and by supporting family exercise and the social aspects of exercise. / Tiivistelmä Liikunta edistää terveyttä, työkykyä, hyvinvointia ja ehkäisee sairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia ovat aikuisten liikuntamotivaatioon vaikuttavat tekijät. Liikuntamotivaatioon vaikuttavilla tekijöillä tarkoitetaan liikkumiseen motivoivia ja liikkumista rajoittavia tekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin neljästä osa-aineistosta: Oulun Voimisteluseuran liikuntaryhmissä käyviltä naisilta, pienten lasten vanhemmilta ja tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiltä, jotka osallistuivat Suomalaisen diabeteksen ehkäisytutkimuksen seurantaan Oulussa tai Elvira counseling -hankkeeseen. Kysely naisvoimistelijoille (n=76) sisälsi avoimia kysymyksiä sekä 56 väittämää, joita tarkasteltiin faktorianalyysillä. Pienten lasten vanhempien (n=37) kysely sisälsi viisi avointa kysymystä. Elvira counseling –hankkeessa toteutettuun ryhmäohjaukseen osallistuneet henkilöt (n=74) vastasivat kyselyyn ohjauksen alussa ja lopussa, heistä 22 haastateltiin, ja kaikki ryhmäohjauskerrat videoitiin (82 h). Kyselyt tuottivat tietoa muun muassa liikunta-aktiivisuudesta ja askelmittarin käytöstä sekä vastaajien arvioita askelmittarin käytön vaikutuksesta heidän liikkumisensa määrään. Liikunta-aktiivisuus raportoitiin metabolic equivalent (MET) -tuntien keskiarvoina ja sen 95 % luottamusväleinä. MET-tunneissa tapahtuneiden muutosten tilastollista merkitsevyyttä mitattiin parittaista T-testiä käyttäen, ja ryhmien välisiä MET-tuntieroja testattiin varianssianalyysilla. Suomalaiseen diabeteksen ehkäisytutkimukseen osallistuneille oululaisille toteutettiin kyselytutkimukset vuosina 2003 (n=63) ja 2008 (n=71). Kysely sisälsi viisi avointa kysymystä. Laadulliset aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Liikuntamotivaatio muodostui liikunnallisesta pääomasta, jossa on neljä toisiinsa vaikuttavaa osa-aluetta: liikunta-aktiivisuus, liikunta tottumuksena, liikunta voimavarana sekä elämäntilanteen kokeminen liikkumiselle suotuisana. Liikkumiseen motivoivat tekijät ja liikkumista rajoittavat tekijät ilmenivät fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina tekijöinä. Liikunnallisen pääoman käsite tarjoaa työvälineen erilaisissa elämäntilanteissa. Liikuntamotivaatiota voidaan tukea pohtimalla liikkumista rajoittavia tekijöitä oman liikunta-aktiivisuuden ja liikuntamotivaation tarkastelun ja ongelmanratkaisun avulla, vahvistamalla liikkumista motivoivia tekijöitä sekä tukemalla perheliikuntaa ja liikunnan sosiaalisia merkityksiä.

Abstract This study focuses on motivation and emotions in collaborative learning. The aim is to investigate the kinds of socio-emotional challenges learners experience during learning processes, and to examine how motivation and emotions are regulated during challenging situations, in order to develop appropriate methods of identifying socially shared regulation of emotions from situated, real life data. The study includes the development and implementation of an instrument that collects data regarding learners’ situation-specific interpretations of their socio-emotional experiences, as well as analyses of the data derived from two different data collections. The first empirical data set is composed of elementary school students’ interviews and video-observations. The second data set includes higher education students’ self-reports, video-observations, and interviews. The analyses combine different data sources and qualitative and descriptive quantitative methods in order to create a comprehensive understanding of the regulation of motivation and emotions in collaborative learning situations. A lack of instruments that gather data of learners’ situation-specific, real-life experiences has been evident in motivation and self-regulated learning research, where static, general self-report measures have been dominant. In this study, the results from the first empirical data collection are implemented in the development of an AIRE (Adaptive Instrument for Regulation of Emotions) instrument. The AIRE collects situation-specific data dealing with learners. experienced socio-emotional challenges and their regulation within a group. The second empirical data collection of this study employs the AIRE instrument as a method. In social learning situations, learners’ can experience a variety of emotions that influence learning. The results of this study show that students can regulate their emotions in order to maintain a goal-oriented learning process. Furthermore, the results indicate that group members can regulate emotions and motivation together within the group. This socially shared regulation is distinct from self-regulation as well as from co-regulation, where development of self-regulation is supported by others, or where group members regulate their own learning processes in parallel with each other. / Tiivistelmä Tämä tutkimus tarkastelee motivaation ja emootion ilmentymistä yhteisöllisessä oppimisessa. Tavoitteena on selvittää, millaisia sosio-emotionaalisia haasteita oppijat kohtaavat oppimisprosessin aikana ja miten motivaatiota ja emotionaalisia tuntemuksia säädellään näissä tilanteissa. Lisäksi tavoitteena on löytää ja kehittää tilannekohtaisia analysointimenetelmiä erityisesti sosiaalisesti jaetun emootion säätelyn tutkimiseksi. Tutkimus koostuu oppijoiden tilannesidonnaisia sosio-emotionaalisia tulkintoja keräävän instrumentin kehittelystä sekä kahdesta empiirisestä tutkimusaineistosta. Ensimmäinen tutkimusaineisto koostuu peruskoulun oppilaiden haastatteluista ja videoidusta työskentelystä. Toinen tutkimusaineisto sisältää korkeakouluopiskelijoiden kyselyaineistoa, videoitua työskentelyä ja haastatteluita. Kokonaisvaltaisen ymmärryksen luomiseksi aineiston analyysissä yhdistetään näitä erityyppisiä aineistoja ja kuvailevaa kvantitatiivista analyysiä käytetään tukemaan kvalitatiivisia tulkintoja. Itsesäädellyn oppimisen tutkimuksessa on ollut nähtävillä tarve löytää metodisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan kerätä aineistoa yksilöiden vaihtelevista kokemuksista todellisissa oppimistilanteissa. Aikaisemmin pääpaino on ollut staattisissa, yksilöiden yleisiä käsityksiä mittaavien aineistojen analyysissä. Tässä tutkimuksessa ensimmäisen tutkimusaineiston tuloksia hyödynnetään AIRE (Adaptive Instrument for Regulation of Emotions) -instrumentin kehittelyssä. AIRE kerää tilannekohtaista tietoa sosio-emotionaalisten haasteiden kokemuksista ja näihin liittyvästä ryhmässä tapahtuvasta emootioiden säätelystä. AIRE:a käytetään toisen tutkimusaineiston yhtenä keruuvälineenä. Sosiaalisten oppimistilanteiden aikana oppijoissa herää erilaisia tuntemuksia, jotka vaikuttavat oppimistilanteeseen. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppijat voivat säädellä emotionaalisia tuntemuksia ylläpitääkseen tavoitesuuntautunutta opiskelua. Tulosten perusteella voidaan todeta, että yhteisöllisen oppimisen tilanteissa ryhmän jäsenet voivat yhdessä kontrolloida motivationaalisia ja sosio-emotionaalisia haasteita. Tämä sosiaalisesti jaettu emootioiden säätely (socially shared regulation) eroaa itsesäätelystä sekä yhdessä säätelemisestä (co-regulation), jossa tuetaan yksilön kehittymistä itsesäätöiseksi oppijaksi tai jossa ryhmän jäsenet säätelevät kukin rinnakkain omaa toimintaansa.

Abstract The purpose of this research is to explore the issue of organizing work for creative individuals, particularly to explore the influence of creativity on emergence of creative companies and to understand the way of managing creative individuals from those companies. The emergence of creative companies is investigated from the motivational perspective, especially the intrinsic motivation and inner drive. The management aspect is studied from the perspective of both managers and employees. Prior literature on creativity demonstrates that creativity has become an important element of human existence. Most of the creativity research has been done on individual creativity, organizational creativity, creative processes, motivation and social influences on creativity. Despite the recent tendency to study creativity from various perspectives, few scholars have approached this phenomenon from the perspective of emergence of creative companies. This study examines that and explores the motivational aspects of creativity seen from the angle of the paradox between art and business. Creativity and motivation in creative companies are contemplated with a case study method. The empirical context of the research is creative industries: games, films, visual and performing arts. The results of this study show that motivational features of creativity (love and passion to create, curiosity, desire to create, choice to be creative) have an influence on creative individuals from the perspective of emergence of new creative companies. The analysis further indicates the importance of acknowledgement of creativity and creative work of individuals in games industries. The new concept of ”the need to be creative” is introduced in this research in the context of a new product or idea being created. In addition, this research concludes that there is a paradox between creative freedom and control when managing creative individuals. This study shows that both of those elements are critical managing practices in the creative companies. Based on theories of creativity and management combined with empirical analysis of film companies, this research also suggests that managing of creative individuals is focused on allowing creative freedom at work while providing control by the manager as well as providing the right work-life balance in creative work settings. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella luovuuden vaikutusta luovien alojen yritysten syntymiseen sekä ymmärtää luovien yksilöiden johtamista. Luovien yritysten syntyä tutkitaan motivationaalisesta, erityisesti sisäisen motivaation ja -halun näkökulmasta. Johtamista tarkastellaan sekä johtajan että työntekijän näkökulmasta. Aikaisempi luovuuskirjallisuus osoittaa, että luovuudesta on tullut tärkeä ihmisyyden ja olemassaolon osa-alue. Suurin osa luovuustutkimuksesta on tehty yksilön luovuudesta, organisatorisesta luovuudesta, luovista prosesseista, motivaatiosta sekä sosiaalisten tekijöiden vaikutuksista luovuuteen. Vaikka luovuustutkimusta on tehty viime aikoina monista eri näkökulmista, harvat tutkijat ovat lähestyneet ilmiötä luovien yritysten syntymisen näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin luovuuden motivationaalisia elementtejä taiteen ja liiketoiminnan ristiriidan näkökulmasta. Luovien yritysten luovuutta ja motivaatiota tarkasteltiin käyttäen tapaustutkimusmenetelmää. Tämän tutkimus on tehty luovien alojen, kuten peli-, filmi-, visuaalisen- ja esittävän taiteen kontekstissa. Tutkimustulokset osoittavat, että luovuuden motivationaalisilla piirteillä (kuten intohimo luomista kohtaan, uteliaisuus, halu luoda ja olla luova) on vaikutusta luoviin yksilöihin luovien yritysten syntymisen näkökulmasta. Analyysi osoittaa myös, että peliteollisuudessa on tärkeää tunnistaa yksiön luovuus ja luovan työn merkitys. Tämä tutkimus esittelee uuden ”tarve olla luova”- käsitteen kontekstissa, jossa luodaan uutta tuotetta tai ideaa. Tämän lisäksi tutkimus osoittaa, että johdettaessa luovia yksiöitä luovuuden vapaus ja kontrollin tarve ovat ristiriidassa. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että molemmat elementit ovat kriittisiä johtamiskäytäntöjä luovissa yrityksissä. Johtamisen- ja luovuuden teoriat sekä tutkimuksen empiirinen analyysi osoittavat, että luovien yksilöiden johtaminen perustuu luovuuden vapauden mahdollistamiseen, riittävään kontrolliin sekä työelämän tasapainoon.

Abstract This study explores self-regulated learning (SRL) in the learning context of a primary school. The research focus is on the occurrence and promotion of SRL. The research is a qualitative case study. The theoretical foundation rests on research into SRL and its promotion. The research context was provided by the pedagogical development of the UBIKO project, which took place at the Oulu University Teacher Training School (Oulun normaalikoulu). The data consists of the structured diaries of students from grades 4 and 5 (N = 90) and the thematic interviews and descriptions of the learning context by their teachers (N = 6). The analysis, carried out to clarify the meaning of the learning context, was boosted by samples based on the Motivated Strategies for Learning Questionnaire (MSLQ) questionnaire. The results indicate that pupils are aware of their learning and they exploit different learning strategies during their learning. The modification of the learning context has a different impact on the motivation and strategy use of strategically low and high pupils. SRL can be promoted by creating a learning context that supports pupils in their planning, monitoring and evaluation processes. In terms of school development it is not enough to concentrate on single supportive elements – the systemic development the learning context (i.e. learning situation, physical environment and social architecture) also needs to be considered. The findings of this study contribute to understanding the skills and promotion of SRL among primary school pupils. The results offer research-based support for teachers, teacher trainees and school developers to meet the challenges of 21st century education. / Tiivistelmä Väitöstutkimus tarkastelee oppimisen itsesäätelyä alakoulun oppimiskontekstissa. Tutkimuskohteina ovat oppimisen itsesäätelyn ilmeneminen sekä sen kehittymisen tukeminen. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka teoreettinen tausta on oppimisen itsesäätelyn ja sen kehittymisen tutkimuksessa. Tutkimuskontekstina toimi Oulun yliopiston harjoittelukoulussa (Oulun normaalikoulu) toteutunut UBIKO-kehittämishanke, jonka aikana tapahtuneeseen pedagogiseen kehittämiseen tutkimus kohdentuu. Tutkimusaineisto koostuu 4.–5.-luokkalaisilta oppilailta (N = 90) kerätyistä strukturoiduista päiväkirjoista sekä heidän opettajiensa (N = 6) oppimiskontekstia kuvaavista raporteista ja teemahaastatteluista. Lisäksi oppimiskontekstin merkityksen analyysia syvennettiin tarkastelemalla oppimisen itsesäätelyn ilmenemisen muutoksia Motivated Strategies for Learning Questionnaire (MSLQ) -kyselyn avulla oppilasjoukosta seulottujen otosten osalta. Tutkimustulokset osoittavat oppilaiden olevan tietoisia oppimiseensa liittyvistä tekijöistä, ja he hyödyntävät oppimisessaan erilaisia oppimisstrategioita. Tulosten perusteella oppimiskontekstissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat eri tavoin strategisesti heikkojen ja vahvojen oppilaiden motivaatioon ja strategiseen toimintaan. Oppimisen itsesäätelyn kehittymistä voidaan tukea luomalla oppimiskontekstiin piirteitä, jotka vahvistavat oppilaiden oman toiminnan suunnittelua, tarkkailua ja arviointia. Koulun kehittämisen näkökulmasta yksittäisten elementtien lisäksi on huomioitava se systeeminen kokonaisuus, joka oppimistilanteen, fyysisen oppimisympäristön sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta oppimiskontekstiin muodostuu. Väitöstutkimuksen tulokset ja tutkimuskontekstin yksityiskohtainen esittely lisäävät ymmärrystä alakouluikäisten oppimisen itsesäätelytaidoista ja niiden kehittymisen tukemisesta. Tulokset auttavat opettajia, opettajankouluttajia ja muita koulun kehittäjiä vastaamaan tutkimusperustaisesti niihin vaatimuksiin, joita 2000-luvun koulutukselle on kansainvälisestikin asetettu.

Abstract In the present research of engineering studies in the Department of Process and Environmental Engineering in the University of Oulu the graduation processes of eight various groups of students were documented and analyzed. For the validation of the data triangulation method was availed of. The accumulation of study attainments was calculated and, using the measured data, the graduation time models were created. A new method of modeling a non-linear study process by using a Matlab step response model was developed. The model is exact in the essential area of operation and can be used in any educational organization which considers following the process of graduation important. In this research study attainments were examined and explained with the help of self-regulation test analyses. The test used in this research is based on a shortened version of Guglielmino’s Self Directed Learning Readiness test. It measures the student’s capability for autonomous learning. A connection between good success in studies and observed self-directive learning was noticed as early as during the second academic year. The engineering study attainments were also compared to the study success in the upper secondary school. The results show that the students with satisfactory learning results in the upper secondary school did better than expected in their university studies. Instead, the students with better success in the upper secondary school than the group mentioned underachieved in their university studies. The students whose success was better than average during the first academic year were also better during the following years. Examining the study attainments of the eight elementary courses during the three years of studies showed that about 46 per cent of students passed the elementary courses in proper time. One year after the elementary courses had been given, 73 per cent of the students had passed them. / Tiivistelmä Tekniikan ylioppilaiden opiskelututkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelmänä triangulaatiota. Työssä analysoitiin kahdeksan eri vuosikurssin opintosuoritusten perusteella Oulun yliopiston Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston opiskelijoiden valmistumisprosessia. Opintosuoritusten avulla laskettiin eri vuosikurssien opintoviiveet ja saatujen mittaustietojen avulla tehtiin valmistumisaikamallit. Tutkimuksessa löydettiin uusi tapa mallintaa epälineaarista opiskeluprosessia askelvastemallilla. Menetelmän avulla saatu suoriutumismalli on todellisiin mittaustuloksiin verrattuna luotettava keskeisellä toiminta-alueella kolmesta seitsemään vuotta, kun tavoitteena on, että aloittaneista valmistuu 50 % kuudessa vuodessa. Työssä tutkittiin opintomenestystä itseohjautuvuusvalmiutta selvittävien testistöjen avulla. Tutkimuksessa käytetty testi perustuu Koron (1993) laatimaan versioon. Se on lyhennetty Guglielminon (1977) luomasta testistä Self Directed Learning Readiness, joka mittaa opiskelijan valmiutta itseohjattuun opiskeluun. Tutkimuksessa käytetyssä SDLR-testissä yhteen laskettujen pisteiden vaihteluväli on 37–185. Työssä käytetyn itseohjautuvuusanalyysin avulla testattiin opiskelijoiden valmiutta itsenäiseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun opinto-ohjelman mukaisesti. Löydettiin yhteys keskimääräistä paremman opiskelumenestyksen ja keskimääräistä kehittyneemmän itseohjautuvuusvalmiuden välillä. Opiskelua tutkittiin lukiomenestyksen perusteella. Voitiin havaita, että tyydyttävästi lukiossa menestyneet pärjäsivät odotettua paremmin yliopisto-opinnoissaan. Sen sijaan lukiossa hyvin menestyneet alisuoriutuivat odotettua useammin opinnoissaan. Ensimmäisenä opiskeluvuonna keskimääräistä paremmin menestyneet opiskelijat selvisivät jatkossakin paremmin. Tämän havainnon perusteella voidaan väittää, että ensimmäisen vuoden opintomenestyksellä on selvä yhteys tulevien vuosien opintomenestykseen: huono opintomenestys ensimmäisenä vuotena johti sekä vuonna 2005 että 2004 aloittaneiden opiskelijoiden ryhmissä keskimäärin noin 26 % alempaan opintoviikkokertymään kolmen vuoden aikana verrattuna hyvin opiskelussa ensimmäisenä vuonna menestyneisiin ryhmiin. Opintosuorituksia tutkittiin kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana olleiden kahdeksan peruskurssin osalta. Havaittiin, että keskimäärin 46 % opiskelijoista suoritti peruskurssit ajallaan. Vuoden kuluttua peruskurssien päättymisestä keskimäärin 73 % opiskelijoista oli suorittanut ne.