Abstract A description is provided of children's concepts and conceptions of time and the processes by which these are learned. Learning is approached from a phenomenological frame of reference in which the main concepts are intentionality, meaning, the creation of meaningful relationships and learning experiences. This philosophical and theoretical approach also draws attention to language and action and to cognitions and emotions in connection with learning. The empirical analysis of meaningful relationships and learning experiences is based on encounters between the individual and various factors in the learning environment such as the teacher, other pupils and learning tasks. The descriptive problems addressed here were focused on the products of learning, the learning process and the context. The intentions of the individual with regard to his or her situation are examined in the contexts of environmental inquiry, activity and voluntary working. The material was compiled in three stages. A preliminary survey was conducted in 1993-1994 with 22 second-grade pupils, after which the data acquisition proper took place in the didactic process laboratory of the Department of Teacher Education in Kajaani in 1994 and 1995 with a group of 10 first-grade pupils. The early stages comprised largely basic research, while the final stage of data acquisition performed in the light of the previous experiences resembled action research. Video recordings of the learning process were transcribed and analysed to produce content analysis. Material from the last round of data acquisition were analysed using a computerized observation program. The concepts and conceptions acquired by the pupils were deduced from the learning tasks and their experiences were gathered from pupil and teacher evaluations. The longitudinal study was monitored by means of field notes. All the pupils achieved conceptualization after the teaching period in accordance with the goals of the learning event. The principal nodes in the inquiry process were described as being formulation of the problem to be studied and conceptualization of the information. A meaningless problem would be reflected in direct copying of another pupil's question or of text from a source of information. The teacher occupied an important position in supporting conceptualization and sharing experiences in all the contexts, while the guiding process was structured by symbols recorded by the pupils. The girls in particular expressed a desire to share their experiences with others, although this sociability did not always imply sharing the meanings. The most important aids in the boys' meaningful learning experiences were computers, while the girls favoured concrete activities such as drawing or modelling. The tasks differed in the kinds of discussions that they aroused, with the investigatory tasks and demonstrations leading to the greatest amounts of purposeful discussion. Language had an important function for coping with the learning environment and for the expression of learning intentions. On the other hand, linguistic expressions alone tended to convey misleading impressions of either the progress of the pupil's conceptualization process or his or her meaningful experiences.

Abstract The digitalization of the society, the changing structures of education and the tightening resources have hastened the development of open learning environments. The aim of this study was to develop a ubiquitous 360° learning environment (360° ULE) on histotechnology (HT) education and evaluate its effects on student satisfaction and on HT knowledge in the biomedical laboratory science degree. In addition, the purpose was to provide systematic and transparent information on the development process. The study proceeded in two phases, i.e. development and evaluation. In the development phase, the criteria for ubiquitous learning environments (ULE) and the use in higher education were defined by a scoping review. Based on the review the first version of ULE was produced in the histotechnology (HT) context. The ULE was piloted in a study where an experimental group (n = 29) studied via ULE and a control group (n = 28) via a conventional web-based learning environment (WLE). The data was collected at the end of the term by an electronic questionnaire, and it was analyzed statistically. In the evaluation phase, the effects on the student's HT knowledge of (n = 115) and on satisfaction (n = 112) were evaluated in a quasi-experimental study. The data was electronically collected in the beginning and at the end of the term and analyzed statistically. The results from scoping review showed that the ULEs were not widely used in higher education. The criteria for ULEs were defined as flexibility, context-awareness, personalization and interactivity. These criteria were emphasized in the production of the ULE, evaluated in both phases. Based on the pilot study the flexibility, context-awareness and personalized operations were perceived as positive, whereas interactivity was seen as needing further development. In the final study, the students were very satisfied with the used ULE with significant improvements in their HT knowledge. Based on the results the development process of 360° ULE was stated as effective and valid. The process was described systematically and transparently. Further development, optimization, and evaluation was recommended when implementing the 360° ULE as a part of HT curricula in the biomedical laboratory science degree. / Tiivistelmä Yhteiskunnan digitalisoituessa, koulutuksen rakenteiden muuttuessa ja resurssien tiukentuessa avointen oppimisympäristöjen kehittäminen korkeakouluopetuksen tarpeisiin on välttämätöntä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää ubiikki oppimisympäristö (ULE) histoteknologian opetukseen ja arvioida sen vaikutuksia bioanalyytikko-opiskelijoiden tyytyväisyyteen ja tietoon histoteknologiasta. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä tulevaisuuden oppimisympäristöjä ja arvioitaessa 360o -tekniikan laajempaa hyödyntämistä koulutuksen eri osa-alueilla. Tutkimus eteni kahdessa vaiheessa: oppimisympäristön kehittäminen ja sen vaikuttavuuden arviointi. Ensimmäisessä vaiheessa määritettiin ULE:n kriteerit kartoittavan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä ja kuvattiin niiden käyttöä korkeakouluopetuksessa. Tämän perusteella kehitettiin ULE:n ensimmäinen versio, histoteknologian (HT) opetukseen, jota käytettiin pilottitutkimuksessa. Koeryhmä (n= 29) opiskeli ULE:ssa ja vertailuryhmä (n=28) perinteisessä verkko-oppimisympäristössä (WLE). Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä opetuksen jälkeen ja analysoitiin tilastollisesti. Tutkimuksen toisessa vaiheessa arvioitiin ULE:n vaikuttavuutta opiskelijoiden tietoon histoteknologiasta (n=115) sekä tyytyväisyyttä (n=112) oppimisympäristön käyttöön. Aineistot kerättiin kvasikokeellisella asetelmalla bioanalyytikko-opiskelijoilta ennen ja jälkeen opetuksen. Aineistot analysoitiin tilastollisesti. Kartoittava katsaus osoitti ULE:n vähäisen käytön korkeakouluopetuksessa. Tärkeimmiksi kriteereiksi osoittautuivat joustavuus, tilannesidonnaisuus, personoidut toiminnot ja interaktiivisuus. Näitä ominaisuuksia painotettiin kehitystyössä ja arvioitiin molemmissa vaiheissa. Pilottitutkimuksen tulosten perusteella joustavuus, tilannesidonnaisuus ja personoidut toiminnot nähtiin positiivisina, kehitettävää interaktiivisuudessa, jonka perusteella ULE:a optimoitiin varsinaista tutkimusta varten. Tulosten mukaan opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä ULE:n käyttöön ja heidän osaamisensa vahvistui merkittävästi. Tulosten perusteella kehitysprosessi todettiin tehokkaaksi ja luotettavaksi. Prosessi kuvattiin järjestelmällisesti ja läpinäkyvästi. Tulosten perusteella suositellaan kehittämistyön ja optimoinnin jatkamista, jonka jälkeen ULE voidaan liittää osaksi bioanalytiikan HT opintoja ja opetussuunnitelmaa.

Abstract This research thesis aimed to deepen understanding about the nature of technology and its possible correspondence to the constructivist notion of learning. Since technology education is a relatively new subject area in general education and still in an emerging phase in various countries, it provided some interesting opportunities to take into account the latest developments in educational psychology in relation to the development of teaching technology. Moreover, this thesis aimed at finding ways for technology education to provide possibilities to learning environments where the nature of technology could be integrated effectively into the current notion of children as active agents in their learning processes. The thesis was based on two Case Studies. Both of the Case Studies were carried out on the primary school level. The overall purpose of Case Study I was to consider automation technology and its teaching as a subject-matter area in developing technology education in Finland. In Case Study II the purpose was to explore the influences of socio-cultural interaction on children's thinking and actions in prescribed and open problem-solving situations while they were technologically creating a particular product which used sound for a chosen purpose. Case Study II also involved English schoolchildren. Teaching methods throughout the thesis were based on the assumption that constructivist-driven, open, and creative problem solving, as well as children-centered approaches, are especially suitable for technology education. This assumption arises from the notions that innovation and problem solving are important in technological processes and that technology has usually emerged as a response to human needs and wants. Consequently, design briefs were developed to provide open, children-centered problem solving based on the acute needs found in the children's own living environment. In both of the Case Studies multiple data collection procedures were applied. In Case Study I data were collected by means of group observations documented in videotaped recordings, written field notes and project files saved by the students. Moreover, In Case Study II data were collected in terms of photographs of the pupils' final outcomes, including pupils' design folders and product evaluations, the teacher's teaching notes, teacher's lesson evaluation notes, the researcher's field notes based on observations and a questionnaire. The methodological perspective in both of the Case Studies was qualitative in nature and grounded on inductive and interpretative data-based analysis. The analysis employed an open search for categories, concepts and patterns emerging from the data. The inductive interpretative analysis process enabled the results to be framed as empirical assertions. In addition to the assertions the results of Case Study I detailed content classifications of the substance in the focus were included as well. The assertions and the classifications were supported by evidentiary examples taken from the data. The supporting examples were interpreted from the viewpoint of the research problems. The results of the thesis suggested that in technology education it is important for children to be able to work and learn in a way that fosters open problem solving with innovation and divergent thinking. In technology education the design briefs and task allocations should be open enough to allow the children to explore their own living environment in order to find problems that need to be solved. Actually, in technology education, according to the nature of technology, there should not be right answers to the posed questions, but rather appropriate solutions to emerging problems. Moreover, teaching methods adjusted according to the nature of technology ensure naturally that the children are treated as active, intentional and goal-directed humans whose activities are driven by human volition. / Tiivistelmä Tämä tutkimus pyrki syventämään ymmärtämystä teknologian luonteesta ja sen mahdollisesta vastaavuudesta konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Teknologiakasvatus on suhteellisen uusi ala yleissivistävässä koulutuksessa ja se on edelleen sukeutuvassa vaiheessa useissa maissa. Tällainen tilanne antoi mielenkiintoisia mahdollisuuksia ottaa huomioon viimeisimpiä oppimispsykologisia virtauksia suhteessa teknologian opetuksen kehittämiseen. Lisäksi tutkimus pyrki etsimään teknologiakasvatukselle mahdollisuuksia sellaisten oppimisympäristöjen luomiseen, joissa teknologian luonne voitaisiin tehokkaasti integroida nykyiseen käsitykseen lapsista oppimisprosessiensa aktiivisina tekijöinä. Tämä tutkimus perustui kahteen tapaustutkimukseen (Case Studies). Kummatkin tapaukset toteutettiin peruskoulun ala-asteella. Ensimmäiseen tapauksen (Case Study I) yleisenä tarkoituksena oli tarkastella automaatioteknologiaa ja sen opetusta sisältöalueena osana teknologiakasvatuksen kehittämispyrkimyksiä. Toisessa tapauksessa (Case Study II) tarkoituksena oli tutkia sosio-kulttuurillisen vuorovaikutuksen vaikutusta lasten ajatteluun ja toimintaan avoimissa ja suljetuissa ongelmanratkaisutilanteissa. Tässä tapauksessa lapset tekivät valittavaan tarkoitukseen ääntä tuottavia laitteita ja siihen osallistui myös englantilaisia koululaisia. Tutkimuksessa käytetyt opetusmetodit perustuivat oletukseen, että konstruktivismiin pohjautuvat, avointa ja luovaa ongelmanratkaisua sekä oppilaskeskeisyyttä korostavat lähestymistavat ovat erityisen soveliaita teknologiakasvatuksessa käytettäviksi. Tämä oletus nousee käsityksestä, jossa innovatiivisuus ja ongelmanratkaisu ovat tärkeitä teknologisille prosesseille ja että teknologia esiintyy vastauksena ihmisen tarpeisiin. Oppilaille annetut tehtävät määriteltiinkin sellaisiksi, että ne mahdollistivat avoimen, oppilaskeskeisen ongelmanratkaisun perustuen lasten omasta elinpiiristään esiin nousevien tarpeiden tyydyttämiseen. Molemmissa tapauksissa tutkimusaineistoa kerättiin usealla eri tavalla. Ensimmäisessä tapauksessa tutkimusaineistoa kerättiin oppilasryhmiä havainnoimalla mm. videonauhoituksin ja kenttäpäiväkirjaa kirjoittamalla sekä tallentamalla levykkeelle ryhmien projektissa luomat tiedostot. Tämän lisäksi toisessa tapauksessa tutkimusaineistoa kerättiin valokuvaamalla oppilaiden suunnittelukansiot tuotteen itse arviointeineen ja heidän valmistamansa työt. Tässä tapauksessa tallennettiin myös opettajan opetuksestaan tekemiä havaintoja ja arviointeja, tutkimuspäiväkirjaan tehdyt observointimuistiinpanot sekä oppilaille järjestetyn kyselyn tulokset. Molemmat tapaukset olivat metodologisesti laadullisia tutkimuksia ja perustuivat induktiiviseen ja tulkitsevaan aineistopohjaiseen analyysiin. Analyysissä kiinnitettiin huomiota nimenomaan tutkimusaineistosta esiin nouseviin käsitteisiin, lainalaisuuksiin ja säännönmukaisuuksiin. Tutkimuksen metodologinen valinta mahdollisti tulosten esittämisen empiirisinä väittäminä, joita tuettiin tutkimusaineistosta otetuilla esimerkeillä. Empiiristen väittämien lisäksi ensimmäisen tapauksen tulokset sisältävät tutkimusaineistosta esiin nousseita luokituksia analyysin kohteena olevista painotuksista. Sekä empiirisiä väittämiä, että luokituksia tuettiin tutkimusaineistosta otetuilla esimerkeillä. Esimerkit myös tulkittiin tutkimusongelmien näkökulmasta katsottuna. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että teknologiakasvatuksessa on tärkeää antaa lapsille mahdollisuuksia työskennellä ja oppia tavalla, joka kehittää innovatiivista avointa ongelmanratkaisua ja divergenttiä ajattelua. Tässä mielessä annetut tehtävät tulisi olla niin avoimia, että lapsien olisi mahdollista löytää omasta elinpiiristään ratkaisua vaativia ongelmia. Itse asiassa teknologiakasvatuksessa, teknologian perusolemuksen mukaisesti, ei tulisi ollakaan vastauksia esitettyihin kysymyksiin, vaan tarkoituksemukaisia ratkaisuja esiintyviin ongelmiin. Lisäksi teknologian perusluonteen mukaiset opetusmenetelmät huomioivat lapsen sisäisesti toimintaan halukkaaksi motivoituneena ja aktiivisena sekä tarkoitus-ja päämäärähakuisena ihmisenä.

Abstract This study explores self-regulated learning (SRL) in the learning context of a primary school. The research focus is on the occurrence and promotion of SRL. The research is a qualitative case study. The theoretical foundation rests on research into SRL and its promotion. The research context was provided by the pedagogical development of the UBIKO project, which took place at the Oulu University Teacher Training School (Oulun normaalikoulu). The data consists of the structured diaries of students from grades 4 and 5 (N = 90) and the thematic interviews and descriptions of the learning context by their teachers (N = 6). The analysis, carried out to clarify the meaning of the learning context, was boosted by samples based on the Motivated Strategies for Learning Questionnaire (MSLQ) questionnaire. The results indicate that pupils are aware of their learning and they exploit different learning strategies during their learning. The modification of the learning context has a different impact on the motivation and strategy use of strategically low and high pupils. SRL can be promoted by creating a learning context that supports pupils in their planning, monitoring and evaluation processes. In terms of school development it is not enough to concentrate on single supportive elements – the systemic development the learning context (i.e. learning situation, physical environment and social architecture) also needs to be considered. The findings of this study contribute to understanding the skills and promotion of SRL among primary school pupils. The results offer research-based support for teachers, teacher trainees and school developers to meet the challenges of 21st century education. / Tiivistelmä Väitöstutkimus tarkastelee oppimisen itsesäätelyä alakoulun oppimiskontekstissa. Tutkimuskohteina ovat oppimisen itsesäätelyn ilmeneminen sekä sen kehittymisen tukeminen. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka teoreettinen tausta on oppimisen itsesäätelyn ja sen kehittymisen tutkimuksessa. Tutkimuskontekstina toimi Oulun yliopiston harjoittelukoulussa (Oulun normaalikoulu) toteutunut UBIKO-kehittämishanke, jonka aikana tapahtuneeseen pedagogiseen kehittämiseen tutkimus kohdentuu. Tutkimusaineisto koostuu 4.–5.-luokkalaisilta oppilailta (N = 90) kerätyistä strukturoiduista päiväkirjoista sekä heidän opettajiensa (N = 6) oppimiskontekstia kuvaavista raporteista ja teemahaastatteluista. Lisäksi oppimiskontekstin merkityksen analyysia syvennettiin tarkastelemalla oppimisen itsesäätelyn ilmenemisen muutoksia Motivated Strategies for Learning Questionnaire (MSLQ) -kyselyn avulla oppilasjoukosta seulottujen otosten osalta. Tutkimustulokset osoittavat oppilaiden olevan tietoisia oppimiseensa liittyvistä tekijöistä, ja he hyödyntävät oppimisessaan erilaisia oppimisstrategioita. Tulosten perusteella oppimiskontekstissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat eri tavoin strategisesti heikkojen ja vahvojen oppilaiden motivaatioon ja strategiseen toimintaan. Oppimisen itsesäätelyn kehittymistä voidaan tukea luomalla oppimiskontekstiin piirteitä, jotka vahvistavat oppilaiden oman toiminnan suunnittelua, tarkkailua ja arviointia. Koulun kehittämisen näkökulmasta yksittäisten elementtien lisäksi on huomioitava se systeeminen kokonaisuus, joka oppimistilanteen, fyysisen oppimisympäristön sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta oppimiskontekstiin muodostuu. Väitöstutkimuksen tulokset ja tutkimuskontekstin yksityiskohtainen esittely lisäävät ymmärrystä alakouluikäisten oppimisen itsesäätelytaidoista ja niiden kehittymisen tukemisesta. Tulokset auttavat opettajia, opettajankouluttajia ja muita koulun kehittäjiä vastaamaan tutkimusperustaisesti niihin vaatimuksiin, joita 2000-luvun koulutukselle on kansainvälisestikin asetettu.

Abstract The purpose of this study was to describe perceptions and explain background factors relating to the clinical learning environment and mentoring of culturally and linguistically diverse nursing students. The study included two phases: instrument development and a cross-sectional study. The instrument development phase consisted of a conceptualization process, which included two systematic reviews with thematic synthesis; generation of items for two new instruments, Cultural and Linguistic Diversity scale and Cultural and Linguistic Diversity in Mentoring scale, and psychometric testing of these newly developed scales. The cross-sectional phase was completed by collecting data from: (a) students (n = 329) studying in English-language nursing degree programmes from eight Finnish universities of applied sciences during autumn 2015 and spring 2016; and (b) mentors (n = 323) of culturally and linguistically diverse students from five Finnish university hospitals during spring 2016. In addition to the two newly developed instruments, two commonly used instruments Clinical Learning Environment, Supervision and Nurse Teacher scale and Mentors’ Competence Instrument were used for the main data collection. The data was analyzed using descriptive statistics, a nonparametric test and a binary logistic regression analysis. The psychometric properties of the instruments had good validity and reliability. Students’ perceptions on the level of their clinical learning environment and mentoring were lower than their mentors’ perceptions of their own mentoring competence. The level of language was the most common factor relating to the outcomes of culturally and linguistically diverse students’ clinical learning environment and mentoring. Future studies on culturally and linguistically diverse nursing students in the clinical environment should have a marked emphasis on improving proficiency in the native language, which should be implemented in the organizational structure of the clinical placements. This should include providing additional education for clinical mentors to enhance their mentoring competence with culturally and linguistically diverse students. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää eri kulttuureista ja kielellisistä taustoista tulevien hoitotyön opiskelijoiden kliinistä oppimisympäristöä ja ohjausta. Tutkimuksessa oli kaksi vaihetta: mittarin kehittäminen ja poikkileikkaustutkimus. Mittarin kehittämiseksi ilmiö käsitteellistettiin, mikä toteutettiin kahtena systemaattisena katsauksena. Katsausaineistot analysoitiin temaattisella synteesillä. Tämän jälkeen muodostettiin mittarit operationalisoimalla käsitteet väittämiksi. Mittareita kehitettiin kaksi: Kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus- mittari sekä Kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus opiskelijaohjauksessa -mittari. Mittareiden kehittämisvaiheessa niiden psykometriset ominaisuudet testattiin. Poikkileikkaustutkimus toteutettiin keräämällä kyselyaineisto (a) opiskelijoilta, jotka opiskelivat englannin kielellä opetettavissa sairaanhoidon tutkinto-ohjelmissa kahdeksassa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana (n = 329); sekä (b) eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden ohjaajilta viidestä suomalaisesta yliopistosairaalasta kevään 2016 aikana (n = 323). Aineistot kerättiin ensimmäisessä vaiheessa kehitetyillä mittareilla sekä kahdella yleisessä käytössä olevalla mittarilla, Terveysalan koulutukseen liittyvän harjoittelun ohjauksen laatu -mittarilla sekä Opiskelijanohjausosaaminen -mittarilla. Aineisto analysoitiin käyttämällä kuvailevaa tilastoanalyysiä, ei-parametrisiä testejä ja binääristä logistista regressioanalyysiä. Tutkimuksessa kehitettyjen mittareiden psykometriset ominaisuudet olivat hyvät. Opiskelijoiden ohjaajat arvioivat oman osaamisensa korkeammalle kuin opiskelijat. Opiskelijat arvioivat sekä heidän kliinisen oppimisympäristönsä että ohjauksensa tason ohjaajien arvioita alhaisemmaksi. Kielitaito oli yleisin tekijä, joka vaikutti opiskelijoiden näkemyksiin kliinisestä oppimisympäristöstä ja ohjauksesta. Englannin kielellä opetettavissa tutkinto-ohjelmissa tulisi painottaa opiskelijoiden riittävää paikallisen kielen kielitaitoa. Tämän lisäksi kliinisen harjoittelun ohjaajien tulisi saada koulutusta eri kulttuurillisista taustoista tulevien opiskelijoiden ohjaukseen.