Abstract Oral health among older people is shown to be worse compared to younger people. The aim of this study was to evaluate oral health and associating factors among ageing Finns. A cross-sectional, descriptive epidemiologic survey was performed in Kirkkonummi in southern Finland and in the Lakeus District in northern Finland. Altogether 1,191 subjects aged 60 to 78 years, 625 from Kirkkonummi and 566 from Lakeus, were examined and interviewed. Edentulousness and poor occlusal stability were recorded clinically. Gonial angle, ramus height, condylar height and the amount of residual ridge resorption in the mandible and the presence of fixed prostheses were evaluated from panoramic radiographs. Based on the radiographs the scoring of infection foci was performed with an infection focus index. The signs of infection recorded were deep caries, periapical lesions, furcal lesions, vertical bone pockets and horizontal bone loss. The prevalence of edentulousness was 37%, being significantly higher among women than among men and significantly higher in the northern compared to the southern region. Edentulousness was more prevalent among subjects with primary school education than among those with higher education. The mean of the gonial angle was smaller among dentate subjects than among edentulous ones. Dentate subjects had significantly greater ramus height and condylar height than edentulous subjects. Women had significantly more often than men severe residual ridge resorption in the mandible. Poor satisfaction with dentures associated significantly with poor occlusal stability in both genders. More than three quarters of the subjects had severe risk of infection, more in the southern than in the northern region. In the dentate sample women showed higher prevalence of fixed prostheses than men. In the Kirkkonummi region both men and women had more fixed prostheses than subjects in the Lakeus region. Edentulousness was very frequent among ageing Finns. Mandibular bone morphology changed as a consequence of tooth loss. The prevalence of fixed prostheses was low and the prevalence of signs of infection of dental origin was high. The geographical differences in oral health should be considered by health authorities in order to promote good oral health in rural areas, especially focusing on older people with low socio-economical status and poor health. / Tiivistelmä Vanhusväestön suun terveydentila on useassa tutkimuksessa todettu huonommaksi kuin nuoremmilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisen ikääntyvän väestön suun terveydentilaa ja siihen liittyviä tekijöitä. Epidemiologinen poikkileikkaustutkimus tehtiin Kirkkonummella Etelä-Suomessa ja Lakeuden terveyskeskuksen alueella Pohjois-Suomessa. Tutkimukseen ja haastatteluun osallistui yhteensä 1191 iältään 60–78-vuotiasta henkilöä, 625 Kirkkonummelta ja 566 Lakeudelta. Kliinisessä tutkimuksessa selvitettiin hampaattomuus ja proteesien purentatasapaino. Alaleuan leukakulma, nousevan haaran ja nivellisäkkeen korkeus, hammasharjanteen korkeus ja kiinteiden proteesien esiintyminen arvioitiin panoraamaröntgenkuvista. Tulehdusriskiä kuvaava indeksi arvioitiin röntgenkuvien tulehdusmuutoksista, joina rekisteröitiin syvä karies, hampaan juurenpään tulehdus, tulehdus takahampaiden juurten haarautumassa, syventyneet luutaskut ja kiinnityskudoskato usean hampaan alueella. Hampaattomuuden vallitsevuus oli 37 %. Se oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi naisilla kuin miehillä ja pohjoisella alueella merkitsevästi korkeampi kuin eteläisellä. Hampaattomuus oli yleisempää vähiten koulutusta saaneilla kuin korkeamman koulutuksen saaneilla. Hampaallisilla oli pienempi alaleuan leukakulma kuin hampaattomilla, ja heillä oli myös korkeampi nouseva haara ja nivellisäke kuin hampaattomilla. Naisilla oli merkitsevästi useammin vakavaa hammasharjanteen madaltumista kuin miehillä. Molemmilla sukupuolilla tyytymättömyys proteeseihin liittyi merkitsevästi huonoon purentatasapainoon. Yli kolmella neljäsosalla tutkituista oli vakava tulehdusriski, eteläisellä alueella enemmän kuin pohjoisella. Hampaallisessa aineistossa naisilla oli enemmän kiinteitä proteeseja kuin miehillä. Kirkkonummen alueella tutkituilla oli enemmän kiinteitä proteeseja kuin Lakeuden alueella. Hampaattomuus oli hyvin yleistä 60–78-vuotiailla suomalaisilla. Alaleuanluun muoto muuttui hampaiden menetyksen seurauksena. Kiinteiden proteesien määrä oli vähäinen ja ikääntyvillä suomalaisilla oli röntgenkuvissa runsaasti hammasperäisten tulehdusten löydöksiä. Suun terveyden alueelliset erot tulisi ottaa huomioon suu- ja hammasterveyden edistämistyössä, jossa erityisesti tulisi huomioida alhaisen sosioekonomisen aseman ja huonon terveyden omaava vanhempi väestö.

Le but de ce travail est d’étudier le lien suspecté entre l’inflammation buccale et la survenue des AVC ischémiques. Dans les pays occidentaux, l’incidence des infarctus cérébraux est en augmentation malgré les campagnes de prévention visant à limiter l’exposition aux facteurs de risque classiques des pathologies ischémiques. Près de 9% des accidents vasculaires cérébraux sont sans étiologie connue. Le facteur déclenchant de l’AVC ischémique ou le « key trigger » reste inconnu. Des études récentes montrent qu’un AVC ischémique est plus susceptible de se déclencher dans la semaine qui suit un événement infectieux. De ce fait, l’inflammation buccale entraînant une élévation de différents biomarqueurs inflammatoires est susceptible de favoriser la survenue des AVC. Dans un premier temps, une méta-analyse a été effectuée afin de faire la synthèse des données étudiant la relation entre l’inflammation buccale et la survenue des AVC. Elle a montré que le risque d’avoir un AVC ischémique fatal augmente de 38% chez les sujets atteints de parodontite sévère. Dans un deuxième temps, deux études cliniques observationnelles ont été mises en place afin de renforcer la validité des liens épidémiologiques supposés et d’apporter de nouveaux éléments dans la compréhension des mécanismes physiopathologiques liant l’inflammation buccale et la survenue des AVCI. Les résultats montrent une relation entre le degré d’inflammation buccale et les marqueurs biologiques athéromateux et inflammatoires. En effet, nos résultats montrent une augmentation des taux de CRP, de VLDL, de triglycérides et une diminution des taux de HDL lors d’une atteinte parodontale sévère. C’est la perte osseuse parmi les marqueurs cliniques de l’inflammation buccale aisément évaluable sur un panoramique dentaire, qui est la plus significativement liée au risque de la survenue des AVC ischémiques. Les résultats de cette thèse suggèrent que la présence d’un contexte buccal inflammatoire favoriserait la survenue le développement d’un AVCI. En outre, nos résultats confirment la nécessité d’une coopération entre l’odontologue et le neurologue afin d’améliorer la prise en charge du risque vasculaire chez un patient ayant un AVCI avec une inflammation buccale. / The aim of this work is to investigate the suspected link between oral inflammation and the occurrence of ischemic stroke. In Western countries, the incidence of ischemic stroke is rising despite prevention campaigns aiming at limiting the exposure to common risk factors for ischemic diseases. Nearly 9% of strokes are of unknown etiology. The triggering factor for ischemic stroke or "trigger key" remains unknown. Recent studies have shown that ischemic stroke is more likely to occur in the week following an infectious event. Therefore, oral inflammation, that causes a rise in various inflammatory biomarkers is studied as potentially increasing the risk of stroke. Firstly, a meta-analysis was performed to synthesize data about the relationship between oral inflammation and the occurrence of stroke. It has shown that the risk of fatal ischemic stroke increases by 38% in patients with severe periodontitis. Secondly, two observational clinical studies have been implemented to strengthen the validity of the supposed epidemiological links and bring new elements in our understanding about the pathophysiological mechanisms linking oral inflammation and the occurrence of ischemic stroke. The results show a proportional relationship between the degree of oral-inflammation and biological assessments that demonstrate pro-atherosclerotic and pro-inflammatory state. Indeed, we observe an increase in CRP levels, VLDL triglycerides and a decrease in HDL in patients with severe periodontal disease. Bone loss, that is easily measurable on a dental panoramic radiograph, appears to be the main risk factor of the occurrence of ischemic stroke.The results of this thesis show that the presence of an inflammatory oral environment is an additional marker for the discovery of a cardiovascular risk in patients combining other conventional risk factors of ischemic stroke. In addition, our results suggest the need for cooperation between the neurologists and odontologists to improve the management of cardiovascular risk in patients with ischemic stroke and oral inflammation.

No description available.

No description available.

No description available.