No description available.

No description available.

Thesis (doctoral)--Universiteit te Nijmegen, 1989.

Thesis (doctoral)--Universiteit te Nijmegen, 1989.

Thesis (doctoral)--Katholieke Universiteit te Nijmegen, 1989?

This master’s thesis considers the discussion of ethical sex education in the Finnish comprehensive school system. Sex education in school is known to be a sensitive matter. An ethical approach to sex education may increase sensitivities and present a challenge for educators. However, ethical discussions in the teaching of sex education should not be neglected. The importance of integrating ethical discussions in sex education seems evident and necessary. This approach appears more widely recognized in the international community than in Finland, therefore international sources are included in the discussion in this research. The theoretical framework of the thesis consists of defining sex education, introducing ethical theories, and an ethical approach as a basis for sex education. Different ideological approaches to sex education are examined and discussed in addition to ethical debates central to sex education. For this research, three different ideologies were selected: conservatism, liberalism, and feminism. These ideologies are discussed relative to sex education. In order to discuss the matter of ethical questions in a more concrete way, five different current ethical issues were identified as the research themes. These ethical issues are part of the ongoing public debate, but are not usually addressed in the school context. The five themes identified and analyzed are: abortion, contraception, pornography, sexual diversity, and abstinence. This is a qualitative research study involving analysis of four different 8th grade health education textbooks. The research focuses on examining how the textbooks present information relative to the research themes and the relationship to current ethical debates. The purpose of this research was to analyze the content, context, presentation, and discussion of the themes. The research methodology used is a data driven content analysis. All of the textbooks are currently in use and are from different textbook publishers (Otava, Tammi, WSOY, Edita). The results of this study indicate that ethical positions and values are either directly presented or implied in the textbooks. The content is not limited to factual information as may have formerly been the case. However, this study indicates the need for a broader, more equitable, and open discussion because the most difficult and societally divisive issues are not addressed, such as the justification of abortion. Liberal views seem to dominate ethical issues in sex education. Feminist views have a limited role and conservative views, even less. The purpose of this research is to add to the existing body of knowledge and to promote a more open dialogue of the ethical aspects of sex education from different perspectives, ideologies, and worldviews. In our multicultural society, considering and respecting different worldviews (conservatism, liberalism, and feminism) on the sensitive issues related to sexuality is of increasing importance. / Tämä pro -gradu työ tarkastelee eettistä seksuaalikasvatusta suomalaisessa peruskoulujärjestelmässä. Seksuaalikasvatuksen opettaminen voi olla jo itsessään haastava aihe opettajalle. Kun seksuaalikasvatusta tarkastellaan eettisistä näkökulmista, voivat opettajat kokea opettamisen entistä haastavampana. Eettistä keskustelua opetuksessa ei tule kuitenkaan jättää pois, ja sen integroiminen seksuaalikasvatukseen tulisi nähdä tarpeellisena ja välttämättömänä. Toisin kuin Suomessa, kansainvälisissä tutkimuksissa ja käytännöissä seksuaalikasvatuksen eettinen ulottuvuus on ollut paljon esillä. Tämän vuoksi tutkimuksessa on käytetty suomalaisten lähteiden lisäksi verrattain paljon kansainvälisiä lähteitä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys alkaa seksuaalikasvatuksen määrittelystä. Tämän jälkeen esittelen erilaisia eettisiä teorioita, joita käytetään eettisen seksuaalikasvatuksen määrittämiseen. Eettisen seksuaalikasvatuksen taustalla olevien ideologioiden hahmottaminen ja määritteleminen kuuluvat myös teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimukseen on valittu kolme eri ideologiaa, jotka ovat liberalismi, konservatismi ja feminismi. Näitä ideologioita tarkastellaan seksuaalikasvatuksen ja siihen liittyvien ongelmallisten kysymysten valossa. Lisäksi esittelen viisi eri seksuaalikasvatukseen liittyvää eettistä teemaa, joiden avulla eettisen seksuaalikasvatuksen problematiikka konkretisoituu. Nämä aiheet ovat ajankohtaisia teemoja julkisessa keskustelussa, mutta aiheiden eettinen ulottuvuus ei ole aina sisällytettynä peruskoulun opetukseen. Nämä viisi eri teemaa ovat: abortti, ehkäisy, pornografia, seksuaalinen pidättäytyminen ja seksuaalinen moninaisuus. Tämä tutkimus on laadullinen ja sen tutkimuskohteena on neljä kahdeksasluokkalaisille suunnattua terveystiedonoppikirjaa. Tutkimuskysymykset kohdentuvat oppikirjojen sisältöön. Tutkin, millä tavalla nämä viisi aiemmin mainittua eri teemaa on käsitelty oppikirjoissa. Tarkastelen myös, millä tavoin oppikirjat käsittelevät näiden aiheiden eettistä problematiikkaa. Tavoitteena on tutkia sisällön lisäksi sitä, miten teemat on esitetty ja missä asiayhteydessä ne käsitellään, ja mitä viestiä niillä halutaan välittää oppilaille. Tutkimusmenetelmäksi on valittu aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Kaikki oppikirjat ovat käytössä ja ne ovat eri kustantajilta (Otava, Tammi, WSOY, Edita). Perinteisesti Suomessa seksuaalikasvatusta on käsitelty lähinnä asiatietona. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että eettisiä kannanottoja ja arvoja on joko suoraan tai välillisesti viestitettyinä käsitellyissä oppikirjoissa. Tutkimustulosten mukaan tarvetta on yhä laajemmalle ja avoimemmalle keskustelulle, koska haastavat ja mielipiteitä jakavat aiheet, kuten abortin oikeutus, eivät ole mukana oppimateriaalissa. Oppikirjoissa on nähtävissä vahva liberalistinen aatesuuntauksen ote, joka jättää vähemmän tilaa feministiselle ja lähes olemattoman osan konservatiiviselle näkökulmalle. Tämä tutkielma haluaa nostaa esille peruskoulun seksuaalikasvatuksessa ilmenevää puutetta eri arvomaailmojen ja näkökulmien käsittelemisessä. Olisi tärkeää, että eri näkökulmien, ideologioiden ja maailmankatsomusten välinen dialogi voisi toteutua kouluissa. Monikulttuuristuvassa yhteiskunnassamme on yhä suurempi tarve ottaa huomioon tasapuolisesti eri maailmankatsomuksia myös seksuaalikasvatuksen osalta.

Enhancing sustainable development in the society can be regarded as a key factor in providing a good and safe future for the coming generations. The business sector can be seen as an actor that has a great role to play in doing so. However, business education seems to still have a long way to go before reaching the goal of educating business professionals that take sustainability and responsibility into account as core values in business. The aim of this study is to investigate what the perceptions of the (10) teachers of Oulu Business School in Finland are on sustainability and responsibility, how they have implemented sustainability and responsibility in their teaching, what kinds of challenges they have faced in doing so and how could implementing these topics be enhanced in Oulu Business School. One of the aims of the study is also to find out how the teachers perceive the contradiction between the goals of sustainability and responsibility and on the other hand the goals of neoclassical economic theory that is the prevailing paradigm within business schools. This has been done by utilizing phenomenographical methodology that is interested in people’s conceptions, perceptions and experiences. The teachers have been interviewed in Oulu, Finland, in May and June of 2017. The data has been analyzed by categorizing the utterances into a pool of meanings and by dividing these utterances into further categories which formed the outcome space. The findings of the study show that the teachers of Oulu Business School see sustainability and responsibility as important topics per se. However, the ways in which they see that these topics should be enhanced in the society and who should be responsible for it are different. Some of the teachers see that business school teachers have a great agency in sustainability and responsibility whereas others find that other actors in the society and other teachers in the business school should take responsibility of these issues. It can be argued that some of the perceptions are outsourcing and represent a neoclassical economic paradigm whereas other perceptions represent a change agent perspective that seems to be in line with an ecological modernization paradigm. Based on the empirical findings of this study and on previous research on the subject, the possibilities of critical pedagogy in enhancing sustainability and responsibility in business education are being discussed in the end of the study and practical suggestions for doing so are given at the levels of curriculum as well as teaching and study methods. / Kestävän kehityksen edistämistä yhteiskunnassa voidaan pitää keskeisenä tekijänä hyvän ja turvallisen tulevaisuuden takaamisessa tuleville sukupolville ja liiketoiminta-alan voidaan nähdä olevan tässä avainasemassa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kauppatieteiden koulutuksella on vielä matkaa tavoitteeseensa kouluttaa liike-elämän ammattilaisia, jotka ottavat kestävyyden ja vastuullisuuden huomioon liiketoiminnan keskeisinä arvoina. Tämän tutkimustyön tarkoitus on selvittää, mitkä ovat Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opettajien (10) käsitykset kestävyydestä ja vastuullisuudesta, miten he ovat toteuttaneet kestävyyttä ja vastuullisuuta omassa opetuksessaan, millaisia haasteita he ovat kokeneet siinä, ja miten näiden aiheiden toteuttamista voitaisiin edistää Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää, miten opettajat käsittävät ristiriidan kestävyyden ja vastuullisuuden tavoitteiden ja kauppakorkeakouluissa vallitsevan ajatusmallin, uusklassisen taloustieteen tavoitteiden välillä. Tutkimus on tehty hyödyntämällä fenomenografista tutkimusmenetelmää, joka on kiinnostunut ihmisten käsityksistä, ymmärryksestä ja kokemuksista. Opettajia on haastateltu Oulussa touko- ja kesäkuussa 2017. Tutkimustiedot on analysoitu lajittelemalla ilmaisut merkitysyksikköjen joukoksi ja jakamalla nämä ilmaisut eteenpäin kategorioiksi, jotka muodostavat tulosavaruuden. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Oulun kauppakorkeakoulun opettajat näkevät kestävyyden ja vastuullisuuden itsessään tärkeinä aiheina. Heillä on kuitenkin erilaisia näkemyksiä siitä, miten näitä aiheita tulisi edistää yhteiskunnassa, ja siitä, kenen tulisi olla siitä vastuussa. Joidenkin opettajien mielestä kauppakorkeakoulun opettajilla on suuri vaikutusmahdollisuus kestävyydessä ja vastuullisuudessa, kun taas toisten mielestä muilla yhteiskunnan ja kauppakorkeakoulun tekijöillä ja yksilöillä tulisi olla vastuu näistä asioista. Voidaan väittää, että osa käsityksistä on ulkoistavia ja edustaa uusklassista taloustieteellistä ajatusmallia, kun taas osa käsityksistä edustaa muutosagentti-näkökulmaa, joka vaikuttaa olevan yhteneväinen ekologisen modernisaation ajatusmallin kanssa. Tämän työn empiiristen tutkimustulosten ja aiempien kriittistä pedagogiikkaa koskevien tutkimusten perusteella työn lopussa kartoitetaan kriittisen pedagogiikan mahdollisuuksia kestävyyden ja vastuullisuuden edistämisessä kauppatieteiden koulutuksessa ja annetaan käytännön ehdotuksia tämän toteuttamiseksi niin opetussuunnitelmatasolla kuin opetuksen ja oppimismetodien tasolla.

The severe global problems in the contemporary world endanger nature’s ecological balance, hinder achieving just and equal societies, and are a threat to local and global peace. Sustainable Development (SD) is presented as a solution to these complex issues in several international documents and agreements. Even though there is no clear definition of SD, it is often considered to incorporate social, environmental and economic dimensions. Education is central for realising SD, however, there is no set model for Education for Sustainable Development (ESD). This thesis aims to synthesise what ESD is, what are the topics it addresses, and what kinds of ethical questions concern it. The goal of ESD is that people adopt and commit to a sustainable lifestyle, however, impacting people’s attitudes and behaviours is generally challenging. Therefore, this thesis also reviews some pedagogical approaches that may have potential for making ESD influential and transformative. This is a descriptive literature review that is largely based on the ideas of internationally distinguished academics in the field of ESD. Nevertheless, also other academic literature, empirical research and UN documents have been examined when composing this thesis. SD should be taken into consideration in any educational institutions and programmes, and ESD should endeavour to tackle the social and cultural phenomena, which have led to the current state of the world. Even though ESD can be implemented in multiple ways, it seems that for example experiential and participatory learning experiences, which allow the learner to be active in the process are a good starting point. Developing systems thinking and critical thinking skills helps learners to understand complex and interconnected issues and seek solutions to them. Supporting action competence empowers learners to feel a sense of agency and being capable of contributing to local and global issues. / Tämänhetkiset vakavat globaalit ongelmat uhkaavat luonnon ekologista tasapainoa, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumista sekä rauhanomaista eloa koko maailmassa. Kestävää kehitystä esitetään ratkaisuksi näihin monimutkaisiin ongelmiin useissa kansainvälisissä dokumenteissa ja sopimuksissa. Vaikka kestävästä kehityksestä ei ole yhtä määritelmää, usein sen tulkitaan muodostuvan sosiaalisista, ekologisista ja taloudellisista ulottuvuuksista. Koulutus on hyvin keskeistä kestävän kehityksen saavuttamiselle. Tässä tutkielmassa pyritään tekemään synteesiä siitä, mitä kestävän kehityksen kasvatus on, mitä sisältöjä se käsittää ja millaisia eettisiä kysymyksiä siihen liittyy. Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteena on, että ihmiset omaksuvat kestävän elämäntavan, mutta ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttaminen on yleisesti haastavaa. Siksi tutkielmassa tuodaan myös esille pedagogisia ratkaisuja, jotka voivat tehdä kestävän kehityksen kasvatuksesta vaikuttavaa ja transformatiivista. Tämä tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka perustuu pitkälti kansainvälisesti tunnustettujen tutkijoiden ja akateemikoiden ajatuksiin kestävästä kehityksestä ja sen kasvatuksesta. Myös muuta akateemista kirjallisuutta, empiirisiä tutkimuksia ja YK:n dokumentteja on tarkasteltu tätä tutkielmaa tehdessä. Kestävä kehitys tulisi ottaa huomioon kaikessa koulutuksessa, ja siinä tulisi pyrkiä puuttumaan niihin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin, jotka ovat johtaneet tämänhetkisiin vakaviin ongelmiin. Ei ole olemassa yhtä tapaa toteuttaa kestävän kehityksen kasvatusta, mutta esimerkiksi elämykselliset, osallistavat ja oppijan aktiivisuutta korostavat oppimiskokemukset vaikuttavat toimivilta lähtökohdilta siihen. Systeemiajattelun ja kriittisen ajattelun kehittäminen auttaa oppijoita ymmärtämään monimutkaisia ja moniulotteisia ongelmia. Toimintakompetenssin tukeminen on tärkeää, jotta oppija kokee pystyvänsä vaikuttamaan sekä paikallisiin että globaaleihin asioihin.

Global citizenship is a complex concept that has been understood in multiple different ways by both researchers and educators. As the world is becoming increasingly globalised, notions of global citizenship have been included in many curricula around the world lately. In 2016, global citizenship was also added to the Finnish national core curriculum: however, its meaning was not defined. This thesis discusses the present and future role of global citizenship education in Finnish schools by studying how teacher students perceive global citizenship education. It also introduces the students’ ideas for implementing global citizenship education in their future work as teachers. This qualitative study is based on social constructivism, as it focuses on subjective meanings developed by individuals. It also includes some features of phenomenography, studying how people experience the world. The data was collected with a mostly open-ended questionnaire that was sent to all teacher students in the University of Oulu in January 2017, with 34 responses. The data analysis was conducted through an inductive process, where the data was coded and the themes emerged from the data. The results are discussed in the categories of understandings of global citizenship, ideas of skills and contents linked to global citizenship education, and thoughts on implementing global citizenship education in school. Overall, the future of global citizenship education in Finland seems to be rather bright, as many participants were interested in implementing global citizenship education and saw it as an important part of education. They also shared plenty of creative and active ideas for including global citizenship education in the classroom on a daily basis, highlighting it as a natural part of teaching and not just separate activities. Many participants described global citizenship as a worldview that had personal relevance to them. However, the data included a wide range of conceptions: some participants understood global citizenship education as a marginal part of education linked with meeting foreigners. As a social constructivist study focusing on subjective meanings, the aim of this thesis is not to produce results that could be generalised to all teacher students or all Finnish educators. However, this thesis can provide some insights into understanding different views of global citizenship, paramount for the future of global citizenship education. The results could be useful for developing curricula and daily practices of schools. / Maailmankansalaisuus on monimutkainen käsite, jonka eri tutkijat ja kasvattajat ovat määritelleet monin tavoin eri konteksteissa ja tutkimussuunnissa. Viime vuosina maailmankansalaisuuteen liittyviä ajatuksia on sisällytetty moniin opetussuunnitelmiin ympäri maailmaa. Myös Suomessa maailmankansalaisuuteen kasvattaminen lisättiin vuoden 2016 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Maailmankansalaisuuden käsitettä ei kuitenkaan määritellä opetussuunnitelmassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lähestyä maailmankansalaisuuteen kasvattamisen nykyistä ja tulevaa tilannetta suomalaisissa kouluissa tutkimalla luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä maailmankansalaisuuskasvatuksesta. Tavoitteena on myös kerätä opiskelijoiden ideoita maailmankansalaiseksi kasvattamisen toteuttamiseen heidän tulevassa työssään kasvattajina. Tämä kvalitatiivinen tutkimus perustuu sosiaaliseen konstruktivismiin, sillä se keskittyy yksilöiden subjektiivisiin käsityksiin. Lisäksi tutkimus sisältää piirteitä fenomenografisesta tutkimusotteesta, tutkien sitä, miten ihmiset kokevat maailman. Tutkimusaineisto kerättiin avoimen kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin Oulun yliopiston kaikille luokanopettajaopiskelijoille tammikuussa 2017. 34 opiskelijaa osallistui tutkimukseen. Tutkimusaineiston analyysi perustui aineistolähtöiseen prosessiin, jossa aineisto koodattiin ja teemat nousivat aineistosta. Tutkimuksen tulokset esitellään seuraavissa osissa: ymmärrykset maailmankansalaisuudesta, käsitykset maailmankansalaisuuskasvatukseen liitetyistä taidoista ja sisällöistä ja ajatukset maailmankansalaisuuskasvatuksen toteuttamisesta koulussa. Kaiken kaikkiaan maailmankansalaisuuskasvatuksen tulevaisuus Suomessa vaikuttaa varsin toiveikkaalta: monet osallistujista olivat kiinnostuneita maailmankansalaisuuskasvatuksen toteuttamisesta ja näkivät sen tärkeänä osana kasvatusta. Lisäksi monet jakoivat paljon luovia ja käytännönläheisiä ideoita maailmankansalaisuuskasvatuksen toteuttamiseksi koulun arjessa, korostaen sen merkitystä luonnollisena osana opetusta ja koulun toimintaa. Moni osallistujista kuvaili maailmankansalaisuutta itselleen merkityksellisenä maailmankatsomuksena. Aineisto sisälsi kuitenkin hyvin monenlaisia käsityksiä: osa osallistujista määritteli maailmankansalaisuuskasvatuksen marginaaliseksi osaksi kasvatusta ja liitti sen etenkin ulkomaalaisten kohtaamiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena ei ole tuottaa tuloksia, joita voitaisiin yleistää, vaan tutkimus keskittyy yksilöiden henkilökohtaisiin käsityksiin. Tämä tutkimus pyrkii kuitenkin tarjoamaan näkökulmia erilaisiin käsityksiin maailmankansalaisuudesta sekä sen tulevaisuudesta koulussa.

Abstract The current stage of early years information and communication technology (ICT) integration research has been criticized for not paying enough attention to the unique pedagogical features of early childhood education. Similarly, children’s views about educational use of ICT have been underrepresented in research. This dissertation study contributes to resolving these gaps in the literature by exploring children’s ideas and preservice teachers’ beliefs regarding the role of ICT in early childhood education. The study consists of two data sets that are reported in three empirical articles. The first study focused on children’s ideas and their contextual roots. The second study explored preservice teachers’ beliefs about children and ICT at home. The third study investigated preservice teachers’ perceptions of ICT integration through the frames of teaching, education, and care, referred to as the EDUCARE approach. In this compilation, the findings of the empirical studies are scrutinized through the analytical device of third space theory. The findings suggest that there is a dissonance between the meanings children and preservice teachers give to ICT use. Children conceptualized ICT use as a leisure activity whereas preservice teachers approached ICT mainly through learning. The findings also imply that although EDUCARE has been described as a holistic framework in the context of ICT integration, the framework acts as a disintegrating vehicle: When ICT integration was approached from the perspective of teaching, the views were mainly positive. When the perspective was changed to care, the views were profoundly negative. Care-related concerns were associated with preservice teachers’ beliefs about children’s use of ICT at home being extensive and unregulated. Another exaggerated belief was considering children born-competent ICT users. The results of this study have several implications for early childhood education, as well as preservice teacher education. To make ICT pedagogy truly meaningful for children, ICT should be approached as a cultural form, and space should be given for children’s views, values, and experiences. Additionally, educational technology courses need to pay more attention to aspects of care, as well as to preservice teachers’ often unrealistic beliefs about children and technology. / Tiivistelmä Varhaiskasvatuksen kontekstissa tehty teknologiaintegraatiotutkimus ei ole huomioinut riittävästi varhaiskasvatuksen pedagogisia erityispiirteitä. Myös lasten näkemykset ovat jääneet vähälle huomiolle. Tutkimukseni vastaa tähän tarpeeseen selvittämällä lasten ideoita ja lastentarhanopettajaopiskelijoiden uskomuksia tieto- ja viestintäteknologian roolista varhaiskasvatuksessa. Tutkimusta varten kerättiin kaksi aineistoa ja tulokset on raportoitu kolmessa artikkelissa. Ensimmäinen osatutkimus keskittyi lasten ideoihin ja niiden mediakulttuurisiin juuriin. Toisessa osatutkimuksessa selvitettiin opettajaopiskelijoiden uskomuksia siitä, miten lapset käyttävät tieto- ja viestintäteknologiaa kotona. Kolmannen osatutkimuksen kohteena oli opetuksen, kasvatuksen ja hoidon kehysten (EDUCARE-malli) roolit ja merkitykset opettajaopiskelijoiden teknologiaintegraatiokäsityksissä. Yhteenveto-osiossa tuloksia tarkastellaan kolmannen tilan teorian kautta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten ja opettajaopiskelijoiden tieto- ja viestintäteknologialle antavat merkitykset eroavat toisistaan. Lapset suhtautuvat tieto- ja viestintäteknologian käyttöön viihteenä, mutta opettajaopiskelijat käsitteellistävät sen oppimisen ja opettamisen välineenä. Tulokset osoittavat myös, että vaikka EDUCARE-malli kuvataan eheyttävänä viitekehyksenä, teknologiaintegraation tapauksessa sillä on myös hajottava ulottuvuus. Kun teknologiaintegraatiota tarkasteltiin opetuskehyksen kautta, näkemykset olivat myönteisiä. Kun näkökulma vaihtui hoitopainotteiseksi, näkemykset muuttuivat huomattavan kielteisiksi. Hoitokehyksen kautta tuotetut huolet kumpusivat uskomuksista, että lapset käyttävät liikaa tieto- ja viestintäteknologiaa kotona. Toinen yleinen uskomus oli, että lapset ovat syntyjään taitavia tieto- ja viestintäteknologian käyttäjiä. Tutkimuksen tulokset ovat merkityksellisiä sekä varhaiskasvatuksen pedagogiikan että opettajankoulutuksen kannalta. Jotta tieto-ja viestintäteknologiaa hyödyntävä pedagoginen toiminta on lapsille merkityksellistä, tulee tieto- ja viestintäteknologiaa käsitellä (media)kulttuurisena ilmiönä ja toiminnassa tulee olla tilaa lasten näkemyksille ja kokemuksille. Opettajankoulutuksessa tulee kiinnittää huomiota hoitokehyksen huomioimiseen sekä opettajaopiskelijoiden usein epärealistisiin uskomuksiin lapsista ja teknologiasta.